Ärsyttävä lapseton ystävä ja tekokiireensä!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:28"]

Kuule, kysymys ei ole ajasta, vaan siitä miten sen haluaa käyttää. Tuo ystäväsi ei selvästikään halua viettää sun kanssa koko päivää, pelkästään kahvihetken. Hyväksy se tai lopeta ystävyys.

[/quote]ap. en hyväksy, mut en lopeta ystävyyttämmekään; en ainakaan kokonaan, ehkä vähän väljähtäneenä, koska eipähän itseänikään kiinnosta hänen asiansa juuri enää lainkaan.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:35"]

Ajankäyttöä ajattelee lapsettomana ihan eritavalla. Kyllä mul oli paljon omaa aikaa ja nautin siitä täysin rinnoin. No nyt taas lapsellisena ei omaaaikaa juuri heru. Kiitos kun en mennyt alle 25.v naimisiin,ei harmita ollenkaan:-).Sain viettää pitkän ja huolettoman nuoruuden.

[/quote] Ap. Samoin minäkin sain lapseni vasta kolmekymppisenä, joten nyt lapsemme ovat jo olleet ns. omillaan ja maailmalla vuosia, joten nyt kun olisi aikaa kuten ennen pikkulapsiaikaa tavata tuota yhtä kaavoihin kangistunutta lapsetontakin naisystävää, niin hänellä ei ole aikaa kuin pari tuntia kerran puolessa vuodessa, joopajoo.

Muistan, kun kaveripiiriini alkoivat ensimmäiset lapset tulla. Aina oletettiin, että minä joustan kun "eihän sulla ole edes lapsia". No ei ollut, mutta oli kokopäivätyö ja opintojen viimeistely. Nämä nuoret mammat hengasi päivät kotona pyjamassa mutta _tietenkään_ he eivät millään ehtineet tapaamaan keskustaan sieltä lähiöistään, minne olivat muuttaneet. Minun olisi pitänyt sitten yliopiston kirjaston sulkeuduttua mennä sinne bussilla toteamaan, että piltin iltatoimet alkoivatkin jo. 

Nykyään asun ulkomailla, ja käyn Suomessa pari kertaa vuodessa. Edelleen nämä samat ystävät olettavat, että minä kierrän lomani heidän perässään ympäri Suomea, kukaan ei voi liikkua metriäkään minua tapaamaan. Sitten annetaan aikataulut tyyliin "Piitupetterin uimakoulu loppuu klo 11 ja Ilmaunelman piirustuskerho alkaa klo 12, eli siinä ehtisi sitten tavata". No thanks, en todellakaan ensin hommaa joltain perheenjäseneltäni autoa lainaan (minulla ei siis tietenkään ole autoa Suomessa) ja aja 150 kilometriä suuntaansa tämän takia. 

Tiedän, mitä ajattelette. Nämä pari ystävää eivät niin välitä minusta enää. No, kun ongelma on että jos kieltäydyn lomallani (kun olen ensin reissanut toiselta puolen maailmaa) kiertämästä ympäri maata, vaan haluan levätä, olen itsekäs lapseton paskiainen. Ja minulle kettuillaan siitä, miten ei ehditty tavata. Itse en enää niin edes välittäisi, minulla on sellaisiakin kavereita ja ystäviä, jotka haluavat olla kanssani mutta jostain syystä näiden vanhojen kavereiden kanssa on aina "pakko nähdä". Hermot menee jo ennen lomaa, kun pitää säätää niitä aikatauluja. Jos kerran niin kovasti haluatte tavata, tulkaa sinne mökille missä olen!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:46"]

Ehkä hän ei jaksa kuunnella sinun jatkuvia lapsikeskeisiä kakkavaippajuttuja, ja siksi välttelee?

[/quote] ne lapsikeskeiset kakkavaippajutut on jo kuultu aikoinaan, koska mun lapset ovat jo aikuisia!

Pikemminkin lapseton ystäväni ei jaksa kuunnella lasteni menestymisiä, kun itsellä ei ole lapsia joista kertoa yhtään mitään.

