Lue keskustelun säännöt.
Motivoikaa minua lopettamaan huumeet
29.09.2014 |
Okei, elikkäs tilanne on se että olen säännöllisen epäsäännöllisesti käyttänyt erinäisiä laittomia päihteitä suunnilleen 12-vuotiaasta asti. Lähes kaikki kannabiksesta heroiiniin on käyty läpi ja viimeisimmät puoli vuotta käyttö on ollut viikoittaista.
Lopettaa olen yrittänyt useasti, viimeisin ennätys 2vk. Yritykset kaatuvat aina siihen että elämä vaan alkaa tuntua puisevalta ja kaipaan sitä miten mahtava ja mielenkiintoinen maailma on aivokemiat vinkuralla ja miten onnellinen kykenen olemaan. Raha- sekä terveystilanteeni on päihteilystä huolimatta ihan okei, vaikken mielenterveydellisesti kovin kummoisessa kunnossa olekkaan mutta koen sen pikemminkin päihteidenkäyttöön ajavaksi seikaksi kuin sen seuraukseksi. Pyrin käyttämään lähinnä seurassa joka hillitsee edes vähän ja estää hommaa karkaamasta kokonaan käsistä - mutta toisaalta taas vaikeuttaa päihteilyn lopettamista. Tuntuu etten omaa minkäännäköisiä sosiaalisia taitoja selvänä ja tunnen oloni hyväksi ihmisten seurassa vaan pää mutkalla.
Elämässäni on kulissit hyvin pystyssä, jonka takia "kiinnijäänti" pelottaa kovasti enkä uskalla hakea apua päihteidenkäyttööni enkä mielenterveysongelmiini koska se aiheuttaisi alaikäisyyden vuoksi ongelmien väistämättömän kantautumisen äitini korviin.
Haluaisin vaan niin kovasti olla tavallinen, onnellinen ja tuntea elämäni vähemmän valheelliseksi ja turhaksi :(. Vinkkejä?
Kommentit (23)
Sinun täytyy vaan löytää paikkakunnaltasi sellainen auttava taho, joka pitkäjänteisesti pystyy sinua auttamaan. Ei se yksin enää onnistu.
ja jos jatkat päihteitä, normaalielämä luisuu kauemmaksi ja kauemmaksi
sairastutat ja ehkä tapat itsesi sen lisäksi että mielenterveys menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä saa rahaa huumeisiin ja mistä ostat niitä?
Onnellinen elämä voi olla myös ilman huumeita.
Muista rukoilla!
J-P
Kuule kun me ei voida sulle katkoksi muuttua. Ei se niin mene, että ensin vedät ihan mitä sattuu vopsi tolkulla säännöllisesti ilman, että siitä olisi mitään seurauksia. Sun pitää nyt kuule vaan maksaa lasku ja kestää. Opettelet pikkuhiljaa olemaan sosiaalisissa tilanteissa selvinpäin. Aluksi vaikka seinänvieriä pitkin mennen. Tulet varmaan olemaan uneton ja masentunut jonkin aikaa, mutta siihen voit tapauskohtaisesti hakea sitten apua kun seulat näyttää puhdasta. Seuraavaksi etsit elämääni asioita mistä pidät ja mistä saat nautintoa. Ei ole kovin kummoinen elämä jos viikottain olet pää sekaisin eikä mielikuvitus riitä keksimään mitään muuta sisältöä. Toisin sanoen: hanki elämä.
Ja usko pois; tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. On se ekstaasi- sieni- bentso- anfetamiinisekoilu ihan hauskaa mutta ei se voita rikasta arkea ja elämää. Rasittaa ajatuskin olla koko ajan puoliteholla ja vammainen, vaikka hauskaa olisikin. Niin kliseistä kui nse onkin: Elämä ON parasta huumetta mikäli rahkeet riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 17:51"]
Mistä saa rahaa huumeisiin ja mistä ostat niitä?
