Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joillain lapsilla ei ole leikkitaitoja?
27.08.2021 |
Lapsi saa pksta usein palautetta, että on hyvät leikkitaidot, keksii mistä vaan leikin, aina innolla leikissä mukana jne Kerran ope huokaisi, että kun ryhmässä on niitäkin, joilla se leikki ei vasn löydy.
Olin vähän ymmällä. Eikö leikkiminen ole juuri sitä, mitä lapset tekevät? Voiko leikkimistä opettaa? Itse leikin lapsen kanssa paljon, kun hän oli pienempi. Nyt hän keksii niitä leikkejä leluilla ihan itse. Siitäkö se leikki lähtee?
Kommentit (42)
Erityislapsi sisarukseni ei osannut leikkiä ainakaan normaalilla tavalla. Hän keräili kaikenlaisia elintarvikelaatikoita ja hänestä oli hauskaa hakata leluja, usein omat innolla odottamani lelut hajosivat hänen "leikkiessään" niillä. Ja vanhemmat eivät toruneet koska hän oli erityislapsi... No, ehkei toruminen olisi mitään auttanut. Kun minulla oli kavereita kylässä joskus harvoin, tämä sisarukseni tunki seuraan siten että heitteli meitä leluilla. Sanoisin, että hän ei osaa leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tabletti kotona vaan kädessä niin miten siinä leikkimään oppii.
Mun lapsi on suht vapaasti saanut käyttää tablettia. Jaksaa ehkä max 45 min, sitten keksii muuta tekemistä.
Moi! Olen psykologiopiskelija ja ajattelin, että kun meidän opinnoissa lasten kehityspsykologia on hirveän olennainen, voisin antaa tähän jotakin näkökulmaa.
Ei ole tietenkään olemassa yhtä syytä, miksi lapsi ei leiki. Toiseksi lapsen iällä on valtava merkitys. Leikkiminen 3-vuotiaana on varsin erilaista kuin 9-vuotiaana. Olisi kiva kuulla, että miten päiväkodin henkilökunta määrittelee leikin ja mikä heidän silmissään ei ole leikkiä. Sillä on merkitystä.
Yksi pulma, mikä voi näyttäytyä haasteina leikin suhteen pienillä lapsilla on symbolisen leikin taitojen puutteet. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi ei ymmärrä leikkiesineiden roolia, kuten, että nukelle voi leikista juottaa vettä kupista, tai että leikkiharjalla voi harjata toisen nuken hiuksia. Pulmat tällaisessa symbolisen leikin kehityksessä voivat kertoa kielen kehityksen viiveistä. Esim. 14-kuukauden iässä arvioitu symbolinen leikki oli eräässä tutkimuksessa yhteydessä puheen ymmärtämiseen ja lukutaitoon myöhemmin.
Toinen on yksinkertaisesti lelujen samankaltaisuus. Jotkut lapset ovat sellaisia, että he kyllästyvät nopeasti samoihin leluihin ja askareisiin. Mitä jos päiväkodin leluvarasto on ollut samanlainen viimeiset 5 vuotta. Tämäkin pitäisi ymmärtää huomioda.
Kolmanneksi ovat toki temperamenttiin ja varhaiseen persoonallisuuden liittyvät sosioemotionaaliset tekijät. Toiset lapset viihtyvät paremmin yksin, jolloin isossa ryhmässä leikkiin ryhtyminen onkin suuri kynnys, jonka henkilökunta voi tulkita herkästi puutteeksi leikkitaidoissa. Myös ujot lapset voivat olla hieman arkoja leikkiin ryhtymisen kannalta.
Tiivistetysti: leikin haasteisiin ja pulmiin ei ole yksiselitteistä syytä, vaan tämä asia pitäisi varta vasten tarkastella jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Kukaan meistä ei voi tehdä johtopäätöksiä tietyn lapsen leikkimättömyydestä, jos emme esim. ole ikinä tavanneet lasta.
Ehkä ekstrovertit opet ovat sitä mieltä, että hiljaisempien lasten leikit eivät ole oikeaa leikkimistä, kun ei synny riittävästi meteliä ja liikettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Ei tietenkään. Tämä oli vain oma kokemukseni siitä millaista on ollut olla lapsi, joka ei leiki, mutta löytää ilon jostain ns. loogisemmasta.
