Jäähy vahingoittaa lasta. Joko tämä on käsitelty täällä?

Että voi lissunlässyn piparnaakkeli sentään taas mikä kirjoitus. On totta että lapsi oppii parhaiten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Mutta minusta eristäminen on paikallaan jos käytös on huonoa. Tosiasia on nimittäin että jos ihminen ei osaa elää yhteisön normien mukaan ja käyttäytyy paskamaisesti, hän tulee eristetyksi yhteisöstä. Tuleeko lapselle opettaa että kiukuttelemalla saa syliä ja huomiota niin paljon kuin sielu sietää? Minusta ei. Jäähyn syystä tulee toki keskustella jälkikäteen.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:49"]

Ennen vanhaan jäähyä vastasi selkäsauna. Kumpi parempi?

[/quote]

Olipas tyhmä kysymys. Miksi pitää valita kumpikaan?

Onneksi mun lapsi ymmärtää mikä hänelle on parasta kun ei suostu jäämään jäähylle.

Lässyn lässyn. Kuri pitää lapsella olla ja väkivallaton jäähy on hyvä keino ojentaa lasta.

Oman kokemukseni perusteella jäähy toimii tilanteissa, jotka ovat uhkaavia/vaarallisia (lapsi lyö, menee sovittujen rajojen ulkopuolelle, heittelee kiviä toisia päin tms.), ja ei-toivottu käytös on syytä saada loppumaan heti ja piste. Meillä ainakin tilanteet on saatu rauhoittumaan melko nopeastikin järjestelmällisesti jäähyttämällä. Kaikkien lasteni kanssa jäähyä ei ole käytetty/tarvittu.

Minun mielestäni minun tehtäväni äitinä on osoittaa omalle lapselleni, että esim. toisten satuttaminen on ehdottomasti kielletty. Jäähy ei toki ole ainoa keino, mutta toimii, jos ei sitä tarvitse jatkuvasti käyttää. Jos lapsi joutuu vähän väliä jäähylle, se ei ehkä silloin ole paras ratkaisu.

Valitettavan paljon näen työni puolesta näitä "liikaa ymmärrettyjä" (kouluikäisiä) lapsia, jotka kokevat saavansa tehdä tavaroille ja toisille mitä lystäävät, eikä teon jälkeen ole nähtävissä pienintäkään katumuksen merkkiä. Heitä mahtuu joka luokkaan useita ja se on surullista. Onneksi suurimmalla osalla on rajat kohdillaan.

Kopio toisesta aloituksesta täällä:

Ensinnä pitäisi kyllä miettiä mitä tarkoitetaan jäähyllä? Toisessa perheessä se tarkoittaa yksin ovien taakse jättämistä pitkäksikin ajaksi, toisilla se tarkoittaa, että lapsi siirretään esim sohvalle kun muut lapset ovat siinä jalkojen juuressa matolla ja jne.

Sitten pitäisi miettiä, joutuuko jäähylle silloin kuin itkee pettymystä, väsymystä, nälkää, saa raivarin, silloin kuin ei halua syödä pahaa ruokaa vai silloin kuin satuttaa toistuvasti, tahallaan ja rankasti pikkusisarta ja kylässä olevia muita lapsia?

Minkä ikäisestä lapsesta edes on kyse? On eri selittää ja toteuttaa syy-seuraksia kaksivuotiaalle kun viisivuotiaalle.

Sitäkin pitäisi miettiä miten sinne jäähylle joutuu, joutuuko täysin varoittamatta, puskan takaa? Vai kerrotaanko ensin miten pitäisi käyttäytyä, mitä odotetaan lapselta ja annetaanko varoitus eli mahdollisuus lapsen vielä korjata käyttäytymistään?