Oletko ap varma, että ne ovat todellisia kiireitä...? Kuulostaa vähän tuo "ei edes omia lapsia ole" -juttu ja muutkin jutut sellaisilta, että taidatpa nostaa itsesi vähän korkeammalle, ja ystävälläsi onkin vain "kiire", ei kiire, jos ymmärrät... Ei se, että sinulla on lapsia, tee sinusta yhtään parempaa ihmistä, ei vaikka kuinka kuvittelisit. Ei mahtaisi peiliin vilkaisu olla pahitteeksi.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 17:24"]

Oletko ap varma, että ne ovat todellisia kiireitä...? Kuulostaa vähän tuo "ei edes omia lapsia ole" -juttu ja muutkin jutut sellaisilta, että taidatpa nostaa itsesi vähän korkeammalle, ja ystävälläsi onkin vain "kiire", ei kiire, jos ymmärrät... Ei se, että sinulla on lapsia, tee sinusta yhtään parempaa ihmistä, ei vaikka kuinka kuvittelisit. Ei mahtaisi peiliin vilkaisu olla pahitteeksi.

[/quote] Olenko sanonut olevani parempi ihminen sen takia, että olen synnyttänyt lapsia, ja minulla on ollut ja on perhe, jota tällä kyseisellä naisystävälläni ei ole ollut, eikä tule olemaan? Olen vain ihmetellyt, että mihin voikin aika mennä lapsettomalla naisella yksityiselämässään, jos ei ehdi ystäviään tavata kuin öbaut kerran puoleen vuoteen naamatusten ja senkin ajan kuppilan pöydän äärellä kahvia lipitellen? Harrastuksia on minullakin ja mies, ja lapset jo maailmalla, mutta kyllä minä ehtisin tapailemaan tätä kyseistä ystävääni useimminkin ja vaikkapa lauantaipäivänä, eikä viikolla parin tunnin iltakahvin merkeissä puolen vuoden välein.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 17:24"]

Oletko ap varma, että ne ovat todellisia kiireitä...? Kuulostaa vähän tuo "ei edes omia lapsia ole" -juttu ja muutkin jutut sellaisilta, että taidatpa nostaa itsesi vähän korkeammalle, ja ystävälläsi onkin vain "kiire", ei kiire, jos ymmärrät... Ei se, että sinulla on lapsia, tee sinusta yhtään parempaa ihmistä, ei vaikka kuinka kuvittelisit. Ei mahtaisi peiliin vilkaisu olla pahitteeksi.

[/quote] Olenko sanonut olevani parempi ihminen sen takia, että olen synnyttänyt lapsia, ja minulla on ollut ja on perhe, jota tällä kyseisellä naisystävälläni ei ole ollut, eikä tule olemaan? Olen vain ihmetellyt, että mihin voikin aika mennä lapsettomalla naisella yksityiselämässään, jos ei ehdi ystäviään tavata kuin öbaut kerran puoleen vuoteen naamatusten ja senkin ajan kuppilan pöydän äärellä kahvia lipitellen? Harrastuksia on minullakin ja mies, ja lapset jo maailmalla, mutta kyllä minä ehtisin tapailemaan tätä kyseistä ystävääni useimminkin ja vaikkapa lauantaipäivänä, eikä viikolla parin tunnin iltakahvin merkeissä puolen vuoden välein.

[/quote]

Ihmisellä on aina aikaa siihen, mihin hän sitä haluaa käyttää. Ystäväsi ei nyt syystä tai toisesta halua viettää kanssasi mitään puolen päivän tapaamisia. Hänellä on muuta tekemistä tai ehkä hän vain nykyään ei enää välitä tuollaisista tapaamisista. Ehkä hänen on muuttunut siitä, mikä oli nuorempana.

Kyllähän minäkin bailasin nuorempana, reissasin kavereiden kanssa ja esim. kierreltiin kauppoja ja kahviteltiin tuntikausia. Nykyään minulla ei todellakaan ole aikaa ja mielenkiintoa tuollaisiin. Työt, koti ja harrastukset vie niin ison osan arjesta (vaikkei ole edes omia eikä lainalapsiakaan), että viikonloput pyhitän mieluummin ihan vaan itselleni ja puolisolleni, joka reissaa todella paljon. Ihmettele ihan vaan rauhassa, minne jonkun toisen aika voi mennä. Nähtävästi sinulla on kiva 8-16 työ, ei lemmikkejä, eikä harrastuksia, kun kerran aikaa näyttää olevan ihmettelemiseen.

