Ärsyttävä lapseton ystävä ja tekokiireensä!

Ei muakaan kiinnostaisi istua kokonaista päivää yhden ihmisen kanssa. No mieheni, mutta ei yhdenkään kaverini. Ihmiset ovat erilaisia, pidän enemmän niistä parin tunnin kahvihetkistä.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:57"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:48"]

Ap, jos sun lapset on kerran jo aikuisia, miten ystäväsi lapsettomuus liittyy yhtään mihinkään? Lapset eivät sido teidän kummankaan arkea.

[/quote] Sitä suuremmalla syyllä ihmettelenkin, että mihin menee lapsettoman ystäväni aika, kun itsellänikin on aina ollut ystävilleni aikaa silloinkin kun lapsemme olivat pieniä kuin myös niilläkin ystävilläni, joilla itselläänkin ovat lapset olleet pieniä, mutta ei tällä yhdellä naisystävällä, jolla ei ole niitä lapsiaan koskaan ollutkaan huolettavinaan.

[/quote]

Miksi ihmeessä ajattelet, että toisen elämä olisi täsmälleen identtinen omasi kanssa? Vihaan näitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikkien muiden tekevän asiat juuri samalla tavalla kuin he itse. Mistä kumpuaa tällainen itseriittoisuus??? En minä ihmettele enää yhtään näiden viestiesi perusteella, ettei ystävälläsi ole aikaa sinulle. Hänellä on parempaa tekemistä kuin kuunnella sinun itseriittoisuuttasi. Et sinä ole kukaan sanomaan toiselle kuinka hänen pitäisi asiat tehdä. Hyväksy se ihan ensimmäiseksi.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:42"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:05"] Ystävä on jotakin joka on olemassa. Voi mennä viikkoja ja jopa kuukausia, että ei ehdi tapaamaan tai soittamaan jne, mutta tietoisuus siitä, että ystävä on tarvittaessa siellä. Meillä on jokaisella arki ja se vie mukaan ja tavalla tai toisella ettei se pyöri vain yhden ihmisen ympärillä. [/quote] Pistipä silmiini tuo sana: TARVITTAESSA ystävä siellä - just joo tarpeen tullen otetaan ystävään yhteyttä, eikä ajatella yhtään, että voisi ottaa siihen ystävään muulloinkin kuin vain silloin kun itsellään on paljon kerrottavaa ja puitavaa elämässään. Juurikin tuollaista ystävyyttä pidän todella ystävän aliarvoistamisena; ystävää pidetään vain jonain jolle voi vain oman elämänsä käänteitä purkaa, eikä sillä väliä niinkään, mitä ystävälle itselleen kuuluu, ja miten hänellä menee. [/quote] Olen itse yli nelikymppinen ja vasta viime vuosina olen alkanut ymmärtää, että vaikka miehet elämässä saattavat tulla ja mennä, kuten usein käy, hyvinhoidetut ystävyyssuhteet voivat kestää läpi elämän. Ei ole hyvä juttu, että ystävä saa vain sen ajan mitä mieheltä ja lapselta ja kaikelta muulta sattuu jäämään yli ja ystävään ollaan yhteydessä kun häneltä tarvitsee jotain.

[/quote]

Tarvittaessa puolin ja toisin. Kukaan ei aliarvosta ketään, vaikka emme toisissamme roiku viikoittain.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:08"]

Miten näin moni suhtautuu negatiivisesti ap:n kokemukseen? 

Hyvä ystävä joustaa

[/quote]

Ap ei jousta.

Jos sillä on lapsentekokiireitä?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"]Ei muakaan kiinnostaisi istua kokonaista päivää yhden ihmisen kanssa. No mieheni, mutta ei yhdenkään kaverini. Ihmiset ovat erilaisia, pidän enemmän niistä parin tunnin kahvihetkistä.
[/quote]

Sama juttu. Mielelläni lähden johonkin tapahtumiin tai kahville, mutta koko päivän vierailu jonkun kotona tuntuu aika pitkältä ajalta.

