Miksi nykyään on kamala läskiviha? Ei kasarilla/ysärillä ollut!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla ja ysärillä se läskiviha vasta kovaa olikin. Luokalla oli aina se yksi läski, jota kiusattiin ihan helvetisti. Lisäksi sitä nöyryytettiin liikuntatunneilla ym. Opettajat ja vanhemmat halveksivat ja ilmaisivat kantansa suoraan, lisäksi terkkari haukkui ihan sumeilematta ja esitteli painokäyrää. "Normaalilla ihmisellä sen pitäisi olla täällä, mutta sinulla se on tuolla.."

Ei pidä puhua asiasta, jos ei ole aikaa koskaan elänyt.

Oli minunkin luokallani se koulun ainut lihava tyttö. Ei häntä kiusattu, ei sen enempää oppilaat, opettajat kuin terkkaritkaan. Liikuntatunneilla hän oli aina muita jäljessä, mutta ei kukaan sormella osoittanut ja nauranut, vaan odoteltiin, että hän sai suorituksensa valmiiksi ja sitten jatkettiin eteenpäin. 

Mistä sinä sen muka tiedät? Olitkos mukana siellä terkkarin juttusilla? Mistä tiedät mitä ope hänelle kahden kesken puhui?

Ylensyönti on synti sinällään. Ja se on suurimpia veroeurojen tuhlaajia terveydenhuollossa. Sairaudet kuten diabetes, sydänsairaudet ja syövät johtuvat lihavuudesta. Miksi sitä pitäisi katsoa suopein silmin?. Varsinkin kun se on vain selkärangan heikkoutta olla syömättä liikaa. Lisäksi on väärin syödä itsensä lihavaksi, ja sitten voivotella afrikan nälkää näkeviä.

Nykyään läskejä työnnetään joka paikkaan. Body positiivista ym paskaa tulee kokoajan. Läski-ihannointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla ja ysärillä se läskiviha vasta kovaa olikin. Luokalla oli aina se yksi läski, jota kiusattiin ihan helvetisti. Lisäksi sitä nöyryytettiin liikuntatunneilla ym. Opettajat ja vanhemmat halveksivat ja ilmaisivat kantansa suoraan, lisäksi terkkari haukkui ihan sumeilematta ja esitteli painokäyrää. "Normaalilla ihmisellä sen pitäisi olla täällä, mutta sinulla se on tuolla.."

Ei pidä puhua asiasta, jos ei ole aikaa koskaan elänyt.

Ei ollut samanlaista läskivihaa! Ja ap on elänyt 70-luvulta alkaen.

Kyllä vain oli, mutta silloin ymmärrettiin myös se jos oli sairauden takia läski tai ylipainoinen. Ja olen elänyt myös 50- ja 60-luvuilla. Nuorista yleensä kukaan ei ollut läski ilman syytä ja osa vanhemmista lihoi, huonojen elintapojen takia. Suurin osa ihmisistä oli normaalipainon rajoissa.

Kun joku oli läski, sitä ihmeteltiin ääneen ja ainakin nuorten kohdalla syy oli lähes aina sairaus.

Nykyään mielestäni suhtaudutaan turhankin myönteisesti selkeään ylipainoon. Pitää antaa kehorauhaa ja puhutaan kurveista. Oikeastihan moni näistä vaarantaa henkensä, hommaa turhia sairauksia ja saattaa menettää kykyä suoriutua töistä tai jopa perhe-elämästä (ei pysytä pienten lasten perässä, vaikeuksia päästä lattialta ylös) sekä jumiudutaan sisälle ruokakipon ääreen.

Ysärillä ylipainoisena olo oli todella rankkaa. Kiusaamista lapsesta aikuisuuteen. Kaikissa (80-)90-luvun elokuvissakin ne lihavat lapset/nuoret olivat tietynlaisen roolin alla,mikä varmaan vain pahensi tilannetta tosi elämässä.

En ole huomannut muuta muutosta vuosikymmenten kuluessa kuin että nykyään myös lihavat haukkuvat ja häiriköivät muita lihavia sekä "vitsailevat" halventavasti itsestään. En pidä sitä nykyaikaan kuuluvana toimintana, eikä se todellakaan sovi yhteen kehopositiivisuuden kanssa.

Ärsyttävintä läskittely on kun on itse juuri saavuttanut oman tavoitepainonsa. Tietysti aina joku on laihempi, entä sitten?

Raakaa aikaa se oli läskille. En sano että nykyaikakaan on helppoa nuorelle läskille, mutta nykyään sentään edes esitetään vähän korrektimpaa. Silloin ei viralliset tahotkaan jaksaneet kaunistella, vaan pidettiin ihan paskakasana. Ja koskaan ei läskit ole olleet suosittuja toisen sukupuolen keskuudessa, eikä tule olemaankaan. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään mielestäni suhtaudutaan turhankin myönteisesti selkeään ylipainoon. Pitää antaa kehorauhaa ja puhutaan kurveista. Oikeastihan moni näistä vaarantaa henkensä, hommaa turhia sairauksia ja saattaa menettää kykyä suoriutua töistä tai jopa perhe-elämästä (ei pysytä pienten lasten perässä, vaikeuksia päästä lattialta ylös) sekä jumiudutaan sisälle ruokakipon ääreen.

Ysärillä ylipainoisena olo oli todella rankkaa. Kiusaamista lapsesta aikuisuuteen. Kaikissa (80-)90-luvun elokuvissakin ne lihavat lapset/nuoret olivat tietynlaisen roolin alla,mikä varmaan vain pahensi tilannetta tosi elämässä.