Vanhempien pitäisi miettiä näitä asioita eikä sekoita puuroja ja vellejä keskenään. Ja jäähyn lisäksi pitäisi painottaa sitä yhdessäolemista, hyvän käytöksen kehumista ja palkitsemista, ja aina ennakkoon kertoa miten pitäisi käyttäytyä, eikä jättää lasta yksin tunteidensa kanssa!! En voi kuvitella, että oikea jäähy vahingoittaisi lasta. Päin vastoin se voisi oikeasti suojella väkivaltaisen lapsen aiheuttamaa kipua ja pelkoa toisilta lapsilta.

Tätä mietin, kun olen tässä pitkään katsonut sivusta lasta joka on täysin rajaton ja elää omien halujensa kautta Jatkuva toisten lasten satuttaminen ja leikkien sabotoiminen, toisten itkuun purskahtaminen näyttää olevan mukavaa viihdettä ja siksi sitä ei halua lopettaa eikä siksi kauniit puheet ja katteettomat uhkaukset tehoa lainkaan.

Nro 55: Täysin samaa mieltä!

Hyi saatana mitä vanhempia täällä. Ei lapsi oo mikään koira.

Minä käytän kyllä jatkossakin jäähypolitiikkaani. Tosin en ole kertaakaan jättänyt lasta yksin jäähylle. Kyseessä 2 v, jonka lätkäisen pinnasänkyyn (ei yllä repimään tai tuhoamaan mitään, maksimissaan voi heittää tyynyllä), istun itse viereen ja kerron mitä on tehty väärin ja miksi nyt ollaan tylsästi, kunnes rauhoitutaan. Kun lapsi alkaa rauhoittumaan (vähentää lätkimistä, ei enää nipistele tai käy päälle), alan silittämään ja lopuksi sitten otan syliin ja halataan. Pois makkarista tullaan vasta, kun ollaan oikeasti rauhoituttu. Välillä luetaan joku satu. 

Pinnis toimii jäähypaikkana myös siitä syystä, ettei makuuhuoneessa ole mitään virikkeitä tai harhautuksia, joista saisi lisää tempoa riekkumiseen.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:31"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 23:27"]

Meillä ei ole koskaan ollut jäähyjä,aresteja tms. On selvät rajat ja säännöt ja niistä pidetään kiinni. Jos lapsi toimii  näitä vastaan niin riittää kun sanon asiasta. Se riittää ja lapset "tottelee" 

[/quote]

Luuletko oikeasti että joku uskoo tuota? 

[/quote]

Ihan sama uskooko vai ei

up

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 01:46"]

Hohhoi mitä palikoita täällä. 

Ei tarvi hakata tai lykätä lasta komeroon, jos kullannuppu riipii lelut muitten käsistä. Meidän Anu-Petteri saa mahdollisuuden antaa lelun takaisin (ja kehoituksen pyytää lelua omaan leikkiinsä vähän ajan päästä), ja jos ei anna, minä palautan lelun väärinkohdellulle. Jos Pikku Enkelini ei kerrasta opi, niin sitten poistutaan leikistä. Mennään vaikka sohvalle (joko itse tai äidin avustuksella) keskustelemaan miten sitä oikein leikitäänkään niin että kaikilla on mukavaa. Jos desibelit lapsen suusta on muiden ihmisten kannalta häiritsevän kovia, niin siirrytään toiseen huoneeseen keskustelemaan ja rauhoittumaan.

Meillä ei todella ole mitään helppoja kullannuppusia, mutta ei ole ikinä tarvinnut tukistaa tai eristää yksinäisyyteen lasta. Kerran oli neljä lasta vastuullani, ja yksi alkoi heitellä kiviä toisten päälle (4 vuotias). Koppasin sen kainaloon (raivoamaan) ja samalla siinä oli pakko myös vähän katsoa pienempien perään.

Lasta voi estää, jos hän satuttaa muita. Ei ole pakko satuttaa tai teljetä jonnekin.

Käsittämätöntä ettei näin yksinkertaista asiaa joku tajua?

