4-päiväinen työviikko - onko kukaan ottanut käyttöön?
Tämähän on nyt ajankohtainen aihe ja on laajempaakin keskustelua, pitäisikö siirtyä kokonaan 4-päiväiseen työviikkoon poliittisilla päätöksillä.
Onko täällä muita, joilla 4-päiväinen työviikko on jo käytössä omalla päätöksellä? Itse siirryin 80-prosenttiseen työaikaan alun perin väliaikaisesti perhesyistä. Huomasin nopeasti, että saan neljässä päivässä tehtyä saman kuin normaalisti viidessä päivässä. Kyseessä on ajatustyö, enkä ennenkään mitenkään laiskotellut. Ylimääräinen vapaapäivä vain tuo niin paljon lisää voimavaroja, että olen tehokkaampi. Voin paljon paremmin, kun liikuntaa tulee enemmän ja näkee talvellakin valoa.
Työnantajalle kävi, että jatkoin 80-prosenttisella. Vastaan kyllä silloin vapaana arkipäivänä työpuhelimeen tarvittaessa, mutta siinä se. Ei ole enää niitä päiviä että vannen puristaa päätä. Olen aina hyvällä päällä. Työn jälki on ollut hyvää. Tulotaso on vähän pienempi, mutta eihän tuo keskituloisella kuukausipalkkalaisella ole ongelma.
Jos pari vanhempaa työntekijää siirtyy tällaiseen sopimukseen, säästyneellä rahalla pystyy usein palkkaamaan vaikka yhden nuoren harjoittelijan. Minusta tässä on tähän mennessä ollut vain hyviä puolia.
Onko muilla kokemusta? Tiedostan, että tämä ei sellaisenaan toimi kaikissa toimenkuvissa.
Kommentit (57)
Samat työtehtävät ja 20 % alempi palkka. Ei houkuttele.
Teen parhaillaan nelipäiväistä viikkoa. Työnantajalle täysin ok, koen itseni paljon tehokkaammaksi näin. Käytännössä siis työskentelen täydet päivät ma-to, perjantait olen pois. Työyhteisössä tämä vain aiheuttaa käsittämätöntä kitkaa. Tattiotsaiset työ"toverini" jaksavat kuittailla (yksi vanhin kollega etenkin) ja tuntuu, että koko työpaikan ilmapiiri on kiristynyt entisestään ihan uusiin sfääreihin koska yksi "laiskottelee" perjantait. Eli tämän minun lyhennetyn työaikani vuoksi.
Esimies ei puutu, omat sanomiseni eivät auta. Palaan täyteen työaikaan muutaman kuukauden päästä, en vaan yksinkertaisesti jaksa sitä loputonta kuittailua. Raivostuttaa myös, koska kollegat ovat alkaneet lusmuta perjantait jotenkin sillä verukkeella, että yksi puuttuu joukosta. Kukaan muukaan ei siis käytännössä tee perjantaisin mitään ja työt lopetetaan jo joskus yhden-kahden välissä. Olen muutenkin niin sorsittu tuossa työyhteisössä, että tuskin jaksan noita matameita kauaa katsella ja nostan kytkintä.
Nelipäiväiselle työviikolle itsessään iso kannatuspeukku, kunpa vaan olisi vähemmän muutosvastarintaisemmat ja tuoreemmalla ajatusmallilla varustetut kollegat. Silloin homma toimisi käytännössäkin, eikä meno olis kuin sulkasatoisessa kanalaumassa.
Olen tehnyt lyhennettyä, mutta 6 h viitenä päivänä. Tein samat työt lyhyemmässä ajassa kuin 8 h työajalla, Toimenkuvaani ei muutettu, töitä ei vähennetty. Tein vain nopeammin ja paremmalla motivaatiolla.