Juu mutta työyhteisön kaverien kanssa kyllä jaksetaan reissuta vaikkapa monta vuorokautta yhdessä viettäen aikaa milloin missäkin työpaikan järkkäämässä virkistysreissussa, mutta oman parhaimman ystävättären kanssa ei jakseta olla kuin pari tuntia jossain kuppilan hämyisessä nurkassa puolen vuoden välein, vaikka juttua olisi kertynyt puolen vuoden ajalta puolen päivän ajalle enemmän kuin yhdenkään työkaverin kanssa kahdessa kymmenessä vuodessa.

Lapsettomien kiireet ovat laiskuutta.

-Ööö, en mä voi tulla kun kun tarvii tehdä yksi esitys töihin ja.... ja hakea Jenna-Marikalle syntymäpäivälahja sitä ennen, ja... (ömph, mitä vielä keksisi?). 

Suomeksi: en jaksa tulla koska olen vitun laiska ja haluan maata sängyssä persettä kaivellen tämänkin illan.

Kuka Aina Tyhjäkohtu tunnustaa?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:48"] Ap, jos sun lapset on kerran jo aikuisia, miten ystäväsi lapsettomuus liittyy yhtään mihinkään? Lapset eivät sido teidän kummankaan arkea. [/quote] Sitä suuremmalla syyllä ihmettelenkin, että mihin menee lapsettoman ystäväni aika, kun itsellänikin on aina ollut ystävilleni aikaa silloinkin kun lapsemme olivat pieniä kuin myös niilläkin ystävilläni, joilla itselläänkin ovat lapset olleet pieniä, mutta ei tällä yhdellä naisystävällä, jolla ei ole niitä lapsiaan koskaan ollutkaan huolettavinaan. [/quote] Joskus kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, ettei ole toiselle niin tärkeä kuin itse toivoisi. Hanki itsellesi uusia ystäviä ja katso jo eteenpäin.

[/quote]Helppo kehoittaa hankkimaan uusia ystäviä, ihan kuin niitä sataisi ovista ja ikkunoista sisään tuosta vaan. Olemme kuitenkin olleet ystävyksiä ja ns. parhaimpia miltei 30 vuotta!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"]Juu mutta työyhteisön kaverien kanssa kyllä jaksetaan reissuta vaikkapa monta vuorokautta yhdessä viettäen aikaa milloin missäkin työpaikan järkkäämässä virkistysreissussa, mutta oman parhaimman ystävättären kanssa ei jakseta olla kuin pari tuntia jossain kuppilan hämyisessä nurkassa puolen vuoden välein, vaikka juttua olisi kertynyt puolen vuoden ajalta puolen päivän ajalle enemmän kuin yhdenkään työkaverin kanssa kahdessa kymmenessä vuodessa.
[/quote]

Oikeasti ap, et voi velvoittaa ketään ystäväksesi. Sinun mielessäsi hän on "paras ystävättäresi", mutta selvästikin aika on ajanut ystävyytenne ohi.

Mikset keskittyisi niihin ihmisiin, joilla on sinulle aikaa?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"]

Juu mutta työyhteisön kaverien kanssa kyllä jaksetaan reissuta vaikkapa monta vuorokautta yhdessä viettäen aikaa milloin missäkin työpaikan järkkäämässä virkistysreissussa, mutta oman parhaimman ystävättären kanssa ei jakseta olla kuin pari tuntia jossain kuppilan hämyisessä nurkassa puolen vuoden välein, vaikka juttua olisi kertynyt puolen vuoden ajalta puolen päivän ajalle enemmän kuin yhdenkään työkaverin kanssa kahdessa kymmenessä vuodessa.

[/quote]

No sitten kannattaa varmaan vaan viimein tajuta ettei ole niin toivottua seuraa kuin kuvittelee!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:28"]

Kuule, kysymys ei ole ajasta, vaan siitä miten sen haluaa käyttää. Tuo ystäväsi ei selvästikään halua viettää sun kanssa koko päivää, pelkästään kahvihetken. Hyväksy se tai lopeta ystävyys.

