Onko kummilapsen rippijuhlaan pakko mennä

Vierailija kirjoitti:

En ikinä antaisi anteeksi lapseni kummeille, jos olisivat niin itsekkäitä etteivät hänen juhlapäivänään tulisi laiskuuttaan tai muun hävykkään tekosyyn johdosta paikalle tai ylipäätään edes pohtisivat sitä, haittaako se. Haloo!? Kysymys on lapsen, juhlasankarin kunnioittamisesta. Omallani on vain kaksi kunnia, miten selittäisin hänelle, ettei kummeja kiinnosta? Mielestäni olisi niin törkeä kunnianloukkaus, etten tekemisissä varmasti enää olisi. Se tietysti sinua helpottaisi.

Mutta elämää voisi ajatella myös vähän toisten kantilta eikä aina vain oman navan ympäröimänä. Jos kummiksi suostuu, kyllä se sisältää velvollisuuksia, jotka vaikka vain muodollisuuden vuoksi on suoritettava.

Ap just kertoi etteivät he muutenkaan ole juuri tekemisissä kummilapsen kanssa. Joten sun raivoaminen täällä omasta loukkaantumisestasi tuskin kiinnostaa. Ja mua nyppäisi ap:n jutussa sekin ettei se kummilapsi vaivaudu kiittämään lahjoistaan, tyhmää ja itsekästä. Nyt sitten kutsuttu rippijuhliin, varmaankin vain sen lahjan toivossa.

Mutta ap hei, mene vain juhliin, kyllä ne sentään on rippijuhlat ja olet kummi. Ei sun tarvi kauaa siellä olla, samalla näet tuletko kuinka juttuun kummilapsesi kanssa. Kyllä sä pari tuntia siellä juhlissa pystyt olemaan ja varmasti ittelläsikin on sen jälkeen helpottunut ja hyvä mieli.

Minä en todellakaan vaivautuisi kiittämättömän kakaran juhliin. Kutsu selvästi tullut vain rahan toivossa. Kummius ei ole yksipuolinen velvollisuus, vaan sillä kummilapsellakin on varsinkin isompana edes sen verran velvoitteita, että kiittää lahjoista ja käyttäytyy muutenkin asiallisesti kummia kohtaan. 

Minä jättäisin lahjankin hankkimatta. Siinäpä oppisi, mikä on kiittämättömyyden palkka. 

Kummeus ei noin yleensä ole enää mikään iso juttu, harva kummi täyttää velvollisuuttaan kristillisenä kasvattajana. Mutta minusta tuntuisi todella pahalta olla oman veljen lapselle noin etäinen :(

Paljon tärkeämpi rooli sulla on tätinä kuin kummina.