Muistatko missä olit kun kuulit estoniasta?

Estonia-nimisellä risteilyaluksella :)

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 12:25"]Olin olematta. Ja kyllä, olen syntynyt 2,5 vuotta Estonian uppoamisen jälkeen. 
[/quote]

Minä vajaa 4v jälkeen :) Eli ei ollut mtn tietoa koko tragediasta.

Äidin mahassa vielä päälle kuukauden minäkin.

Olin Kouvolassa opiskelija-asuntoni sängyssä. Mulla oli tapana avata töllö yöpöydällä olevalla kaukosäätimellä heti, kun heräsin, ja makoilla hetki aamu tv:n parissa. Oli kyllä pysäyttävää uutiskuvaa, haastetteluja ja uutisia ylipäätään.

Äiti tuli herättämään aikasin aamulla että laiva on uponnut, koulussa sinä päivänä ei tehty juuri muuta kuin kuunneltiin radiota ja puhuttiin aiheesta. Ja sukulainen meni samana yönä Finnjetillä Saksaan.

Olin lukion ekalla ja ruotsin tunti alkamassa. Taisi olla maikka joka kertoi asiasta...

Opiskelija-asunnossa Vaasassa. Minulla oli tapana kuunnella aamuisin aamu-tv:tä ennen koululle lähtöä. Lähtö viivästyi monella tunnilla tuona aamuna. Luulin että nuo lautat ovat liian isoja uppoamaan. No se luulo tuli oikaistuksi... :(

Herättyäni ja avattuani television, kuulin toisella korvalla uutisia plaa plaa uponnut Estonia suomalaisia ja ruotsalaisin... NIIN ETTÄ MITÄ!!!!! muistelen kuulleeni, että se on ollut aikaisemmin Vaasanlaivoina, olen siis saattanut joskus matkustaa sillä. Muistan että se keinui vaikka oli melko tyyntäkin.

En muista, olin varmaan kotona? Muistan kyllä, että luin Iltasanomat tarkkaan ja itketti.

Asuin silloin Tampereella ja aamurutiineihin kuului se, että laitoin kahvinkeittimen päälle, käväisin pikaisesti herätyssuihkussa ja sitten laitoin radion auki jotta kuulen uutiset. Oli tuona aamuna vähällä jäädä aamukahvit juomatta, oli se sellainen uutistärsky. Mutta johti myös siihen, etten koskaan enää ole suostunut ottamaan laivasta hyttiä, jossa ei ole ulos ikkunaa. Jo ennen Estoniaa minua ahdistivat ne sisähytit, mutta tapauksen jälkeen sain jotenkin kauhun niitä kohtaan. Eihän siitä ikkunallisesta hytistäkään välttämättä pääsisi tosipaikan edessä ulos, mutta on jotenkin turvallisempi olo ja tietää ainakin, ettei hytti ole jossain käytäväsokkelon uumenissa.

Olin oppilaitoksen asuntolassa ja minulle tuli Hesari. Hain lehden kynnykseltä ja tuijotin epäuskoisena kantta: 800  hukkunut Itämerellä. Että wtf!? Kansi oli aivan mista ja isolla fontilla ollut lukema 800 on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi... :( 

En muista oliko tuo vasta seuraavan aamun Hesari, mutta olin ollut ihan uutispimennossa, koska en seurannut muita uutisia kuin Hesaria eikä ilmeisesti kaverinikaan. Ehkä se oli jo saman aamun lehti? Mainokset oli peruutettu ja asia oli tosiaan kannessa. Hyvin poikkeuksellista Hesarissa. Vain wtc on saanut kansipaikan myös niin että oon ollut tilaaja.

Saikutin kotisohvalla flunssan vuoksi.

Näin aamulla aamu tv.n uutiset ja heti aamulla oli koulussa uskontoa, missä käsiteltiin aihetta. Olin 11v. Muistan kun katsoin uutisia ja luin aiheesta lehdestä. Laivakammoa ei tullut.

Heräsin aamulla siihen, kun siskoni huusi että viking sally on uponnut. Olin Kupittaan koulussa eli tyksin lähellä ja näen yhä silmissäni ne Ruotsin armeijan helikopterit, joita lensi koko päivän koulun yli kattoa hipoen.
Silloin en osannut järkyttyä tapahtuneesta mutta nyt tulee tippa linssiin kun luen tapahtuneesta.

Tulin bussilla kotiin ja ihmiset sanoivat kun porukkaa seisoi sairaalan vieressä katsomassa kun matkustajat menivät viltit niskassa sinne, on noikin sairaita kun pällistelevät.  Kotona uutisia aamulla kuuntelin.

Autossa. Veljeni, jolla sattui olemaan vapaata, tuli hakemaan minua ja lapsia putkiremontin tieltä pois. Hänellä oli jo siihen aikaan kännykkä, ei tainnut ihan jokaisella vielä olla, soitti äidilleni, joka ensimmäisenä kertoi, että laiva on uponnut, 800 kuollut. Kyllä se pysäytti. Ensin tajusin, että ruotsinlaiva, sitten veli sanoi, että eikun joku eestiläinen, mutta hetken helpotuksen jälkeen tajusin, että ihan yhtä pahahan se on. 

Ei, en muista missä olin - siis en muista päivää, reaktiotani enkä sitä, mitä kautta kuulin uutisesta.

Olin reissussa ulkomailla. Muistan tarkistaneeni uutisvirrasta sen, että kyseessä oli Ruotsista Tallinnaan matkannut lautta eikä Helsingistä lähtenyt laiva. Onnettomuuden suuruusluokka valkeni vähitellen vasta Suomeen palattuani.

Olin pukemassa silloin vuoden ikäistä lastani ja tekemässä muita aamutoimia. Uutiset kuului taustalla ja pikkuhiljaa tajusin, mistä siellä puhuttiin.

Olin lukion tokalla. Nousin aamulla ylös myrskyisän yön (Helsinki) jälkeen ja menin vessaan. Äiti samaan aikaan laittoi tv:n päälle ja kuulin uutiset vessaan. Sitten tulin vessasta telkkarin eteen ihmettelemään asiaa. Sitten lukioon, jossa kaikki puhuivat asiasta. Uutisoitiin paljon "autolautasta". Aluksi siis luulin, että kyse oli vain autoja kuljettava laiva.

Minulla oli vapaapäivä, mutta olin herännyt jo klo 6. Mieheni heräsi jotain 6.30 ja pani tv:n auki. Pian hän huusi minulle, että sinulla eiollut tv auki vaikka Itämerellä on uponnut laiva. Epäuskoisena menin katsomaan uutisia.

Muistan myös poliisiampumiset. Ne tulivat lähelle, koska olin silloin lähellä töissä ja vielä ravintolassa. Se aiheutti turvakäynnöissä muutoksia työpaikallanikin (ketjuhan alkoi Hotelli Palacen respan ryöstöstä).

Konginkankaan bussiturman aikaan oli aamulla tv auki ja ensin kuuntelin, että jossain päin maailmaan on tapahtunut bussiturma. Vasta paikkakuntaviitat nähdessäni tajusin sen tapahtuneen Suomessa.