[/quote] Suuret kiitokset tästä "kaikkitietävästä" neuvostasi - otanpa vinkistä sitten vaarin, ja heitän koko ystävättären ns. museotavaroiden joukkoon, mitäpä turhaan odottelemaan ystävättäreni eläkepäivittymistään, jolloin hänellä ehkä liikenisi aikaa vihdoin viimein ihan viikonlopun tapaamisellekin.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:32"]Lapsettomien kiireet ovat laiskuutta.

-Ööö, en mä voi tulla kun kun tarvii tehdä yksi esitys töihin ja.... ja hakea Jenna-Marikalle syntymäpäivälahja sitä ennen, ja... (ömph, mitä vielä keksisi?). 

Suomeksi: en jaksa tulla koska olen vitun laiska ja haluan maata sängyssä persettä kaivellen tämänkin illan.

Kuka Aina Tyhjäkohtu tunnustaa?
[/quote]

Yhtään en ihmettele, ettei muilta ihmisiltä löydy aikaa sinulle...

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:02"]

Miksi ihmeessä teidän tarvitsisi tavata yhtään enempää? Eihän teidän välillänne edes ole ystävyyttä.

[/quote]Miten sen nyt ottaisi, etteikö välillämme ole ystävyyttä - sitä kun on ollut vuosikymmenet aivan nuoresta tyttösestä lähtien; ja hän on jopa lapsemme kummitäti. Kohtaamiset livessä vaan ovat jotenkin vähentyneet vähentymistään, vaikka mitään esteitä ei pitäisi sen kummoisemmin olla, ei ainakaan minun puolellani.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:19"]

Jos sillä on lapsentekokiireitä?

[/quote] Tällä nimenomaisella ystävälläni on lapsentekoikäkin ohitettu aikoja sitten, ja adoptiokaan ei enää tule kyseeseen.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 17:19"]

Muistan, kun kaveripiiriini alkoivat ensimmäiset lapset tulla. Aina oletettiin, että minä joustan kun "eihän sulla ole edes lapsia". No ei ollut, mutta oli kokopäivätyö ja opintojen viimeistely. Nämä nuoret mammat hengasi päivät kotona pyjamassa mutta _tietenkään_ he eivät millään ehtineet tapaamaan keskustaan sieltä lähiöistään, minne olivat muuttaneet. Minun olisi pitänyt sitten yliopiston kirjaston sulkeuduttua mennä sinne bussilla toteamaan, että piltin iltatoimet alkoivatkin jo. 

Nykyään asun ulkomailla, ja käyn Suomessa pari kertaa vuodessa. Edelleen nämä samat ystävät olettavat, että minä kierrän lomani heidän perässään ympäri Suomea, kukaan ei voi liikkua metriäkään minua tapaamaan. Sitten annetaan aikataulut tyyliin "Piitupetterin uimakoulu loppuu klo 11 ja Ilmaunelman piirustuskerho alkaa klo 12, eli siinä ehtisi sitten tavata". No thanks, en todellakaan ensin hommaa joltain perheenjäseneltäni autoa lainaan (minulla ei siis tietenkään ole autoa Suomessa) ja aja 150 kilometriä suuntaansa tämän takia. 

Tiedän, mitä ajattelette. Nämä pari ystävää eivät niin välitä minusta enää. No, kun ongelma on että jos kieltäydyn lomallani (kun olen ensin reissanut toiselta puolen maailmaa) kiertämästä ympäri maata, vaan haluan levätä, olen itsekäs lapseton paskiainen. Ja minulle kettuillaan siitä, miten ei ehditty tavata. Itse en enää niin edes välittäisi, minulla on sellaisiakin kavereita ja ystäviä, jotka haluavat olla kanssani mutta jostain syystä näiden vanhojen kavereiden kanssa on aina "pakko nähdä". Hermot menee jo ennen lomaa, kun pitää säätää niitä aikatauluja. Jos kerran niin kovasti haluatte tavata, tulkaa sinne mökille missä olen!

