Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä 9-vuotiaan tytön kanssa kun ei tottele?
28.08.2021 |
Ei halua totella kehotuksia eikä käskyjä, ei koulussakaan. (Ei saisi määräillä.) Läksyt on toistuvasti tekemättä, Wilmaan tulee opettajalta viestejä tästä. Menee kavereiden luo ilman että ilmoittaa mihin on mennyt jne. En tiedä mitä tehdä tämän lapsen kanssa. N37
Kommentit (45)
Pistä myyntiin Tori.fi:ssä tai tee Lasu,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä rauhallinen keskustelutuokio.
Tytöllä voi olla patoutuneita ajatuksia ja ne pitäisi saada ekana ulos. Sopia yhdessä käytössäännöt ja noudattaa niitä.
Palkitseminenhan auttaa myös aina.
Enkä tarkoita pelkästään rahaa.
Nyt on kuule vähän myöhäistä miettiä sitä aborttia, ääliövosu!
Anna tyttö minulle jos ei itsellesi kelpaa sellaisenaan.
Tietysti ensin pitää selvittää mistä moinen käytös johtuu ja sopia tarkat pelisäännöt. Jos touhu vieläkin jatkuu niin kokeile jättää lapsi hetkeksi oman onnen nojaan. Kerrot, että kun hän on omasta mielestään jo niin iso, että voi tehdä mitä vaan niin tästä lähtien tekee itse omat ruuat, pesee omat pyykit, tiskaa yms. Hoitaa kaiken mitä itsestään huolehtiva aikuinen tekee ja äidille ei sitten saa tulla itkemään. Toimi mun kohdalla tuossa iässä :D muuttu nopeasti ääni kellossa kun äiti teki tuollaisen tempauksen mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
good old nahkaremmi
solkipäällä turvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
good old nahkaremmi
solkipäällä turvalle.
No ei tietenkään soljella eikä kasvoihin, vaan sillä nahkaosalla takapuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä islamissa koraani neuvoo että tuon ikäistä tuoretta vaimoa pitää ensin nuhdella, sitten eristää makuuhuoneesta ja jos ei vieläkään ala totella niin saa hakata.
t. imaani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapauta luontoon.
Kesälapsen voi hyvin jättää syksyllä ulos.
Mä lakkasin tekemästä läksyjä ala-asteen lopulla. En tehnyt ylä-asteella tai lukiossa läksyt kun ehkä 20krt yhteensä. Opettajat vaan ignooras mut kokonaan, muut sai rangaistuksia jos läksyjä ei oltu luettu. Mua vaan tuijotettiin ääneti ja sit unohdettiin koko juttu.
Olin tosi ahdistunut elämässäni ihan yleisellä tasolla, koin myös, että koulussa edettiin välillä liian nopeasti ja välillä liian hitaasti. Mulla on myös (edelleen) keskittymisongelmia.
Yhä mietin, että jos olisin saanut jotain apua (esim. terapia tms.) olisin jaksanut panostaa enemmän. Nyt sain C:n paperit lukiosta joilla ei tehnyt käytännössä mitään. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
good old nahkaremmi
solkipäällä turvalle.
No ei tietenkään soljella eikä kasvoihin, vaan sillä nahkaosalla takapuolelle.
Minä olisin tuon ikäisenä oikeasti saanut remmiä. Ensin olisi sanottu nätisti, sitten vähän vähemmän nätisti ja jos sen sittenkään olisi totellut, olisi haettu vyö. vm.-89
Yleensä näihin auttaa kaksi asiaa:
1) Jos uhkaat seurauksilla, ole valmis ne toteuttamaan. Ihan sama, vaikka tulisi itkupotkuraivareita tai herkkiä kyyneleitä.
2) Olennainen elin- taikka palvelutason laskeminen mm. viikkorahojen taikka muun huonepalvelun loppuminen. Etuja palautetaan sitten sen mukaan, kun käytöstä korjataan.
3) Ole itse esimerkki. Pidä lupauksesi, niin voit edellyttää sitä myös lapselta.
Jos et nyt pärjää kakaralle, niin vinkki: Miten ajattelit pärjätä viiden vuoden kuluttua? Tai myöhemmin? Luulisi motivoivan tiukkaan järjestyksen palauttamiseen. Tälle pärjää vielä vaikka käsikähmässä - en silti suosittele, mutta 15-vuotiaan kanssa jää helposti jo kakkoseksi.
Säännöt ja niiden noudattamisen edellyttämien on lapsen suojelemista. Ryhdistäydy, ja ole selkeä ohjeissa.
Kun käskyttäminen ei toimi, kokeile toisenlaista lähestymistapaa. Kirjoita tyttärellesi kirje käsin. Lähesty ystävällisesti, mutta määrätietoisesti. Laita kirjeeseen kaikki ne asiat, mistä haluat keskustella hänen kanssaan ja lopuksi toive, että keskustelette asioista esim. sunnuntaina klo 15. Anna hänen lukea rauhassa ja sulatella asiaa. Et suosu puhumaan asiasta kuin vasta sovittuna ajankohtana.
Pelisäännöt on tehtävä selväksi ja ne te voitte vaikka laatia yhdessä paperille, jotta asiasta jää jotain dokumenttia. Jälkeenpäin tytär varmasti testaa taas rajojaan, voit aina viitata sovittuihin asioihin. Mikäli hän haluaa muuttaa jotain sovituista säännöistä, siihen tarvitaan taas yhteinen palaveri ja sovitaan uusista asioista yhdessä. Näin hänelle jää tunne, että hän itse on osaana ratkaisujen tekemistä ja hänen sanallan on myös painoa.
Joku viisas on joskus sanout" "Lasten ja nuorten kasvatus on kuin lohen kalastamista, välillä annetaan siimaa, mutta pidetään tarpeen tullen rimpuilija koko ajan hallinnassa".
Jos ei lapsenakaan oo ollut johdonmukaista kasvatusta ja pelisääntöjä, niin nytkö niitä aletaan opettelemaan? Turhauttaa katsoa sivusta tapauksia, missä äiti antaa pikkulapsensa leikkiä hippaleikkejä kaupassa, puhua rumia ja pomppia vieraiden sohvalla naureskellen itse vieressä. Sitten kun lapsi tulee tuohon n. 10 v ikään niin ihmetellään, kun ei usko. Silloin tuollainen käytös ei yhtäkkiä olekaan enää niin söpöä ja aiheuttaa vastenmielisyyttä myös muissa.
Hmm, mä kyllä omalta 9-vuotiaalta tarkistelen että on läksyt tehty.
Ihannelapselle voi jättää asian kokonaan lapsen vastuulle, mutta monella tämä ei onnistu ja tarvitaan vanhemman tukea.
Yritä parantaa suhdettasi tyttöön, tehkää kivoja juttuja yhdessä ja anna hyvää palautetta ja vahvista positiivisia asioita.
Anna tytön voimaantua. Eiköhän ole aika, että tytöilläkin on mahdollisuus olla syrjäytynyt huligaani.