Lue keskustelun säännöt.
Puhutteko vaitiolovelvollisuus työjutuista kotona jos tunnette asiakkaan?
27.08.2021 |
Meillä on eräs ystävä pariskunta, ollaan aika paljon tekemissä, asutaan naapurissa, lapsemme ovat kavereita yms.
Nainen toimii lastensuojelussa. Mulle hän ei suoranaisesti puhu jutuista. Mutta kuulen hyvin usein, kun puhuu miehelleen esim Virtasen perheen asioista tai Mikon ja Kaisan perheestä, tai naapurin Jessikan asioita yms.
Esim kesällä muutaman kerran kun olin pihalla ottamassa aurinkoa niin selvästi kuulin, kun näistä asioista puhuivat. Eilenkin sattumalta kuulin, kun oltiin nelistään viettämässä aikaa niin kun mies kävi laittamassa nuotion ja kun tulin vessasta niin taas nainen jutteli yhdestä keissistä josta tubnistin yhden tuttavan. Lopetti kyllä puhumisen kun tajusi, että saattaisin kuulla kun olen aika lähellä, mutta kuulin kyllä taas tarpeeksi.
Ystäväni on mukava, ihan hyvä työssään, luotettava ja kaikinpuolin hyvä ihminen. Mutta tässä asiassa melko lörppäsuu.
Onko normaalia puhua puolisolle näistä? Vai pitäiskö tosiaan olla ihan hyshys vaikka tietäis mitä mehukkaita juttuja tuttavista. Pitäiskö mun jopa ilmoittaa tästäeteenpäin jonnekin?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
En puhu. Joskus jotain yleisellä tasolla, muuta en tietenkään niin, että ketään voisi tunnistaa, saatika nimillä!
Tällöinhän vaitiolovelvollisuutta ei ole rikottu.
Puolustusvoimissa ja suojelupoliisissa ei tosin voi eräistä asioista puhua edes yleisellä tasolla, mutta vauvapalstalaisen en usko työskentelevän näissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mutta nostan.
Työasiat voivat vaikuttaa jaksamiseen. Jos joku esim. tiuskii työhuolien takia, niin kai sen saa sanoa kotona? Tai jos töissä on ollut erityisen hyvä päivä ja on saanut hyvää palautetta?
Tai jos työnsä takia osaa jonkin julkisesti tiedettäväksi tarkoitetun asian, niin sen ainakin saa kertoa, esim. Kelan virkailija saa ohjeistaa sukulaisiakin tukihakemusten teossa.
Mikään näistä ei ole vaitiolovelvollisuuden rikkomista.
Vierailija kirjoitti:
En usko hetkeäkään, että joku puhuisi työasioita kun on vieraita.
Mä uskon. Normaaleja ihmisiä muiden joukossa. Ei kukaan käyttäydy aina oikein, oli kuka tahansa. Toisilta huonot tavat hyväksytään vain paremmin ja laajemmin kuin muilta.
Ei tulisi mieleenkää!!! Kunnioita asiakkaitani työpaikalla ja osaa käyttää järkeäni. En ole ääliö juoruaja.
Kyllä mä ainaki puhun jos haluan ja kelle haluan. Mä oon ite töissä luottamustehtävässä enkä välitä pätkäkää onko vaitiolovelvollisuus vai ei. Hauskat naurut ja juorut saa😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä puhun välillä työasioihin liittyvistä tapauksista purkaakseni työhuolia, mutta en koskaan nimillä tai muilla tunnistettavilla seikoilla. Tietosuoja ei petä, vaikka välillä taivastelenkin ihmisten typeryyttä. Näin tekee varmasti suuri osa ihmisistä.
Olen tosi tarkka noissa ja kysyin esim. ystäväperheeltä, saanko kertoa kenellekään, että minulla on samassa päiväkodissa kummilapseni ja he sanoivat sen olevan ok.
Samoin kysyin eräältä monikkoperheeltä onko ok mainita, että minulla on niin monen lapsen monikkosisarukset hoidossa, sillä silloin jo saattaa joku tunnistaa. Heille se oli ok.
Tietenkään en kenellekään kertonut mitään heidän kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhu. Joskus jotain yleisellä tasolla, muuta en tietenkään niin, että ketään voisi tunnistaa, saatika nimillä!
Tällöinhän vaitiolovelvollisuutta ei ole rikottu.
Puolustusvoimissa ja suojelupoliisissa ei tosin voi eräistä asioista puhua edes yleisellä tasolla, mutta vauvapalstalaisen en usko työskentelevän näissä.