[/quote]

Tiedän täsmälleen mistä puhut. Jos et halua katkaista kaveruutta, ei auta muu kuin alkaa vähitellen kouluttamaan näitä ystäviä siihen, että joustatte vuorotellen. Muuten vain katkeroidut. Ole jämäkkä ja ilmoita, minkä verran jaksat ja ehdit lomillasi. Mahdollisesti voit käyttää aikataulujesi syynä muita sukulaisiasi, vanhempiasi, mahd. miehen vanhempia. Jos minä tulen lyhyeksi aikaa kotimaahan, en edes kerro "kaikille" että olen Suomessa. 

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"]Juu mutta työyhteisön kaverien kanssa kyllä jaksetaan reissuta vaikkapa monta vuorokautta yhdessä viettäen aikaa milloin missäkin työpaikan järkkäämässä virkistysreissussa, mutta oman parhaimman ystävättären kanssa ei jakseta olla kuin pari tuntia jossain kuppilan hämyisessä nurkassa puolen vuoden välein, vaikka juttua olisi kertynyt puolen vuoden ajalta puolen päivän ajalle enemmän kuin yhdenkään työkaverin kanssa kahdessa kymmenessä vuodessa. [/quote] Oikeasti ap, et voi velvoittaa ketään ystäväksesi. Sinun mielessäsi hän on "paras ystävättäresi", mutta selvästikin aika on ajanut ystävyytenne ohi. Mikset keskittyisi niihin ihmisiin, joilla on sinulle aikaa?

[/quote] niin olen keskittynytkin, ja välimme tuon ko. ystävättären kanssa hiipuu hiipumistaan, ja en kyllä itsekkään enää saa irti oikeastaan mitään ko. henkilöstä, on kyllä aina ollut hiukkasen masentunut ja perässä laahattava tyyppi. Viihtykööt omiensa joukossa, niin teen minäkin ja haistatan pitkät tuonkaltaiselle!!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:23"]

Todella negatiivisia viestejä sinulle ap. Minulla on vastaava tilanne ajalta kun lapset olivat alle viisivuotiaita ja yhdellä hyvällä ystävällä ei vielä ollut lapsia. 

Luulen, että ap viittaa tekokiireeseen siten, että pienten lasten kanssa saa menemään päivästä jokaisen minuutin ja lapsettomalla on sentään aikaa käydä veskissä rauhassa, lukea jopa kirjaa illalla. Totta kai se voi harmittaa, että on itse valmis ottamaan vieraan kestittäväksi kun samalla tekee töitä lasten kanssa, ja toinen ei viitsi tavata kun pitää rentoutua ja katsoa Sinkkuelämää-boksia. 

Koittakaa itse kuvitella, että olette 24/7 työssä ja olette valmiita ottamaan töihinn vieraan passattavaksi. Tietenkin ystävä saa katsoa sarjoja ja rentoutua, mutta toisten huomioiminen kuuluu hyvään ystävyyteen. Ap:n tapauksessa voi olla, että ystävää ei niin paljon kiinnosta, mutta yhtä lailla kyse voi olla siitä, ettei lapseton mitenkään ymmärrä kiireen ja vastuun nousua ihan uudelle tasolle kun tulee pieni huollettava. 

nimim luin kirjan vuonna 2008, kolme lasta, ura esimiestehtävissä

[/quote]