Työnantaja oli voittaja. Sai saman työn pienemmällä palkalla. Työni ei kaatunut muiden harteille. Jostain syystä esimies ei ollut silti innoissaan. Epäilen, että järjestely herätti kateutta ja siksi ei katsottu hyvällä. Moni sanoi suoraan olevansa kateellinen vapaa-ajastani. Palkkaa juuri kukaan ei olisi ollut valmis pudottamaan, kuten tein, mutta silti tämä ärsytti muita. Järjestely oli niin palkitseva, että en enää välittänyt rahasta, vaikka etukäteen palkan pudotus oli epäilyttänyt.
Tosiasia on, että ajatustyötä ei pysty tekemään tehokkaasti 8 tuntia. Siinä karkaillaan kahville, käytäville, ja pitkille istunnoille vessaan.
Eipä kovin monelle realistinen tämä jos joutuu ottamaan 80% palkan. Suuriosa elelee jo nälissään sillä täydelläkin palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuo eläkepointti on varmaan monella mielessä. Perinteisesti ajateltu vähän niin, että työuran aikana tehdään hommia ja säästellään suuremmat unelmat eläkkeelle. Sitten eläkkeellä voi tehdä kaikkea, mitä oikeasti aina halusi, jos vaan on vielä siinä kunnossa että pystyy. Elämän laatu on silloin aika kiinni siinä että ne vauraat ja hyväkuntoiset eläkepäivät joskus todella tulevat.
Eläkeikä kumminkin nousee koko ajan. Tuntuu minusta ainakin fiksummalta jakaa sitä vapautta myös elämän keskiosaan, etenkin siihen aikaan kun on kotona asuvia lapsia. Eiköhän lisääntynyt ulkoilu ja liikunta ja vähempi stressi vaikuta positiivisesti terveisiin eläkepäiviin.
Juuri näin. Kun eläkeikä hipoo meillä nuoremmilla keski-ikäisillä 70 vuotta, kannattaa panostaa vapaa-aikaan nyt kun pystyy, jos pystyy, vaikka sitten tulevan eläkkeen kustannuksella. Loppuunpalaneina, sairaina seitsemänkymppisenä tuskin jaksaa lähteä pyöräilemään läpi suomen ja aloittaa uusia harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kovin monelle realistinen tämä jos joutuu ottamaan 80% palkan. Suuriosa elelee jo nälissään sillä täydelläkin palkalla.
Monelle on realistinen. Annettaisiin edes heidän tehdä jotka haluaa ja pystyy taloudellisesti. Se avaa lisää työtä muille.
Ketjun vastauksista kuuluu että suomalaisille tyypillinen kateus nousee esteeksi. Harmi. Olen kuullut useammalta ystävältäni ettei anneta lyhentää pyynnöistä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Samat työtehtävät ja 20 % alempi palkka. Ei houkuttele.
Houkuttelee. 2 h enemmän aikaa omiin harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kovin monelle realistinen tämä jos joutuu ottamaan 80% palkan. Suuriosa elelee jo nälissään sillä täydelläkin palkalla.
Monelle on realistinen. Annettaisiin edes heidän tehdä jotka haluaa ja pystyy taloudellisesti. Se avaa lisää työtä muille.
Ketjun vastauksista kuuluu että suomalaisille tyypillinen kateus nousee esteeksi. Harmi. Olen kuullut useammalta ystävältäni ettei anneta lyhentää pyynnöistä huolimatta.
Jos siellä töissä on niin ruhtinaalliset palkat että voi 4päivästä työtä tehdä niin mistä tämä "kateus" johtuu?
Kaikkihan siellä voisi tehdä tuota 4päivän viikkoa jos siitä saatu palkka riittäisi elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kovin monelle realistinen tämä jos joutuu ottamaan 80% palkan. Suuriosa elelee jo nälissään sillä täydelläkin palkalla.
Monelle on realistinen. Annettaisiin edes heidän tehdä jotka haluaa ja pystyy taloudellisesti. Se avaa lisää työtä muille.
Ketjun vastauksista kuuluu että suomalaisille tyypillinen kateus nousee esteeksi. Harmi. Olen kuullut useammalta ystävältäni ettei anneta lyhentää pyynnöistä huolimatta.
Jos siellä töissä on niin ruhtinaalliset palkat että voi 4päivästä työtä tehdä niin mistä tämä "kateus" johtuu?
