Mitä tehdä 9-vuotiaan tytön kanssa kun ei tottele?

Soita perheneuvolaan.

Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti ensin pitää selvittää mistä moinen käytös johtuu ja sopia tarkat pelisäännöt. Jos touhu vieläkin jatkuu niin kokeile jättää lapsi hetkeksi oman onnen nojaan. Kerrot, että kun hän on omasta mielestään jo niin iso, että voi tehdä mitä vaan niin tästä lähtien tekee itse omat ruuat, pesee omat pyykit, tiskaa yms. Hoitaa kaiken mitä itsestään huolehtiva aikuinen tekee ja äidille ei sitten saa tulla itkemään. Toimi mun kohdalla tuossa iässä :D muuttu nopeasti ääni kellossa kun äiti teki tuollaisen tempauksen mulle.

Minusta ei ole pelleilyn aihe kiristää holhoojan velvollisuuksien epäämisellä. 

Ap, voit vain sopeutua ja jatkaa huolehtimista parhaasi mukaan. Ankaruudella pahentaisit välejänne, sitä, että pidät häntä alistettavana jonka pitäisi vain totella sinua.

Lyöt leipälapiolla naamaan!

Myy se Abdulahille. Se saa nuoreen naiseen kuria.

Suosittelen soittamaan Ohisalolle.

Vierailija kirjoitti:

Anna tytön voimaantua. Eiköhän ole aika, että tytöilläkin on mahdollisuus olla syrjäytynyt huligaani.

ja paksuna 11 vuotiaana.

On ne söpöjä noi hakkausohjeet???

Vierailija kirjoitti:

Kun käskyttäminen ei toimi, kokeile toisenlaista lähestymistapaa. Kirjoita tyttärellesi kirje käsin. Lähesty ystävällisesti, mutta määrätietoisesti. Laita kirjeeseen kaikki ne asiat, mistä haluat keskustella hänen kanssaan ja lopuksi toive, että keskustelette asioista esim. sunnuntaina klo 15. Anna hänen lukea rauhassa ja sulatella asiaa. Et suosu puhumaan asiasta kuin vasta sovittuna ajankohtana.

Pelisäännöt on tehtävä selväksi ja ne te voitte vaikka laatia yhdessä paperille, jotta asiasta jää jotain dokumenttia. Jälkeenpäin tytär varmasti testaa taas rajojaan, voit aina viitata sovittuihin asioihin. Mikäli hän haluaa muuttaa jotain sovituista säännöistä, siihen tarvitaan taas yhteinen palaveri ja sovitaan uusista asioista yhdessä. Näin hänelle jää tunne, että hän itse on osaana ratkaisujen tekemistä ja hänen sanallan on myös painoa.

Joku viisas on joskus sanout" "Lasten ja nuorten kasvatus on kuin lohen kalastamista, välillä annetaan siimaa, mutta pidetään tarpeen tullen rimpuilija koko ajan hallinnassa".

Huh huh.

Ei ole normaalia 9-vuotiaan käytöstä. Lapsi on yleensä seesteisimmillään juuri tuossa iässä: koulu sujuu, äiti ja isä on kivoja ja elämä maistuu. Tuota menoa on teini-iässä odotettavissa isoja ongelmia. Jossain vaiheessa astuvat kuvaan päihteet, ja silloin peli on menetetty. Käytöshäiriöt ja rajattomuus vaativat nyt järeitä toimia, jos jotain on vielä pelastettavissa. Ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai perheneuvolaan heti. Huostaanotto on myös yksi vaihtoehto, jos kotona on liian rankkaa eikä koulu kiinnosta. Tosin sekin johtaa helposti vaikeuksien kierteeseen myöhemmin elämässä.

Vie hesburgeriin, siellä murheet unohtuu!