Laskeudupa sieltä kaikentietävästä tornistasi. Kaikki mistä puhut, koskee vain sinua. Minun ystäväporukkani koostuu pääasiassa naisista, joilla on 2-3 pientä lasta, mukava ura (osa jopa yrittäjiä) ja harrastuksia. Silti näemme suhteellisen usein, perheinä ja ilman, sekä teemme pieniä reissuja. Kirjojakin luemme ja suosittelemme toisillemme. Kai se on sitten priorisointia läheisiin ihmisiin, sen sijaan että marttyroi palstoilla. Mieskin voi jakaa vastuuta, vaikka molemmilla vaativat työt.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"]Juu mutta työyhteisön kaverien kanssa kyllä jaksetaan reissuta vaikkapa monta vuorokautta yhdessä viettäen aikaa milloin missäkin työpaikan järkkäämässä virkistysreissussa, mutta oman parhaimman ystävättären kanssa ei jakseta olla kuin pari tuntia jossain kuppilan hämyisessä nurkassa puolen vuoden välein, vaikka juttua olisi kertynyt puolen vuoden ajalta puolen päivän ajalle enemmän kuin yhdenkään työkaverin kanssa kahdessa kymmenessä vuodessa. [/quote] Oikeasti ap, et voi velvoittaa ketään ystäväksesi. Sinun mielessäsi hän on "paras ystävättäresi", mutta selvästikin aika on ajanut ystävyytenne ohi. Mikset keskittyisi niihin ihmisiin, joilla on sinulle aikaa?

[/quote] niin olen keskittynytkin, ja välimme tuon ko. ystävättären kanssa hiipuu hiipumistaan, ja en kyllä itsekkään enää saa irti oikeastaan mitään ko. henkilöstä, on kyllä aina ollut hiukkasen masentunut ja perässä laahattava tyyppi. Viihtykööt omiensa joukossa, niin teen minäkin ja haistatan pitkät tuonkaltaiselle!!

[/quote]

No niin, ongelma ratkaistu. Kauan se kestikin.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:52"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:23"]

Todella negatiivisia viestejä sinulle ap. Minulla on vastaava tilanne ajalta kun lapset olivat alle viisivuotiaita ja yhdellä hyvällä ystävällä ei vielä ollut lapsia. 

Luulen, että ap viittaa tekokiireeseen siten, että pienten lasten kanssa saa menemään päivästä jokaisen minuutin ja lapsettomalla on sentään aikaa käydä veskissä rauhassa, lukea jopa kirjaa illalla. Totta kai se voi harmittaa, että on itse valmis ottamaan vieraan kestittäväksi kun samalla tekee töitä lasten kanssa, ja toinen ei viitsi tavata kun pitää rentoutua ja katsoa Sinkkuelämää-boksia. 

Koittakaa itse kuvitella, että olette 24/7 työssä ja olette valmiita ottamaan töihinn vieraan passattavaksi. Tietenkin ystävä saa katsoa sarjoja ja rentoutua, mutta toisten huomioiminen kuuluu hyvään ystävyyteen. Ap:n tapauksessa voi olla, että ystävää ei niin paljon kiinnosta, mutta yhtä lailla kyse voi olla siitä, ettei lapseton mitenkään ymmärrä kiireen ja vastuun nousua ihan uudelle tasolle kun tulee pieni huollettava. 

nimim luin kirjan vuonna 2008, kolme lasta, ura esimiestehtävissä

[/quote]

Laskeudupa sieltä kaikentietävästä tornistasi. Kaikki mistä puhut, koskee vain sinua. Minun ystäväporukkani koostuu pääasiassa naisista, joilla on 2-3 pientä lasta, mukava ura (osa jopa yrittäjiä) ja harrastuksia. Silti näemme suhteellisen usein, perheinä ja ilman, sekä teemme pieniä reissuja. Kirjojakin luemme ja suosittelemme toisillemme. Kai se on sitten priorisointia läheisiin ihmisiin, sen sijaan että marttyroi palstoilla. Mieskin voi jakaa vastuuta, vaikka molemmilla vaativat työt.

[/quote]

ai mieskin voi tehdä kotitöitä? Newsflash, mutta vain sinulle, joka myös puhut vain omasta tilanteestasi. Vaikka kaverisi ovatkin kaikki jotain kioskinpitäjiä ja ehditte nähdä usein, niin mitä se liittyy mihinkään sanomaani?

Minulla ei ole yksityistä aikaa (lukemista tms varten), mutta tällä hetkellä näen ystäviä melkein joka päivä. En oikein tiedä mistä puhut, kaiketi siitä omasta tilanteestasi taas.