Juuri näin. Ajan hengen voi todeta hyvin tuon ajan sarjoista ja elokuvista. Jos läskillä oli vielä rillit, niin hän oli täysin surkea ja säälittävä paska, joka oli vapaata riistaa.

Nykyään läskiyden tuputtaminen normaalina ja ihanana asiana varmasti vituttaa suurinta osaa järjellisiä ihmisiä. Sairas suuntaus, joka ei tee muuta kuin hallaa.

Koska läskit kuormittavat terveydenhuollon ja terveet maksavat. Ovat itsekkäitä, eivät ajattele kuin omaa mielihyvää.

Ennen ylipainoisia pidettiin leppoisina, koska se oli harvinaisempaa. Nykyään taas lihominen on helpompaa.

Kirjoititte: „Ei ollut samanlaista läskivihaa! Ja ap on elänyt 70-luvulta alkaen.“

Minäpäs olen elänyt 50-luvulta alkaen ja voin oikaista: Aina on ollut läskivihaa ja kiusaamista ja vaatteilla koreilua ja itsekehua ja haukkumista. On ihan sattuman kauppaa, onko se tullut vastaan siinä luokassa ja koulussa ja kylässä tai kaupungissa missä kukin on asunut ja koulun käynyt tai töissä ollut! Aivan sattuman kauppaa!!

Ennen eivät asiat olleet millään lailla paremmin kuin nykyään! Aika teillä on muistot kullannut! Kuulostatte paljon ikäisiänne vanhemmilta kiukkuisilta känkkäränkiltä, kun aina valitatte jostain periaatteella „ei ainakaan silloin ollut...“

Olin lapsuuden ja nuoruuden 70- ja 80-luvulla 5-10 kiloa ylipainoinen ja sain kuulla haukkumista läpi peruskoulun, maalla sukulaisissa, leikkipuistoissa jne. Terveystarkastuksissa juurikin vedettiin se painokäyräasia aina esille. Kotona oman perheen kesken sentään ei haukuttu ja onneksi silloin ei vielä ollut somea.

Kai pitää luoda uusia hierarkioita entisten tilalle. Tosin jostain omasta epävarmuudesta kommentointikiinnostus kertoo, pläskikorttia voi käyttää ihan jokainen, esim. halutessaan päästä niskan päälle parisuhteessa.

Menee unnuttajilla fantasiat piloille reaalimaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Olin teini-ikäinen 80-luvulla ja 90-luvulla nuori aikuinen. Näillä vuosikymmenillä ihailtiin laihuutta eikä lihavuutta. Lihavia oli vähän. Nykyään lihavia kävelee vastaan joka päivä ja nuoret ovat aivan järkyttävän lihavia. Kamalan näköistä, kun nuoret ovat lihavia. Nuorten kuuluu olla hoikkia eikä lihavia. Lihavuus ei ole normaalitila. Hoikkuus on. Nuoren kuuluu liikkua eikä syödä mussuttaa koko ajan sipsiä, karkkia, suklaata ja limua. Silloin kun minä olin nuori, syömisiä tarkkailtiin, että ei lihottaisi. Tämä on mielestäni normaalia, tämä nykyaika ei ole normaalia. Itse olin todella hoikka nuorempana, vaatekokoni oli 32 ja olen 163 cm pitkä. 

Siinä läskivihaajan manifesti sitten.

Jos joku on nähnyt Kubrickin leffan Full Metal Jacket. Sitäkin leffaa moni katsoo vieläkin siten, että se onneton ja simputettu lihava, joka päätyy itsemurhaan, on tavallaan koominen hahmo ja sille saa nauraa, vaikka kyseessä on päinvastoin traaginen ja julmasti rääkätty ihmisparka.

Vierailija kirjoitti:

Olin lapsuuden ja nuoruuden 70- ja 80-luvulla 5-10 kiloa ylipainoinen ja sain kuulla haukkumista läpi peruskoulun, maalla sukulaisissa, leikkipuistoissa jne. Terveystarkastuksissa juurikin vedettiin se painokäyräasia aina esille. Kotona oman perheen kesken sentään ei haukuttu ja onneksi silloin ei vielä ollut somea.

Tämän on täytynyt olla yleistä, koska itsekin sain kokea tuon painokäyrän kanssa nöyryyttämisen. Aloitin peruskoulun -86 ja tätä jatkui ysärin alkuun saakka. Lisäksi sanottiin, että ylipainon (oli juuri tuo sama 5-10 kiloa) johdosta minulle voi "muodostua" lattajalat, joiden ansiosta en pysty aikuisena kävelemään normaalisti. No eipä tullut.

Nykyään on niin helppoa sanoa somessa mitä on mieltä ja jotenkin oikeutettua puhua rumasti. Kyllä sitä läskivihaa oli 80 ja 90-luvulla, ainakin itse sitä koin mm. vähättelynä ja haukkumisena.

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla ja ysärillä ei ylipaino ollutkaan niin yleistä kuin nykyään. Mutta kyllä silloin painoa kommentoitiin ihan yhtä lailla. Minun painoani on kommentoitu aina. Ja olen hoikka, nuorempana suorastaan laiha.

Olet elänyt luusereitten kanssa.

Oma kokemukseni se, ettei kenenkään painoa kommentoitu eikä muutenkaan ollut hyväksyttävää raportoida kenellekään toisen ominaisuuksista, jotka eivät silmää miellyttäneet.