Kaikkihan siellä voisi tehdä tuota 4päivän viikkoa jos siitä saatu palkka riittäisi elämiseen.
Totta kai suurin osa lyhentäjistä joutuu tinkimään elintasosta. On tehtävä valintoja. Näitä valintoja kaikki ei halua tehdä, mutta haluttaisiin silti se extra vapaa-aika. Siitä nousee kateus ja katkeruus kun tahdotaan säilyttää elintaso ja samalla vähentää töitä. Se ei yleensä onnistu.
Pudotus tarkoittaa jollekin uuden auton sijaan 10 vuotta vanhaa kärryä, lomamatkojen vähentämistä, kesämökkihaaveen unohtamista, eineksiä ravintolalounaiden tilalle.
Toiselle pudotus voi tarkoittaa vanhan auton vaihtamista bussikorttiin, ruoasta tinkimistä, maksavien harrastusten lopettamista, ahtaampia asuinneliöitä.
Moni ei ole valmis luopumaan mistään, ja silloin pitää hyväksyä se, että toiset on valmiita luopumaan paljosta materiasta oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vuoksi.
Olen tehnyt tuotakin, myös 6-tuntisena päivänä (ei kannattanut). Ositellut olen kaikkea 20%-80% väliltä, ja nyt siirtynyt malliin, jossa teen töitä syksystä kevääseen, tänä vuonna 7 kk. Kesällä on muuta. Työvoimapula-ala.
paperi miehet halusivat 1-päiväisen työviikon saivat 0- päiväisen sekään ei miellytä mutta nyt heillä on aikaa lakkoilla eikä häiritse muita lainkaan. laiva, ilmailu ja ratikka kuskit ovat kateudesta "punaisia"
Teet 80% palkalla saman määrän töitä kuin aikaisemmin. Ei kiitos.
Kiva lukea täältä muiden kokemuksia! Itse ajattelin pyytää, että saisin kokeilla puoli vuotta 4 päiväistä työviikkoa ensi tammikuusta alkaen. Meillä työaika 7,5h / päivä. Sain palkankorotuksen noin vuosi sitten ja laskin, että lyhennetyllä työajalla palaan siihen aiempaan palkkaan, mikä ainakin silloin riitti ihan hyvin. Eiköhän tuossa puolessa vuodessa näe, miten vaikuttaa jaksamiseen ja mikä vaikutus on taloudellisesti. Useampi meillä tekee jo lyhennettyä, joten en usko että työnantajalle tässä olisi ongelmaa. Moni täällä sanoi että ylimääräinen vapaa on perjantai, itse ottaisin mieluummin keskeltä viikkoa, se katkaisisi kivasti työviikon ja maanantait ei tuntuisi niin raskailta.
Pääasiassa haluan kokeilla lyhennettyä työaikaa oman jaksamisen kannalta. Työni on noin 50% ajasta asiakaspalvelutyötä ja huomaan että vaikka pidän työstäni, silti olen sosiaalisesti aivan loppu työpäivän jälkeen. Välillä kauppaankaan ei jaksa mennä, kun haluaa vaan pois ihmisten ilmoilta.
Nyt pitää vaan uskaltautua sinne pomon juttusille :D
Tuo eläkepointti on varmaan monella mielessä. Perinteisesti ajateltu vähän niin, että työuran aikana tehdään hommia ja säästellään suuremmat unelmat eläkkeelle. Sitten eläkkeellä voi tehdä kaikkea, mitä oikeasti aina halusi, jos vaan on vielä siinä kunnossa että pystyy. Elämän laatu on silloin aika kiinni siinä että ne vauraat ja hyväkuntoiset eläkepäivät joskus todella tulevat.
Eläkeikä kumminkin nousee koko ajan. Tuntuu minusta ainakin fiksummalta jakaa sitä vapautta myös elämän keskiosaan, etenkin siihen aikaan kun on kotona asuvia lapsia. Eiköhän lisääntynyt ulkoilu ja liikunta ja vähempi stressi vaikuta positiivisesti terveisiin eläkepäiviin.