2

Koko ketjun lukeneena ihmettelen eniten, miten ap kutsuu tätä toista naista ystäväkseen, jos ajattelee hänestä noin ala-arvoisesti. "Ei kestä omien lasteni menestystä... joo jotain sitomisleikkejä" jne. Miksi olette lainkaan tekemisissä jos haukut häntä anonyymisti netissä?

Todella negatiivisia viestejä sinulle ap. Minulla on vastaava tilanne ajalta kun lapset olivat alle viisivuotiaita ja yhdellä hyvällä ystävällä ei vielä ollut lapsia. 

Luulen, että ap viittaa tekokiireeseen siten, että pienten lasten kanssa saa menemään päivästä jokaisen minuutin ja lapsettomalla on sentään aikaa käydä veskissä rauhassa, lukea jopa kirjaa illalla. Totta kai se voi harmittaa, että on itse valmis ottamaan vieraan kestittäväksi kun samalla tekee töitä lasten kanssa, ja toinen ei viitsi tavata kun pitää rentoutua ja katsoa Sinkkuelämää-boksia. 

Koittakaa itse kuvitella, että olette 24/7 työssä ja olette valmiita ottamaan töihinn vieraan passattavaksi. Tietenkin ystävä saa katsoa sarjoja ja rentoutua, mutta toisten huomioiminen kuuluu hyvään ystävyyteen. Ap:n tapauksessa voi olla, että ystävää ei niin paljon kiinnosta, mutta yhtä lailla kyse voi olla siitä, ettei lapseton mitenkään ymmärrä kiireen ja vastuun nousua ihan uudelle tasolle kun tulee pieni huollettava. 

nimim luin kirjan vuonna 2008, kolme lasta, ura esimiestehtävissä

S2

No kyllähän sitä lapsettoman elämä todellakin on kiireisempää kuin perheellisen. Perheelliset joutuvat olemaan käytännössä aina kotona. Hyvähän sinne on kutsua ihmisiä kahville. Lapsettomilla sen sijaan on todennäköisesti laajempi yhtäväpiiri, joka ei koostu vain perheellisistä. Heillä on todennäköisesti myös enemmän kulttuuriharrastuksia, harrastusmenoja ja muita kiireitä.

Olen lapseton ja tarvitsen joka päivä "omaa laatuaikaa" ainakin sen 6-7 tuntia. Siihen ei kuulu kenenkään tapailu tms. vaan omat jutut. Kyse on tietoisesta valinnasta. Nautin rauhasta. En voisi hankkia lapsia, koska en siedä itkevän lapsen ääntä minuuttiakaan.

Ap, jos sun lapset on kerran jo aikuisia, miten ystäväsi lapsettomuus liittyy yhtään mihinkään? Lapset eivät sido teidän kummankaan arkea.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:48"]

Ap, jos sun lapset on kerran jo aikuisia, miten ystäväsi lapsettomuus liittyy yhtään mihinkään? Lapset eivät sido teidän kummankaan arkea.

[/quote] Sitä suuremmalla syyllä ihmettelenkin, että mihin menee lapsettoman ystäväni aika, kun itsellänikin on aina ollut ystävilleni aikaa silloinkin kun lapsemme olivat pieniä kuin myös niilläkin ystävilläni, joilla itselläänkin ovat lapset olleet pieniä, mutta ei tällä yhdellä naisystävällä, jolla ei ole niitä lapsiaan koskaan ollutkaan huolettavinaan.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:33"]

No kyllähän sitä lapsettoman elämä todellakin on kiireisempää kuin perheellisen. Perheelliset joutuvat olemaan käytännössä aina kotona. Hyvähän sinne on kutsua ihmisiä kahville. Lapsettomilla sen sijaan on todennäköisesti laajempi yhtäväpiiri, joka ei koostu vain perheellisistä. Heillä on todennäköisesti myös enemmän kulttuuriharrastuksia, harrastusmenoja ja muita kiireitä.

[/quote]

Näin sanoo vain lapseton. Näen ystäviä usein, päivittäin, mutta lähinnä lapsiperheellisiä, jotka hyväksyvät lapsen mukaantulon. Käymme myös näyttelyissä ja lasten teatterissa, mistä nautin itsekin kun aikuisten teatteriin harvemmin pääsee. Mikään ei myöskään ole estänyt viemästä lapsia taidemuseoihin ja elokuviin tai syömään.   