[/quote]
Nykyään suurimmaksi osaksi ilmaiseksi seurustelukumppaniltani, ennen ostin tor-verkon välityslaudoilta ja postihuumesivustoilta. Elän muuten sen verran halvasti että rahaa ainakin nykyiseen käyttöön on ihan riittävästi, eri asia sitten jos tämä tästä vielä lisääntyy :(
Kynnys avun hakemiseen on tosi iso. Vanhemmat ja muut läheiset järkyttyisivät ja pettyisivät, enkä haluaisi sellaista surua heille. Olen myös uskotellut itselleni että koska ongelman olen itse aiheuttanut, pääsen siitä myös itse eroon ilman muiden kuormittamista - mikä ei epäonnistuneista lopetusyrityksistä päätellen taida olla totta.
-AP
Tässäpä sinulle pikku tarina ja voit miettiä onko kaikki sen arvoista ja kenties sinun kohdalla ei vielä ole liian myöhäistä. Siskollani on aikuinen tytär ja tällä tyttärellä oli kaveri joka oli pahasti koukussa huumeisiin. Lopulta haki apua ja saikin monien vaihdeiden kautta, mutta liian myöhään. Sydän ei kestänyt ja kuoli runsaat pari kymppisenä, sai siis sydänkohtauksen. Hänellä oli siinä vaiheessa kaikki selviämässä ja oli onnellinen, että sai apua.
Sinä voit yrittää muuttaa elämäsi suuntaa ja tehdä se heti ja toivon todella, että mietit onko kaikki sen arvoista. Hae apua ja ole rehellinen omasta käytöstäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 18:05"]
Nykyään suurimmaksi osaksi ilmaiseksi seurustelukumppaniltani, ennen ostin tor-verkon välityslaudoilta ja postihuumesivustoilta. Elän muuten sen verran halvasti että rahaa ainakin nykyiseen käyttöön on ihan riittävästi, eri asia sitten jos tämä tästä vielä lisääntyy :(
Kynnys avun hakemiseen on tosi iso. Vanhemmat ja muut läheiset järkyttyisivät ja pettyisivät, enkä haluaisi sellaista surua heille. Olen myös uskotellut itselleni että koska ongelman olen itse aiheuttanut, pääsen siitä myös itse eroon ilman muiden kuormittamista - mikä ei epäonnistuneista lopetusyrityksistä päätellen taida olla totta.
-AP
[/quote]
Onko "kulissit" ja maine tärkeämpi kuin oma terveys ja elämänlaatu?
Parempi aiheuttaa perheelle mielipahaa nyt, koska se on satakertainen jos olet jo avun tuolla puolen ja ehkä haudassa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 17:58"]
Kuule kun me ei voida sulle katkoksi muuttua. Ei se niin mene, että ensin vedät ihan mitä sattuu vopsi tolkulla säännöllisesti ilman, että siitä olisi mitään seurauksia. Sun pitää nyt kuule vaan maksaa lasku ja kestää. Opettelet pikkuhiljaa olemaan sosiaalisissa tilanteissa selvinpäin. Aluksi vaikka seinänvieriä pitkin mennen. Tulet varmaan olemaan uneton ja masentunut jonkin aikaa, mutta siihen voit tapauskohtaisesti hakea sitten apua kun seulat näyttää puhdasta. Seuraavaksi etsit elämääni asioita mistä pidät ja mistä saat nautintoa. Ei ole kovin kummoinen elämä jos viikottain olet pää sekaisin eikä mielikuvitus riitä keksimään mitään muuta sisältöä. Toisin sanoen: hanki elämä.
Ja usko pois; tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. On se ekstaasi- sieni- bentso- anfetamiinisekoilu ihan hauskaa mutta ei se voita rikasta arkea ja elämää. Rasittaa ajatuskin olla koko ajan puoliteholla ja vammainen, vaikka hauskaa olisikin. Niin kliseistä kui nse onkin: Elämä ON parasta huumetta mikäli rahkeet riittää.
[/quote]
Tässä oli monta hyvää pointtia. Tuntuu että mikään ei vaan kiinnosta tai ole kivaa ja mitään ei jaksa selvänä, mutten ole ennen ajatellut sen mahdollisesti johtuvan huumeista.