Tosin niissäkin työskentelee ihmisiä ja aina välillä joku jotain rikkoo. Eipä tästä ole kauankaan, kun yksi kapiainen tuomittiin miljoonien huumausainebisneksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaitiolovelvollisuus on yksiselitteinen. Siitä ei saa kertoa puolisolleen tai edes koiralleen. Ihmiset kun on mitä on, niin niitä mehukkaita työjuttuja kyllä kotona kerrotaan, sanoi sopimukset mitä hyvänsä. Vielä kun ei ole keksitty (fyysistä) tapaa estää ihmisiä puhumasta juuri niistä kielletyistä asioista. Ehkä jokin Harry Potterin taika "Suusuppumus" voisi toimia, mutta muuten toimii vain kohteen pelottelu sanktioilla ja edesvastuulla. Veikkaan että ystäväsi tietää ettei saisi, muttei koe sitä mitenkään "liian vakavaksi" kun ei ne "kaverit juoruile eteenpäin kuitenkaan".
Tää on muuten inhottavaa, että siirretään se vaitiolovelvollisuus muiden, esim. aviomiehen, niskoille.
Kyllä se on sen kertojan niskoilla ja vastuulla ja hän kantaa seuraukset, kun mies lörpöttelee asiat eteenpäin. Miehellä ei sitä vaitiolovelvollsuutta ole ja siksi niitä asiakkaiden asioita ei kerrota miehelle.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun välillä työasioihin liittyvistä tapauksista purkaakseni työhuolia, mutta en koskaan nimillä tai muilla tunnistettavilla seikoilla. Tietosuoja ei petä, vaikka välillä taivastelenkin ihmisten typeryyttä. Näin tekee varmasti suuri osa ihmisistä.
Kunnes se päätyy huolen itsensä korviin, hän kyllä tunnistaa itsensä tai läheisensä tapauksen.
-ohis
Toki yleisellä tasolla voin puhua miehelle niin että ihmisiä ei voi tunnistaa. En ikinä missään julkisessa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki yleisellä tasolla voin puhua miehelle niin että ihmisiä ei voi tunnistaa. En ikinä missään julkisessa tilassa.
Ja tässäkin ainakin itse ajattelen niin, että pitää olla niin yleinen asia, että voisi olla useammankin asiakkaan juttu.
Esim. koulun puolella vaikka adhd on nykyään niin yleinen asia ja monen oppilaan diagnoosi ettei kyllä paljasta ketään, jos puhuu jostain adhd-tilanteesta.
Ei ole kaikki muumit laaksossa sillä joka miettii työasioita vapaa ajallaan ja asiakkaitaan. Silloin ei ole siviilielämä tasapainossa, eikä osaa irrottaa työminää ja vapaa-aika minää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaikki muumit laaksossa sillä joka miettii työasioita vapaa ajallaan ja asiakkaitaan. Silloin ei ole siviilielämä tasapainossa, eikä osaa irrottaa työminää ja vapaa-aika minää
Jokainen esim lastensuojelussa miettii välillä. Jutut ovat sen verran vahvoja että kulkevat enemmän tai vähemmän mukana.
En kerro enkä kommentoi mitenkään, vaikka itse kertoisivat seurassa asioistaan. Enkä tajua, miten joku edes haluaa puhua vapaa-ajalla työasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaikki muumit laaksossa sillä joka miettii työasioita vapaa ajallaan ja asiakkaitaan. Silloin ei ole siviilielämä tasapainossa, eikä osaa irrottaa työminää ja vapaa-aika minää
Jokainen esim lastensuojelussa miettii välillä. Jutut ovat sen verran vahvoja että kulkevat enemmän tai vähemmän mukana.
Kylä ne mielessä pyörii välillä, ja voin joskus jotain sanoakin, mutta ilman nimiä ja niin että anonymiteetti säilyy. Mutta se nyt on ihan eri asia kuin kertoa tuttujen asioista nimillä kotona puolisolleen.
En tietenkään puhu, sehän on rikos.
Ilmoita esimiehelle ja suoraan sosiaalin ylimmille virkamiehille kuntaan ja poliisiin. Monta virkavirhettä on jo tehnyt, eikä lopeta. Saa syytteen 100% varmasti. Ja potkut tulee heti.
En todellakaan puhu työasioista. Perhe ja suku ja ystävät luulevat että en tee mitään. Olen muuten vain väsynyt joskus.
En puhu, pysyy vain minun tietonani.
Kun olin lapsi niin perheemme joutui sossun silmätikuksi veljeni takia, sossutantta kertoi asioista miehellensä, ja mies levitteli niitä asioita pitkin kylää baarissa ravatessaan.