Olen kyllä huomannut, että lapsettomat kuvittelevat, että minulla on lapsia en käy missään tai tee mitään. Meille voi tulla kyläänkin koska vain (muka), koska "olemmehan kotona" tai minut pyydetään säälin sekaisella äänellä jonnekin Viikin käsityöläismarkkinoille, koska "sinustakin on varmasti kiva joskus päästä edes johonkin näkemään muita". 

Ennakkulooloja on siis puolin ja toisin. Lapsettomat eivät ymmärrä, että en ole maailman ainoa äiti vaan kaltaisiani on useita, joiden kanssa olemme jo varsin iso sosiaalinen verkosto. 

Miksi ihmeessä teidän tarvitsisi tavata yhtään enempää? Eihän teidän välillänne edes ole ystävyyttä.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:00"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:33"]

No kyllähän sitä lapsettoman elämä todellakin on kiireisempää kuin perheellisen. Perheelliset joutuvat olemaan käytännössä aina kotona. Hyvähän sinne on kutsua ihmisiä kahville. Lapsettomilla sen sijaan on todennäköisesti laajempi yhtäväpiiri, joka ei koostu vain perheellisistä. Heillä on todennäköisesti myös enemmän kulttuuriharrastuksia, harrastusmenoja ja muita kiireitä.

[/quote]

Näin sanoo vain lapseton. Näen ystäviä usein, päivittäin, mutta lähinnä lapsiperheellisiä, jotka hyväksyvät lapsen mukaantulon. Käymme myös näyttelyissä ja lasten teatterissa, mistä nautin itsekin kun aikuisten teatteriin harvemmin pääsee. Mikään ei myöskään ole estänyt viemästä lapsia taidemuseoihin ja elokuviin tai syömään.   

Olen kyllä huomannut, että lapsettomat kuvittelevat, että minulla on lapsia en käy missään tai tee mitään. Meille voi tulla kyläänkin koska vain (muka), koska "olemmehan kotona" tai minut pyydetään säälin sekaisella äänellä jonnekin Viikin käsityöläismarkkinoille, koska "sinustakin on varmasti kiva joskus päästä edes johonkin näkemään muita". 

Ennakkulooloja on siis puolin ja toisin. Lapsettomat eivät ymmärrä, että en ole maailman ainoa äiti vaan kaltaisiani on useita, joiden kanssa olemme jo varsin iso sosiaalinen verkosto. 

[/quote]

Tämä on niin tuttua! Meillekin tullaan silloin tällöin kahville tiistaina, joskus päivän aikana.. Siis oikeasti ei viitsitä edes kertoa kellonaikaa, koska minun oletetaan olevan koko päivä kotona. Ystävät hävisivät lapsen mukana, kaupassa ei tarvi käydä, vaatteita ei tarvi ostaa, lääkärissä käydä, elokuvissa, kirjastossa eikä virastoissa, kahvilla nyt kun on lapsi. Yeah, right! 

Moni kotiäiti on todella kiireinen lapsien jälkeen koska mukaan tulee yleensä uusia kavereita hurja määrä, samassa elämäntilanteessa oleviin on helppo tutustua. Monella on sitten vielä ne vanhatkin ystävät, joille riittää aikaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:48"]

Ap, jos sun lapset on kerran jo aikuisia, miten ystäväsi lapsettomuus liittyy yhtään mihinkään? Lapset eivät sido teidän kummankaan arkea.

[/quote] Sitä suuremmalla syyllä ihmettelenkin, että mihin menee lapsettoman ystäväni aika, kun itsellänikin on aina ollut ystävilleni aikaa silloinkin kun lapsemme olivat pieniä kuin myös niilläkin ystävilläni, joilla itselläänkin ovat lapset olleet pieniä, mutta ei tällä yhdellä naisystävällä, jolla ei ole niitä lapsiaan koskaan ollutkaan huolettavinaan.
[/quote]

Joskus kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, ettei ole toiselle niin tärkeä kuin itse toivoisi. Hanki itsellesi uusia ystäviä ja katso jo eteenpäin.

Miten näin moni suhtautuu negatiivisesti ap:n kokemukseen? 

Hyvä ystävä joustaa