Minulla on valmiiksi hyvin vähän tärkeitä ja läheisiä ihmisiä elämässäni joiden seurassa tuntisin oloni hyväksi, ja heistäkin lähes jokainen käyttää huumeita. Pelottaa että jos alkaisin selväillä menettäisin heidät ja olisin vielä entistäin yksinäisempi, enkä tiedä olisiko päihteettömyys sen arvoista. Ehkä minulla ei rahkeet riitä :(
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori nyt vaan mutta ei tilanteesi ole mitenkään vaikea kun kerran et ole oikeasti koukussa, ts. pystyt toimimaan arjessa myös selvinpäin. Et ilmeisesti kanna c-hepaa. Et joudu ajamaan annoksia alas, hakemaan korvaushoitoa, kärsimään refloja, jne. Oikeat narkit on ihan eri laji.
Hyväksy se asia, että olet mahdollisesti häirinnyt pysyvästi aivokemiaasi myrkyttämällä itseäsi hyvin nuorena ja hakeudu sen vuoksi johonkin terapiaan jos uskot siitä olevan apua, että joku ulkopuolinen käy asiaa objektiivisesti kanssasi läpi ja selittää ihan rautalangasta miksi haluat vetää ja miksi ei pitäisi haluta. Eihän siellä käymistä tarvitse muille mainostaa. A-klinikka varmaan osaa neuvoa eteenpäin. Unohda nyt ainakin NA-ryhmät joissa käy ihmisiä jotka eivät ole pystyneet menemään ovesta ulos ilman vetoja ja Irti Huumeista ja muut huuhaajärjestöt, joilla ei ole oikeaa tietoa mistään asiasta.
Käytön lopettamisen hyödyt keksit omaan elämääsi paremmin kuin kukaan meistä. Aseta tavoitteita ja tee töitä niiden eteen.
Äläkä oleile seurassa missä samalla sohvalla muut vetää ja joudut katsomaan silmät kiiluen ja kuola valuen vierestä. Jos ongelmasi olisi raha-automaatit niin paljonko auttaisi, että sellainen on omassa olohuoneessa? Sinulla se automaatti on toinen ihminen joka vetää, jos ei aio myös lopettaa. Tietysti jos vetäminen on hänellekin pelkkä paha tapa ja harrastus ja haluaa tukea sinua niin sopikaa yhdessä vaikka kuukauden kuiva kausi, tapahtui mitä tahansa ja miettikää sen jälkeen mikä on kenenkin ajatus jatkosta. Tarkoittaa molemmille sitä, että kuosiporukoissa ei vietetä iltoja yhdessä eikä yksin jos ei olla TÄYSIN varmoja siitä, että itse jaksetaan katsoa sitä touhua selvin päin ja lähteä menemään ennen kuin kiusaus käy.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 17:58"]
Kuule kun me ei voida sulle katkoksi muuttua. Ei se niin mene, että ensin vedät ihan mitä sattuu vopsi tolkulla säännöllisesti ilman, että siitä olisi mitään seurauksia. Sun pitää nyt kuule vaan maksaa lasku ja kestää. Opettelet pikkuhiljaa olemaan sosiaalisissa tilanteissa selvinpäin. Aluksi vaikka seinänvieriä pitkin mennen. Tulet varmaan olemaan uneton ja masentunut jonkin aikaa, mutta siihen voit tapauskohtaisesti hakea sitten apua kun seulat näyttää puhdasta. Seuraavaksi etsit elämääni asioita mistä pidät ja mistä saat nautintoa. Ei ole kovin kummoinen elämä jos viikottain olet pää sekaisin eikä mielikuvitus riitä keksimään mitään muuta sisältöä. Toisin sanoen: hanki elämä.
Ja usko pois; tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. On se ekstaasi- sieni- bentso- anfetamiinisekoilu ihan hauskaa mutta ei se voita rikasta arkea ja elämää. Rasittaa ajatuskin olla koko ajan puoliteholla ja vammainen, vaikka hauskaa olisikin. Niin kliseistä kui nse onkin: Elämä ON parasta huumetta mikäli rahkeet riittää.
[/quote]
Tässä oli monta hyvää pointtia. Tuntuu että mikään ei vaan kiinnosta tai ole kivaa ja mitään ei jaksa selvänä, mutten ole ennen ajatellut sen mahdollisesti johtuvan huumeista.