[/quote]

Urpo. Asiasta on nyt keskusteltu useampi päivä, on esitetty erilaisia keinoja poistaa lapsi pahanteosta tai viedä rauhoittumaan ja moni kutsuu näitä menetelmiä jäähyiksi ja sun mielestä sana jäähy tarkoittaa komeroon telkeämistä, aina vaan ja edelleen, ei muuta, piste.

Toiset lapset uskovat vanhempien sanaa, toiset eivät korviaan letkauta. Tosille riittää tuima ilme ja totinen ääni, toisille ei riitä selittelyt, ei perustelut, ei käskevät eleet ja äänet. Tosille riittä sanktion uhka, toisille ei riitä sanktiokaan. Koettu on viidentoista vuoden päiväkotikokemuksella.

Ihan varmasti löytyy vanhempia, joiden lapset tottelevat normaalin keskustelun ja ohjauksen kautta ja heillä ei muusta ole kokemustakaan. Mutta on perheitä, joissa jo alusta pitäen vuorovaikutus ja dynamiikka mennyt pieleen ja lapset eivät pysty oppimaan käytösmallia heiltä.

Kyse ei ole aina suinkaan rakkauden tai välittämisen puutteesta vaan epäjohdonmukaisuudesta, jaksamisesta toimia aina samalla lailla samoissa tilanteissa, missä tunteet estävät olemasta johdonmukaisia tms. mikä sekoittaa lapsen pään. On kiva kuulla, että suurimmalla osalla kasvatus sujuu hyvin, mutta itse haluan kannustaa ja tukea niitä perheitä, joilla haasteita jaksamisen kanssa ja jotka vielä etsivät niitä kasvatustapoja. Tsemppiä ja johdonmukaisuutta, erityisesti hyvää yhdessäoloa lapsen kanssa!

Minä ainakin uskon. Meidän kolmesta lapsesta yksi on aina uskonut pelkästä sanomisesta, mikä taitaa olla kyllä poikkeuksellista. En koe sitä omaksi ansiokseni. Lapset vaan voivat olla niin erilaisia ihan kaikessa.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 00:02"]

Kysyinkin jo kauan sitten, miksi on hyväksyttävämpää satuttaa henkisesti kuin fyysisesti.. Oon myös vastustanu ajatusta, että et kurita lasta fyysisesti, koska aikuisellekaan ei tehdä niin, mutta lapsen saa laittaa jäähylle, eikä siinä toimikaan sama periaate. Meillä tosin jäähy ei ole koskaan toiminut ja kyseinen havainto tehtiin myös eskarissa.

[/quote]

No jos nyt halutaan aikuisiin verrata, niin kumpi tapa riitelytilanteessa on mielestäsi hedelmällisempi:

a)Ärsyyntyessä huudetaan kurkku suorana ja paiskotaan tavaroita, samalla kun toinen yrittää tyynnytellä "noniin rakas, äläs nyt viitsi hajottaa vanhempieni häälahja-astiastoa..." Kiukun jälkeen siivotaan sirpaleet lattialta ja halataan.

b)Ärsyyntyessä annetaan toisen rauhoittua yksikseen, minkä jälkeen rauhassa keskustellen käydään riita läpi ja halataan?

Jari Sinkkonen puoltaa jäähyä jossakin kohtaa. Ei siis tyrmää koko jäähy-ideaa

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 20:26"]

taas perinteisyä av-palstaa. Aivotutkijat ovat selvittäneet jotain pitkien tieteellisten kokeiden avulla ja av-mammat täällä kumoaa kaiken, koska heillä on perstuntuma. Mitä lässyttämistä se on, jos tuo uutinen on tieteellisesti todettu fakta? Opetelkaa kasvattamaan lapsenne ilman henkistä väkivaltaa, jumalauta.

[/quote]

Mä en kyllä missään kohtaa nähnyt kyseisest tutkimuksesta tarkkoja faktoja siitä, MITEN niitä lapsia jäähytetään. Mikä on eristämistä?

