Lue keskustelun säännöt.
Mieheni nalkuttaa koko ajan, mitä pitäisi tehdä?
28.08.2021 |
Ollaan oltu yhdessä 18 vuotta nalkuttaminen pahentunut vuosi vuodelta. Heti kun aikoinaan muutettiin yhteen, hän hyväntahtoisesti huomautteli, jos jätin pöydille tavaraa. Nyt ei ole hyväntahtoista. Kun hankittiin talo, se oli kompromissi, koska hän pitää modernista ja yksinkertaisesta ja minä romanttisesta tunnelmasta. Häntä ärsyttää, jos minä tai lapset jätetään tavaroita väärille paikoille ja sitten alkaa nalkutus. Esimerkkejä eilisillalta: ”Eikö nyt s**tana voi laittaa pyyhkeitä suoraan kaappiin, jos tyhjentää kuivausrummun? Miksi ne pitää viikata pyykkikoriin odottamaan kaappiin laittamista?” Ja toinen nalkutuksen aihe eiliseltä: ”Jos sinä raastat juustoa raastimella, niin miksi se pitää laittaa astianpesukoneeseen, kun se ei tule puhtaaksi. Miksei sitä voi suoraan pestä ja kuivata?” Huomiona siis, että ikinä en ole nähnyt likaista raastinrautaa pesun jäljiltä meidän tiskikoneessa.
Tämmöistä tämä on lähes joka päivä, että saan nalkutusta pikkuasioista. Olen kertonut, että se tuntuu minusta pahalta, mutta nalkutus on silti jatkuvaa. Tuntuu, että en osaa miehen mielestä hoitaa mitään oikein kotona.
Kommentit (75)
Mikset tee niitä asioita mistä hän nalkuttaa. Ihan aiheesta hän sanoo. Ei se olisi iso vaiva laittaa ne pyykit sinne kaappiin tai pestä se juustoraastin. Itse aiheutat nuo nalkutukset. Minun ex mies oli juuri tuollainen. Saattoi kävellä kuraisilla kengillä ympäri taloa juuri sen jälkeen kun olin pessyt lattiat. Tietenkin pyysin ettei hän tekisi niin ja olin sitten nalkuttaja. Jos hän ei olisi liannut niitä juuri pestyjä lattioita niin minun ei olisi tarvinnut sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyempänä tämä olisi ehkä toiminut paremmin?
Meillä oli auton, eli pyhän lehmän kanssa tuollaista nipottamista, kun olin lasten kanssa kotona v. 2007-2011. Yhdellä autolla piti tulla toimeen. Mies valitti aina, että ajelen hänen bensat enkä tankkaa. Ei kai kukaan tankkaa jokaisen kauppareissun välissä. Sitä paitsi minä ostin myös bensaa aina lapsilisäpäivän jälkeen. Meillä kriisiytyi homma, kun olin käyttänyt sairasta lasta lääkärissä ja mies valitti koko illan, että olen antanut lapsen kurata tämän hänen pyhän lehmänsä takapenkit. Sen jälkeen en suostunut käymään edes kaupassa sillä autolla. Kun pääsin töihin, hain autolainan heti ekana palkkapäivänä ja hankin oman auton.
Ympäristön ja puolison kontrollointiahan tuo on ja tyytymättömyyden ilmaus.
Ja asia on aivan samoin riippumatta nalkuttajan sukupuolesta. Myös naiset syyllistyvät tuohon, mutta itsellänikin se on nimenomaan mies, joka nalkuttaa. Hänelle itselleen ei voi samalla lailla huomauttaa mistään, siitä seuraisi viikon mykkäkoulu.
Kuvaan usein kuuluu sekin, että nalkuttaja ei tee joko kotitöitä yhtään tai ainakin selvästi vähemmän kuin nalkutuksen uhri, ja silti nalkuttaja katsoo tietävänsä paremmin ja olevansa siinä asemassa, että voi määrätä, miten asiat oikein pitää suorittaa.
Nyt on vakavan keskustelun paikka. Kysy mieheltäsi, millä lihaksella hän katsoo voivansa yksin päättää, miten asiat pitää kotonanne tehdä. Miten hän suhtauisi, jos sinä alkaisit kirosanojen säestyksellä läksyttää häntä päivittäin?
Onko hänellä taustalla tyytymättömyyttä parisuhteeseenne tai laajemmin omaan arkeen, josta tuo kumpuaa? Onko hän onnellinen?