Keskustelu ja tiukat rajat, jotka perustelet. Jos menee ilman lupaa kaverille, haet aina pois, kunnes oppii, että ilman lupaa ei mennä. Jos järjestää kaverilla kohtauksen, odotat provosoitumatta, että lähtee. Kaikki läksyt katsot wilmasta na sitten tarkistat, että kaikki on tehty. Ennen ei puhelimelle, kaverille tms. Jos ei tule syömään, ruokaa tarjotaan lisää seuraavana päivänä. Iltapalan tietenkin saa, jos ottaa kun tarjotaan. Jollet saa lastasi kuriin nyt, miten käy kun oikea murrosikä alkaa.

Mulla taas melko samantyylinen ongelma mutta vain puoliksi: tyttö (pian 9-v.) käyttäytyy minua eli äitiä kohtaan hyvin uhmakkaasti mutta koulussa on oikea mallioppilas. Tällaista asiaa on haastavaa käydä läpi koska oikeasti kukaan ei usko minua kun otan asian puheeksi. Osaa olla todella kiltti ja tottelevainen opettajia kohtaan mutta minulle huutaa, puhuu rumasti ja jopa lyö :( 

Kerrohan ensin ap, mitä on perheenne elämään kuulunut viimeisen kolmen vuoden aikana. En tarkoita tämän lapsen käytöstä, vaan isän ja äidin.

Aletaan sitten yhdessä ihmetellä.

Meillä pidettäisiin tiukka puhuttelu tytölle. Koulusta tullaan kotiin syömään välipala ja tekemään läksyt. Mikäli tyttö ei noudata sääntöjä (niitä muitakin kuin vain just näitä luettelemiani), niin soittokierros lapsen kavereiden vanhemmille ja ihan ilmoittaisin että meidän tyttöä ei vähään aikaan näykään teillä, eikä teidänkään lapset voi tulla kylään ennen kuin kiukkuvaihe on selvitetty ja lapsi ymmärtää ettei hän ole mikään kyläluuta joka juoksee missä lystää.

Tietenkin lapsi suuttuu, kaverit itkee, kavereiden vanhemmat kauhistuu, mutta hehän ei joudu elämään samassa asunnossa minun lapseni kanssa. Kouluhommat todellakin tarkistetaan 9-vuotiaalta, tuossa vaiheessa jos tippuu kärryiltä niin paluuta ei enää ole. Kolmannella luokalla ei ole enää mikään päikkymeininki niin kuin kahdella ekalla luokalla.

Tsemppiä vaan, ap! Lapsi testaa nyt rajat, toimiiko ne, onko niitä ollenkaan, ja luvassa on raivoa ja itkua, syytöstä ja haukkumista. Epäilemättä lapsi soittaa myös mummot läpi (erityisesti jos tietää että isän äiti vihaa äitiä) ja äiti on maailman pahin ihminen. Mutta niin sen vaan on mentävä. Ei perheessä ole mitään kahtia jakoa, että yksi tyyppi tekee mitä lystää ja muut puhaltavat yhteen hiileen. Jokainen tekee osansa. Nyt vaan niitä kieltoja ja seuraamuksia, kaverikieltoja, nettikieltoja yms. kunnes läksyt alkavat sujua.

Todennäköisesti taustalla on tyypillinen kaiken kieltäminen ja jatkuva komentelu. Lapsi ei kysy lupaa, koska ei sitä kuitenkaan saisi edes ihan normaaliin kaverin tapaamiseen. Lapsi on oppinut, ettei käskyjä kannata totella, koska niitä tulee aivan loputtomasti, taukoamatta. Yhden käskyn toteuttamalla ei silloin saavuta mitään muuta kuin uusia käskyjä, vaatimuksia ja lisää kieltoja. Eihän tällaisessa mahdottomassa tilanteessa päivästä toiseen elävällä lapsella ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin mennä lakkoon ja lopettaa yhteistyö kokonaan.

Ilmeisesti et ole kokeillut ruumiillista kuritusta?

Ohjeeni ap:n tyttärelle: - KUKAAN ei hakua lutkatytärtä! Ryhdistäydy!

Anna sille vibraattori.