Meilläon ADHD-poika, joka ei saa omaa toimintaansa katkeamaan jos kunnon pyörä lähtee pyörimään, ja jos siihen menee aikuinen viereen koskemaan ja juttelemaan, meno vaan yltyy. Hänelle laitetaan "jäähypenkki" keskelle olkkaria/eteistä, johon hän menee rauhoittumaan ja kas kummaa, jostain syystä se onnistuu. Hän saa nähdä siitä kaikki ympärillään, ei ole missään nurkassa tms. mutta ei saa tulla pois ennen kuin aika on kulunut, emmekä me muut reagoi häneen sinä aikana.

Jostain syystä tämä toimii meillä parhaiten.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:08"]Kopio toisesta aloituksesta täällä:

Ensinnä pitäisi kyllä miettiä mitä tarkoitetaan jäähyllä? Toisessa perheessä se tarkoittaa yksin ovien taakse jättämistä pitkäksikin ajaksi, toisilla se tarkoittaa, että lapsi siirretään esim sohvalle kun muut lapset ovat siinä jalkojen juuressa matolla ja jne.

Sitten pitäisi miettiä, joutuuko jäähylle silloin kuin itkee pettymystä, väsymystä, nälkää, saa raivarin, silloin kuin ei halua syödä pahaa ruokaa vai silloin kuin satuttaa toistuvasti, tahallaan ja rankasti pikkusisarta ja kylässä olevia muita lapsia?

Minkä ikäisestä lapsesta edes on kyse? On eri selittää ja toteuttaa syy-seuraksia kaksivuotiaalle kun viisivuotiaalle.

Sitäkin pitäisi miettiä miten sinne jäähylle joutuu, joutuuko täysin varoittamatta, puskan takaa? Vai kerrotaanko ensin miten pitäisi käyttäytyä, mitä odotetaan lapselta ja annetaanko varoitus eli mahdollisuus lapsen vielä korjata käyttäytymistään?

Vanhempien pitäisi miettiä näitä asioita eikä sekoita puuroja ja vellejä keskenään. Ja jäähyn lisäksi pitäisi painottaa sitä yhdessäolemista, hyvän käytöksen kehumista ja palkitsemista, ja aina ennakkoon kertoa miten pitäisi käyttäytyä, eikä jättää lasta yksin tunteidensa kanssa!! En voi kuvitella, että oikea jäähy vahingoittaisi lasta. Päin vastoin se voisi oikeasti suojella väkivaltaisen lapsen aiheuttamaa kipua ja pelkoa toisilta lapsilta.

Tätä mietin, kun olen tässä pitkään katsonut sivusta lasta joka on täysin rajaton ja elää omien halujensa kautta Jatkuva toisten lasten satuttaminen ja leikkien sabotoiminen, toisten itkuun purskahtaminen näyttää olevan mukavaa viihdettä ja siksi sitä ei halua lopettaa eikä siksi kauniit puheet ja katteettomat uhkaukset tehoa lainkaan.
[/quote]

Lukekaa tämä viesti ajatuksella. Ja sitten voimme lopettaa koko ketjun. Ja jos tämä viesti ei riittänyt, lukekaa Sinkkosen kommentti aiheesta.

Meillä oli lapsuudenkodissa tukkapöllyt ja jäähyt käytössä. Ei musta kyllä kasvanut hyväkäytöksistä vaan mielenterveysongelmainen.

ei tieteknkään lapselta hyväksytä huonoa käytöstä. Miksi muka on niin että joko jäähy tai ei mitään huonoon käytökseen puuttumista? Kyllä mun lapsilla on kuri enkä suvaitse huonoa käytöstä, vaikka en jäähyä käytäkään. Mielikuvituksetonta ajattelua, että mahdolliset kurinpitotoimet on jäähy TAI selkäsauna tai täysi vapaa kasvatus. T. Alleviivaaja