Ja olennainen asia: mitä asialle voisi tehdä? Hän ei voi läksyttämällä muuttaa elämäänsä, hän vain kiristää ja huonontaa tuolla teidän suhdettanne, mikä ei varmasti auta asiaa, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta! Kannattaisin lämpimästi teille parisuhdeterapiaan menemistä. Siellä ammattilainen auttaa teitä ohjauksessa miettimään ongelmien taustoja ja etsimään niihin rakentavia ratkaisuja!
Kyse ei siis parisuhdeterapiassa ole ns. syyllisten etsimisestä. Kyllä sinäkin todennäköisesti teet jotain väärin, vähintäänkin olet antanut miehellesi roolin, jossa nalkuttaminen on mahdollista! Terapia on silmiä avaava prosessi ja tähtää siihen, että opitte parempia keinoja ratkaista arjen ristiriitoja.
Parisuhdeterapiaa saa ilmaiseksi seurakunnista ja kuntien perheneuvoloista/sosiaalitoimen alaisista keskuksista? Kannattaa soittaa ja kysyä aikaa jo maanantaina, sinne on kova jono, ette varmaan pääse vastaanotolle kuukausiin, joten menoa ehtii siinä odotellessa työstää. Mennä voit yksinkin, jos mies ei alussa lämpene ajatukselle. Yleensä vastahakoinen osapuolikin jossain vaiheessa haluaa tulla kertomaan "oman versionsa".
Varaudu aikaa soittaessasi siihen, että puhelimeen vastaa terapeutti, joka kyselee nykyisestä tilanteestanne. Kyselyn syy on juuri, että hän siinä voi arvioida tilanteenne akuuttiuden ja sijoittaa teidät jonoon. Ei siis kannata säikähtää kysymyksiä.
Ja muista, että älä ota tuota kaikkea esille juuri pahimman riidan aikana. Vaan silloin kun olette rauhallisia ja toivon mukaan kykenette käymään keskustelua kiihtymättä. Vältä syyttelyä ja "sinä aina" tai "sinä et ikinä" -tyyppisiä lauseita. Niistä saa vain toisen hyökkäyskannalle ja keskustelu loppuu riitaan!
Kannattaa muistaa, että VAIKKA miehesi käytös on hallintaa ja ikävää, hän tuskin tekee sitä tietoisesti ollakseen ilkeä sinulle. Taustalla voi olla ties mitä lapsuudenkodista opittuja roolimalleja ja keskustelukulttuuria.
Tsemppiä, älä sied tuollaita henkistä kiusaamista, koeta kerätä voimat taisteluun parisuhteenne parantamiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Mikset tee niitä asioita mistä hän nalkuttaa. Ihan aiheesta hän sanoo. Ei se olisi iso vaiva laittaa ne pyykit sinne kaappiin tai pestä se juustoraastin. Itse aiheutat nuo nalkutukset. Minun ex mies oli juuri tuollainen. Saattoi kävellä kuraisilla kengillä ympäri taloa juuri sen jälkeen kun olin pessyt lattiat. Tietenkin pyysin ettei hän tekisi niin ja olin sitten nalkuttaja. Jos hän ei olisi liannut niitä juuri pestyjä lattioita niin minun ei olisi tarvinnut sanoa mitään.
Ensinnäkin minä en voi tietää etukäteen, mikä häntä ärsyttää. Kun se raastinrauta ei ole koskaan ollut likainen astianpesukoneesta otettaessa, miksi se olisi ongelma? Toiseksi ihmisillä on erilaisia tapoja toimia kotonaan. Minulle ei ole ongelma viikata pyyhkeitä pyykkikoriin valmiiksi ja sitten isompi määrä pyykkiä kerralla laittaa kaappeihin. Kun se ei ole minulle mikään ongelma, miksi minun pitäisi tehdä toisin. Onhan joissain perheessä ihan pyykkivuoria puhdasta pyykkiä odottamassa (ei edes viikattuna) ja laittelevat niitä kaappiin kun on aikaa ja motivaatiota. Pikkuasia.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuutonen pyytää typoja anteeksi, tässä tabletilla tulee herkästi kysymysmerkki pisteen sijasta. Eli en kysy, mistä parisuhdeterapiaa saa, kyllä tuo on faktalause...
Onpa hauska saada tietää, että on muillakin nalkuttavia miehiä eikä vain minulla. Meillä auttoi, kun karjaisin, että LOPETA, oot ihan kuin äitis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset tee niitä asioita mistä hän nalkuttaa. Ihan aiheesta hän sanoo. Ei se olisi iso vaiva laittaa ne pyykit sinne kaappiin tai pestä se juustoraastin. Itse aiheutat nuo nalkutukset. Minun ex mies oli juuri tuollainen. Saattoi kävellä kuraisilla kengillä ympäri taloa juuri sen jälkeen kun olin pessyt lattiat. Tietenkin pyysin ettei hän tekisi niin ja olin sitten nalkuttaja. Jos hän ei olisi liannut niitä juuri pestyjä lattioita niin minun ei olisi tarvinnut sanoa mitään.