Minulla on valmiiksi hyvin vähän tärkeitä ja läheisiä ihmisiä elämässäni joiden seurassa tuntisin oloni hyväksi, ja heistäkin lähes jokainen käyttää huumeita. Pelottaa että jos alkaisin selväillä menettäisin heidät ja olisin vielä entistäin yksinäisempi, enkä tiedä olisiko päihteettömyys sen arvoista. Ehkä minulla ei rahkeet riitä :(
-AP
[/quote]
Kun se on vaan riitettävä. Mitä järkeä muuten on missään?
Et voi turvautua kehenkään, et mihinkään. Sinulla on loppujen lopuksi vain itsesi.
Voimia. Sulla selvästi on aivokapasiteettia, käytä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 18:53"]
Sori nyt vaan mutta ei tilanteesi ole mitenkään vaikea kun kerran et ole oikeasti koukussa, ts. pystyt toimimaan arjessa myös selvinpäin. Et ilmeisesti kanna c-hepaa. Et joudu ajamaan annoksia alas, hakemaan korvaushoitoa, kärsimään refloja, jne. Oikeat narkit on ihan eri laji.
[/quote]
Niin, käyttöni menee varmastikkin vielä viihde- eikä ongelmakäytön piiriin, ja ongelmani ovat moniin oikeasti päihdeongelmaisiin verraten melkoisen pieniä. Mutta toisaalta olen vasta 16, kädessä pelkkä peruskoulun päättötodistus ja käyttö kasvanut neljän vuoden ajan melko eksponentiaalisesti.
Päihteettömässä seurassa oleilu tarkoittaa tapauksessani sitä että saan sitten oleilla ihan omassa seurassani. Ketään lopettamisesta tai edes tautottamisesta kiinnostunutta ystävää en omaa - eivät he koe huumeita itselleen ongelmaksi. Pitäisi ehkä itsekkin vaan antaa asian mennä painollaan ja lopettaa murehtiminen.
-AP
Kuules ap, älä ole tyhmä. Oletko joskus kuullut että aineiden käyttö on tie hyvään ammatin, hyviin tuloihin ja onnelliseen elämään?
Lopeta nyt vaan tuo sekoilu, ja kärsi se mahdollinen yksinäisyys ja muut lieveilmiöt mitä siitä seuraa. Aivan varmasti parin vuoden sillä olet paljon onnellisempi ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh elikkäs trol ja lol vaan ylilaudan wannabepäihteilijälle, joka tilailee heroiiinia netistä ikävuosina 12-16. Sanoit että rahatilanteesi on hyvä. Tarkoititko siis, että iskän ja äiskän antama viikkoraha ei ole pienentynyt?
Sun tarvii hankkia uusia, parempia, ystäviä. Mutta ihan ensimmäisenä voisit kyllä kertoa äidillesi. Hän ei halua mitään muuta kuin hyvää sulle. Tietysti voi olla pettynyt ja surullinen ja jopa vihainenkin, mutta ne tunteet johtuu ihan vain siitä, koska välittää ja rakastaa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 19:14"]
Juuh elikkäs trol ja lol vaan ylilaudan wannabepäihteilijälle, joka tilailee heroiiinia netistä ikävuosina 12-16. Sanoit että rahatilanteesi on hyvä. Tarkoititko siis, että iskän ja äiskän antama viikkoraha ei ole pienentynyt?
[/quote]
Asun omillani ja saan kuukausittain tietynsuuruisen summan rahaa elämiseen. Tuosta jää useimmiten melko hyvin säästöönkin tai huumeisiin, elinkustannukseni ovat hyvin pienet. Nettihuumeet olen rahoittanut pitkälti onnekkaalla sattumalla, kiitos bitcoinin kurssin nousulle.
Pelkään että äitini ei ikinä antaisi käyttöäni minulle anteeksi, ja kaikki luottamus olisi ikuisesti poissa. Tulen hyvästä perheestä ja vanhempani ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin, tuntuu epäoikeudenmukaiselta heitä kohtaan että minusta on tullut sellainen kuin on :(
-AP
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 18:53"]
Sori nyt vaan mutta ei tilanteesi ole mitenkään vaikea kun kerran et ole oikeasti koukussa, ts. pystyt toimimaan arjessa myös selvinpäin. Et ilmeisesti kanna c-hepaa. Et joudu ajamaan annoksia alas, hakemaan korvaushoitoa, kärsimään refloja, jne. Oikeat narkit on ihan eri laji.