2
Kai sinä sentään rakentelit legoilla? Sehän on leikkimistä.
Itse asiassa en. En ollut kiinnostunut mielikuvitusmaailmasta.
Minusta on kovin erikoista, että ihmisten on vaikea ymmärtää lapsia, jotka ei leiki. Minä olen esimerkiksi ollut aina vakava enkä kiinnostunut mielikuvitusmaailmasta. Lapsesta asti tekemisilläni on ollut aina jokin suunta.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
mitä teit metsässä? rakentelit majoja jne, sekin on leikkimistä
En tehnyt mitään leikkiin viittaavaa. Leikki on toimintaa ilman hyötytarkoitusta. Siinä käytetään mielikuvitusta tai opetellaan sosiaalisia taitoja yms. En tehnyt tällaista.
Miksi se on vaikea uskoa? Osa lapsista, vaikka pieni osa onkin, tutkivat maailmaa erilailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että lapsen kanssa ei ole ikinä leikitty, voi joskus vaikuttaa niin, ettei lapsi sitten itsekään osaa aloittaa leikkimistä. Jos vanhemmat ei ole yhtään leikittänyt, eikä ole ollut muitakaan lapsia näyttämässä mallia, niin mielikuvitus voi vähän "kuivahtaa kokoon".
Tämä idioottimainen uskomus vain elää...aikuinen ei voi opettaa lasta leikkimään. Aikuinen voi vain puuttua lasten puuhiin ja pahimmassa tapauksessa pilata lapsen leikit. Aikuinen ei ikänsä puolesta voi enää päästä siihen leikin maailmaan, jossa lapset elävät. Nykyään eletään siinä naiivissa luulossa, että aikuisen herkeämätön läsnäolo ja "sanoittaminen" (tsiisus) ja lapsen puuhiin puuttuminen tekee lapsista jotenkin älykkäämpiä tai jotain. Todennäköisesti se vain tappaa lapsen luovuutta ja hidastaa kasvua. Erityisesti naiset nauttivat tästä loputtomasta kontrolloinnista ja oikeasti kuvittelevat, että siitä seuraa jotain hyvää.
Eiköhän jokainen lasten kanssa elävä tai töitä tekevä nainen ole ollut välillä kotisleikin mummi, äiti, täti tms. joka välillä puuhaa omiaan ja välillä on "mukana" leikissä ikäänkuin lapset yhteenliittävänä liimana. Samoin jokainen normaali isä on varmasti välillä rakentanut majaa tai legoilla poikiensa kanssa. Jokainen pappa tai mummi on hassutellut leikeissä mukana, toiminut leikkiin vetävänä ja sitä ylläpitävänä osana ilman että lapset ovat sitä edes ymmärtäneet.
Kirkkaasti parhaat leikkitaidot ovat lapsilla (kun puhutaan normaalisti kehittyneistä), joiden vanhemmat ja muut läheiset aikuiset osallistuvat leikkiin ikäänkuin sivuroolissa (tämä on taitolaji, jota kaikille ei ole suotu) ja auttavat lapsia ottamaan ja jakamaan rooleja leikissä pilaamatta sitä. Huonoimmat leikkitaidot ovat lapsilla, jotka eivät saa vanhemmilta ja muilta läheisiltä tukea, ohjausta ja läsnäoloa. Toki voit ajatella leikin vain konkreettisena barbileikkinä, mutta leikki on paljon muutakin. Se on juuri sitä kun aikuinen ja lapsi seikkailevat metsässä ja aikuinen tähyilee lapsen mukana peikkoja, se on sitä kun aletaan yhdessä rakentamaan linnaa ja pappa lupaa olla lohikäärme, jota vastaan lapset taistelevat, se on sitä kun äiti kokkaa ruokaa ja esittää mummia, jolle lapset tulevat välillä kesken leikin höpöttämään, se on sitä kun päiväkodin "täti" ottaa lapsen antaman hatun päähän ja lupaa olla portinvartija kun lapset ovat "linnassa" prinsessoina ja myös sitä, kun yhdelle annetaan huono rooli, ja "täti" auttaa lasta neuvottelemaan itselleen paremman roolin.