Ensinnäkin minä en voi tietää etukäteen, mikä häntä ärsyttää. Kun se raastinrauta ei ole koskaan ollut likainen astianpesukoneesta otettaessa, miksi se olisi ongelma? Toiseksi ihmisillä on erilaisia tapoja toimia kotonaan. Minulle ei ole ongelma viikata pyyhkeitä pyykkikoriin valmiiksi ja sitten isompi määrä pyykkiä kerralla laittaa kaappeihin. Kun se ei ole minulle mikään ongelma, miksi minun pitäisi tehdä toisin. Onhan joissain perheessä ihan pyykkivuoria puhdasta pyykkiä odottamassa (ei edes viikattuna) ja laittelevat niitä kaappiin kun on aikaa ja motivaatiota. Pikkuasia.
-ap
Juurikin näin. Ap:n esimerkeissä on kyse erilaisista tavoista toimia. Ei virheistä tai toisen työn jälkien tuhoamisesta, mistä tuossa vastapestyn lattian likaamisessa on kyse.
6
Nalkutus lopuu kun sanot moro kiitos ja näkemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot miehellesi, että se ketä ärsyttää niin voi tehdä ihan suu supussa. Tämä ainakin meillä toiminut. Mies on suurpiirteisempi kuin minä, vanhempani ovat suurpiirteisempiä kuin minä. Minä sitten teen kun minua ärsyttää. Jos ei ärsytä juuri sillä hetkellä niin en tee. En stressiä ota asioista kuitenkaan. Teen kaiken suu kiinni kun ei auta yhtään mitään länkyttää.
Teillä on erilaiset tasot siisteydelle ja erilaiset toimintamallit. Eihän se pahasta ole, mutta jatkuva mussutus on pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Sanot miehellesi, että se ketä ärsyttää niin voi tehdä ihan suu supussa. Tämä ainakin meillä toiminut. Mies on suurpiirteisempi kuin minä, vanhempani ovat suurpiirteisempiä kuin minä. Minä sitten teen kun minua ärsyttää. Jos ei ärsytä juuri sillä hetkellä niin en tee. En stressiä ota asioista kuitenkaan. Teen kaiken suu kiinni kun ei auta yhtään mitään länkyttää.
Teillä on erilaiset tasot siisteydelle ja erilaiset toimintamallit. Eihän se pahasta ole, mutta jatkuva mussutus on pahasta.
Hmmm. Olen hitusen eri mieltä. Pelkkä vaikeneminen ja itse tekeminen ei toimi minusta ratkaisuna.
Tuo ei toimi varsinkaan silloin, jos siitä seuraa se, että toine tekee "suu supussa" kaiken ja toinen loikoo sohvalla.
Niin siinä nimittäin herkästi käy, toinen vetäytyy siihen rooliin, jossa hän sanoo, että "kuka sinä olet määrittelemään, millainen siivo täällä pitää olla, siivoa itse jos sotku ärsyttää" ja häntähän EI mikään maailman sotku tosiaan sitten ärsytä! Hän voi luottaa siihen, että se siistimpi nöyrästi suu supussa siivoaa aina ennen kuin epäsiisteys alkaisi häntä haitata.
Tietenkään KAIKESTA ei kannata sanoa ja ainakaan nalkuttaa. Asiat voi tehdä oikein monella eri tavalla, oma tapa ei ole ainoa oikea. Olen siitä ehdottomasti samaa mieltä. Nalkuttaminen ON vallankäyttöä ja tuhoaa välit.
Mutta perusratkaisuista kannattaa keskustella. Kuinka usein siivotaan, mikä on perheen tilanteessa paras tapa hoitaa lasten tarhaan vienti jne. Ja jos toinen lusmuilee sovitusta, siitä pitää asiallisesti sanoa. Mikä on totta kai eri asia kuin jatkuva aggressiivinen jankuttaminen eli nalkuttaminen.
6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset tee niitä asioita mistä hän nalkuttaa. Ihan aiheesta hän sanoo. Ei se olisi iso vaiva laittaa ne pyykit sinne kaappiin tai pestä se juustoraastin. Itse aiheutat nuo nalkutukset. Minun ex mies oli juuri tuollainen. Saattoi kävellä kuraisilla kengillä ympäri taloa juuri sen jälkeen kun olin pessyt lattiat. Tietenkin pyysin ettei hän tekisi niin ja olin sitten nalkuttaja. Jos hän ei olisi liannut niitä juuri pestyjä lattioita niin minun ei olisi tarvinnut sanoa mitään.
