Lue keskustelun säännöt.
Puhutteko vaitiolovelvollisuus työjutuista kotona jos tunnette asiakkaan?
27.08.2021 |
Meillä on eräs ystävä pariskunta, ollaan aika paljon tekemissä, asutaan naapurissa, lapsemme ovat kavereita yms.
Nainen toimii lastensuojelussa. Mulle hän ei suoranaisesti puhu jutuista. Mutta kuulen hyvin usein, kun puhuu miehelleen esim Virtasen perheen asioista tai Mikon ja Kaisan perheestä, tai naapurin Jessikan asioita yms.
Esim kesällä muutaman kerran kun olin pihalla ottamassa aurinkoa niin selvästi kuulin, kun näistä asioista puhuivat. Eilenkin sattumalta kuulin, kun oltiin nelistään viettämässä aikaa niin kun mies kävi laittamassa nuotion ja kun tulin vessasta niin taas nainen jutteli yhdestä keissistä josta tubnistin yhden tuttavan. Lopetti kyllä puhumisen kun tajusi, että saattaisin kuulla kun olen aika lähellä, mutta kuulin kyllä taas tarpeeksi.
Ystäväni on mukava, ihan hyvä työssään, luotettava ja kaikinpuolin hyvä ihminen. Mutta tässä asiassa melko lörppäsuu.
Onko normaalia puhua puolisolle näistä? Vai pitäiskö tosiaan olla ihan hyshys vaikka tietäis mitä mehukkaita juttuja tuttavista. Pitäiskö mun jopa ilmoittaa tästäeteenpäin jonnekin?
Kommentit (45)
En puhu. Jos mieheni kertoisi minulle töistään vaitiolovelvollisuuden alaisia asioita, se ei periaatteessa haittaisi, koska minä en 100% varmuudella levittelisi niitä eteen päin. En edes kehtaisi kertoa kellekään, siinähän paljastaisin miten epäluotettava työntekijä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaikki muumit laaksossa sillä joka miettii työasioita vapaa ajallaan ja asiakkaitaan. Silloin ei ole siviilielämä tasapainossa, eikä osaa irrottaa työminää ja vapaa-aika minää
Jokainen esim lastensuojelussa miettii välillä. Jutut ovat sen verran vahvoja että kulkevat enemmän tai vähemmän mukana.
Niin, olemmehan me ihmisiä ja työ voi mennä ihon alle. Ei tietysti ole noin musta valkoista ja varmasti rankkoja juttuja siellä lastensuojelussa. Ei pidä vähätellä sitä alaa, en teekään.
Toivottavasti sinä löydät omat rentoutuskeinot että osaat levätä vapaa-ajalla.
Teet arvokasta työtä, muista se.
Saatan mainita tasolla "tänään oli taas sellainen päivä että piti soittaa sekä poliisille että lastensuojeluun ja täyttää miljoona lomaketta, sori kun venyi" tai "huomaan että mulla on jotenkin tosi ikävä olo kun tänään kävi asiakas jolla oli niin monta menetystä että sydäntä särkee". Mies ynähtää näihin jotain tai taputtaa olkapäälle ja tuskin tunnin päästä muistaa mitä sanoin.
Lasten kuullen en puhu tuollakaan tasolla, koska on häviävän pieni mahdollisuus mutta nahdollisuus kuitenkin, että esim. lapsen kaveri olisi maininnut sisaruksensa asioineen meidän palvelussa tänään, ja vaikka kaupunki ja yksikkö on iso, en halua heidän edes miettivän saatanko puhua jostain tutusta.
EIkä tarvitse edes olla noin syvässä päädyssä. Kun ollaan ihmisiä ja ihmisten ongelmien kanssa tekemisissä , kyllä ne kotiinkin välillä seuraavat. Ja työnohjauksia on harvassa paikassa.