Ainoastaan lapsista kiinnostunut aikuinen voi kasvattaa hyvinvoivia lapsia. Jos olet kiinnostunut lapsista, niin olet kiinnostunut heidän leikistään, jota heidän koko elämä on täynnä. Lapset eivät pärjää tyhjiössä keskenään. He tarvitsevat aikuisia opettamaan, kasvattamaan ja osallistumaan. Lapset eivät ole aikuisia, jotka kykenevät pärjäämään itsekseen omissa oloissaan.
T. Mummi, äiti ja eläkkeelle jäänyt lastentarhanopettaja. Todennäköisesti olen nähnyt huomattavasti enemmän erilaisia lapsia ja perheitä kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että lapsen kanssa ei ole ikinä leikitty, voi joskus vaikuttaa niin, ettei lapsi sitten itsekään osaa aloittaa leikkimistä. Jos vanhemmat ei ole yhtään leikittänyt, eikä ole ollut muitakaan lapsia näyttämässä mallia, niin mielikuvitus voi vähän "kuivahtaa kokoon".
Tämä idioottimainen uskomus vain elää...aikuinen ei voi opettaa lasta leikkimään. Aikuinen voi vain puuttua lasten puuhiin ja pahimmassa tapauksessa pilata lapsen leikit. Aikuinen ei ikänsä puolesta voi enää päästä siihen leikin maailmaan, jossa lapset elävät. Nykyään eletään siinä naiivissa luulossa, että aikuisen herkeämätön läsnäolo ja "sanoittaminen" (tsiisus) ja lapsen puuhiin puuttuminen tekee lapsista jotenkin älykkäämpiä tai jotain. Todennäköisesti se vain tappaa lapsen luovuutta ja hidastaa kasvua. Erityisesti naiset nauttivat tästä loputtomasta kontrolloinnista ja oikeasti kuvittelevat, että siitä seuraa jotain hyvää.
Aika mustavalkoinen näkökanta sulla. Kyllä mun lapset pyytävät mua leikkiin mukaan ja tuntuisi aika tylyltä kieltäytyä. Osaa leikkiä itsekseenkin mutta leikitään myös yhdessä, tehdään teekestejä pehmoleluille, rakennetaan dubloilla, palapelejä, kaupunkileikkejä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
mitä teit metsässä? rakentelit majoja jne, sekin on leikkimistä
En tehnyt mitään leikkiin viittaavaa. Leikki on toimintaa ilman hyötytarkoitusta. Siinä käytetään mielikuvitusta tai opetellaan sosiaalisia taitoja yms. En tehnyt tällaista.
Miksi se on vaikea uskoa? Osa lapsista, vaikka pieni osa onkin, tutkivat maailmaa erilailla.
No mikset voi kertoa mitä teit? Istuit kivellä ja katselit pilviä (mutta et vahingossakaan kuvitellut miltä ne näyttävät tms mielikuvituksellista)? Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeiluttamaan vain erilaisia asioita, niin eiköhän jotain kiinnostavaa löydy itse kullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
mitä teit metsässä? rakentelit majoja jne, sekin on leikkimistä
En tehnyt mitään leikkiin viittaavaa. Leikki on toimintaa ilman hyötytarkoitusta. Siinä käytetään mielikuvitusta tai opetellaan sosiaalisia taitoja yms. En tehnyt tällaista.
Miksi se on vaikea uskoa? Osa lapsista, vaikka pieni osa onkin, tutkivat maailmaa erilailla.No mikset voi kertoa mitä teit? Istuit kivellä ja katselit pilviä (mutta et vahingossakaan kuvitellut miltä ne näyttävät tms mielikuvituksellista)? Ohis
Koska minulla ei ole tarvetta selitellä elämääni yksityiskohtaisesti vauvapalstalla. Jokaisella varmasti on sen verran ymmärrystä, että ymmärtää kirjoituksestani asian ilman yksityiskohtaisia selvityksiä jokaisesta tekemisestäni lapsena. On tämä kummallinen sivusto.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset on opetettu kafsomaan viseoita ja muut viihdyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
mitä teit metsässä? rakentelit majoja jne, sekin on leikkimistä
En tehnyt mitään leikkiin viittaavaa. Leikki on toimintaa ilman hyötytarkoitusta. Siinä käytetään mielikuvitusta tai opetellaan sosiaalisia taitoja yms. En tehnyt tällaista.