Normaali mamma. Valitsee miehen, valittaa käytöksestä, kun se ei tehoa valittaa enemmän ja kovemmin. Ap vaihda miestä, tuollaista ei tarvitse sietää kenenkään.
Exä oli nalkuttava mies - oli täissä asiakaspalvelutyössä ja kun töissä piti oli aina ystävällinen, kotona ensimmäinen puoli tuntia oli paineiden purkua. Syyn ei tarvinnut olla edes aito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin oli ex-avomies aivan sietämätön pilkunviilaaja. Nalkuttaminen jopa vieraiden ihmisten nähden pilasi välit. En kaikkia tapauksia enää muista, mutta muutama tulee mieleen.
Itsehän olen ikäni jättänyt kengät eteiseen miten sattuu. Ei meillä lapsuudenkodissa edes telineitä ollut kengille. Tämä exäni sai kauheat raivarit, jos kengät ei olleet eteisessä tiukassa rivissä. Kun imuroin, se jälki ei koskaan kelvannut. En ole mikään ammattisiivooja ja imuroin juuri niin kuin mua itseäni huvittaa. Kaupasta ostin exän mielestä vääriä ruoka-aineksia ja lisäksi olin hidas. Tosi noloa joutua miehen ripittämäksi julkisilla paikoilla. Toivottavasti löytänyt naisen, joka osaa tehdä asiat oikein, kun mä en osannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset tee niitä asioita mistä hän nalkuttaa. Ihan aiheesta hän sanoo. Ei se olisi iso vaiva laittaa ne pyykit sinne kaappiin tai pestä se juustoraastin. Itse aiheutat nuo nalkutukset. Minun ex mies oli juuri tuollainen. Saattoi kävellä kuraisilla kengillä ympäri taloa juuri sen jälkeen kun olin pessyt lattiat. Tietenkin pyysin ettei hän tekisi niin ja olin sitten nalkuttaja. Jos hän ei olisi liannut niitä juuri pestyjä lattioita niin minun ei olisi tarvinnut sanoa mitään.
Ensinnäkin minä en voi tietää etukäteen, mikä häntä ärsyttää. Kun se raastinrauta ei ole koskaan ollut likainen astianpesukoneesta otettaessa, miksi se olisi ongelma? Toiseksi ihmisillä on erilaisia tapoja toimia kotonaan. Minulle ei ole ongelma viikata pyyhkeitä pyykkikoriin valmiiksi ja sitten isompi määrä pyykkiä kerralla laittaa kaappeihin. Kun se ei ole minulle mikään ongelma, miksi minun pitäisi tehdä toisin. Onhan joissain perheessä ihan pyykkivuoria puhdasta pyykkiä odottamassa (ei edes viikattuna) ja laittelevat niitä kaappiin kun on aikaa ja motivaatiota. Pikkuasia.
-ap
Työn voisi jakaa niin että toinen laittaa pyykit kaappiin.
Asiasta voi myös puhua ystävällisemmin ja perustella, miksi pyykit korissa ärsyttää.
Meillä oli samanlainen tilanne. Kysyin kerran mieheltä, että kumpi meistä lähtee sinä vai minä. Mies ei sanonut mitään, mutta ei ole sen jälkeen nalkuttanutkaan .
Sano sille että tee ite. Ja motkota vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Osta sillä hame ja huulipunaa ja sano sille: "Vaali omaa naiseuttasi".
Haha, tältä minusta tuntuu nalkuttajamiehen vaimona. Tein sitten miehisen ratkaisun ja lopetin kotitöitten tekemisen ihan kokonaan. Yksinkertaisesti vaan kieltäytyn kaikesta enkä välitä paskaakaan siitä, miltä meillä näyttää. Lapset ovat onneksi jo niin isoja, että osaavat itsekin huolehtia ruuistaan.
En myöskään juuri ole enää kotona. Olen ylitöissä tai harrastuksissa, olen hankkinut itselleni oman "naisluolan" toiselta puolen kaupunkia. En viitsi ilmoittaa kotiin, jos jään jonnekin yöksi. Ja aika usein jään. Mies ei nalkuta yhtään, pyytelee kotiin ja tekee ruuat valmiiksi. Jos pyytää tekemään jotain niin vastaan "en" ja se on siinä.
Osaan siis hyvin samaistua miehiin, jotka tekevät tämän saman.
Teillä taitaa olla kehityskeskustelun paikka.