[/quote]
Niin, käyttöni menee varmastikkin vielä viihde- eikä ongelmakäytön piiriin, ja ongelmani ovat moniin oikeasti päihdeongelmaisiin verraten melkoisen pieniä. Mutta toisaalta olen vasta 16, kädessä pelkkä peruskoulun päättötodistus ja käyttö kasvanut neljän vuoden ajan melko eksponentiaalisesti.
Päihteettömässä seurassa oleilu tarkoittaa tapauksessani sitä että saan sitten oleilla ihan omassa seurassani. Ketään lopettamisesta tai edes tautottamisesta kiinnostunutta ystävää en omaa - eivät he koe huumeita itselleen ongelmaksi. Pitäisi ehkä itsekkin vaan antaa asian mennä painollaan ja lopettaa murehtiminen.
-AP
[/quote]
No sittenpä olet ihan omassa seurassasi sen aikaa että elämä palaa sellaisille raiteille missä sen ikäiselläsi pitäisi mennä ja vastaan tulee uusia ihmisiä, jotka eivät halua pilata kriittisimmässä iässä koko loppuelämäänsä. Parempi kuivana yksinään vaikka 5 vuotta tuossa iässä kuin seurassa jossa ei osata olla vetämättä. Aivot kehittyy yli 20-vuotiaaksi ja paras tapa varmistaa että et tule koskaan sopeutumaan normaaliin yhteiskuntaan ja koko loppuikä on pelkkää paskaa on häiritä aivoja pitkään säkillisellä vieraita kemikaaleja niin kauan kun aivot vielä kehittyvät. Satunnainen viihdekäyttö on ihan hauska, mitä nyt laiton ja usein mahdollisesti vaarallinen harrastus monille, joilla on elämässä PALJON muutakin sisältöä ja elämällä selvä suunta, mutta AIKUISENA. Ei teininä.
Kun kerran olet toimintakykyinen ja jos ei kukaan parempaa osoitetta osaa antaa niin soita sinne A-klinikalle. Kysy mitä mahdollisuuksia ikäiselläsi on tulla puhumaan asioista nimettömänä tai ilman että tiedottavat vanhemmille jos et halua. Ei ne sellaisesta asiasta valehtele ja jos eivät tarjoa palvelua niin kysy onko joku muu paikka joka voi auttaa. Ja kun pääset puhumaan jonkun kanssa niin ole rehellinen vaikka jutut olisi kuinka likaisia, muuten kukaan ei voi suhtautua asiaan oikein.
Lääkäreiden Duodecim-lehti on käsitellyt salassapitoasiaa nuoren psykiatrisen päivystyksen potilaan kannalta, lue http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo10927#s6
Jopa päivystyspotilaana kertomasi perusteella tahtoasi kunnioitettaisiin ja asiasi ei nyt ole edes niin tulenpalavan akuutti että olisit tällä minuutilla sekoamassa.
Vanhemmille muuten menee tieto siinä vaiheessa kun joku teistä bustataan ja nimesi tulee jotain kautta esiin. Kun eikä jos sen takia, että olette nuoria ja tyhmiä ja varomattomia.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 19:23"]
Pelkään että äitini ei ikinä antaisi käyttöäni minulle anteeksi, ja kaikki luottamus olisi ikuisesti poissa. Tulen hyvästä perheestä ja vanhempani ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin, tuntuu epäoikeudenmukaiselta heitä kohtaan että minusta on tullut sellainen kuin on :(
-AP
[/quote]
Kun sanot, että "äiti, tarvin sun apua", niin miten kukaan normaali rakastava äiti voisi olla auttamatta ja antamatta anteeksi? Laita viesti. Ihan varmasti on sun tukena.
Sä taisit kirjotella tänne joskus keväällä tai kesällä? Mene nyt terapiaan, käy siellä porukkaa vähäpätöisemmistäkin syistä.
Irtihuumeista.fi