Miksi se on vaikea uskoa? Osa lapsista, vaikka pieni osa onkin, tutkivat maailmaa erilailla.No mikset voi kertoa mitä teit? Istuit kivellä ja katselit pilviä (mutta et vahingossakaan kuvitellut miltä ne näyttävät tms mielikuvituksellista)? Ohis
Koska minulla ei ole tarvetta selitellä elämääni yksityiskohtaisesti vauvapalstalla. Jokaisella varmasti on sen verran ymmärrystä, että ymmärtää kirjoituksestani asian ilman yksityiskohtaisia selvityksiä jokaisesta tekemisestäni lapsena. On tämä kummallinen sivusto.
2
Ei ole todellakaan tarkoitus ilkeillä, mutta tulit jotenkin aika tarkasti havainnollistaneeksi ajatusmaailmaasi juuri tuolla viimeisellä viestilläsi.
Sillä tavalla erilainen ihminen, joka ei ole koskaan leikkinyt tai ymmärtänyt leikin viehätystä, ei pysty tietenkään ymmärtämään, miksi toiset ihmiset olisivat kiinnostuneita hänen mielenmaisemastaan. Toisen ihmisen ajatuksiin ja tekemisiin eläytyminen on yhdenlaista leikkiä.
-ohis minäkin, aivan uusi tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielikuvituksen köyhyyttä, heikko luovuus, heikot sosiaaliset taidot, tottuminen valmiiksi katettuun pöytään (=valmiit pelimaailmat ja viriketulva, itse ei tarvitse vaivautua keksimääm mitään)
Meille tulee päinvastaisia viestejä eli lapsi ei osaa leikkiä niitä leikkejä, joita pitäisi leikkiä. Kun pitää rakentaa palikoita taloja, niin hän tekeekin eläimiä, jotka sitten seikkailevat ja kun on kauppaleikin vuoro, hän ei suostu ostamaan kahvia ja omenoita, vaan haluaa tehdä kaupan mainosjulisteita. Hoitajien mielestä lapsi villitsee muita mukaan vääränlaiseen leikkiin ja ohjaustuokiot kärsivät, kun piti opetella "kiitos" ja "ole hyvä", mutta lapsi ryhtyykin tekemään alennusmyyntimainosta.
Monen lapsen "osaamattomuus leikkiä" on pelkästään päiväkodin opetusta siitä, että vain tietynlainen leikki kelpaa. Erikseen ovat sitten pelit, joissa on selkeät, etukäteen kerrotut säännöt, niissä pitääkin mennä sääntöjen mukaan, mutta päiväkodin vapaa leikki ei ole enää vuosiin ollut vapaata, se on tarkasti ohjelmoitua ja seurattua ja lapsista tehdään päätelmiä sen mukaan, leikitäänkö hoitajien olettamalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Meille tulee päinvastaisia viestejä eli lapsi ei osaa leikkiä niitä leikkejä, joita pitäisi leikkiä. Kun pitää rakentaa palikoita taloja, niin hän tekeekin eläimiä, jotka sitten seikkailevat ja kun on kauppaleikin vuoro, hän ei suostu ostamaan kahvia ja omenoita, vaan haluaa tehdä kaupan mainosjulisteita. Hoitajien mielestä lapsi villitsee muita mukaan vääränlaiseen leikkiin ja ohjaustuokiot kärsivät, kun piti opetella "kiitos" ja "ole hyvä", mutta lapsi ryhtyykin tekemään alennusmyyntimainosta.
Monen lapsen "osaamattomuus leikkiä" on pelkästään päiväkodin opetusta siitä, että vain tietynlainen leikki kelpaa. Erikseen ovat sitten pelit, joissa on selkeät, etukäteen kerrotut säännöt, niissä pitääkin mennä sääntöjen mukaan, mutta päiväkodin vapaa leikki ei ole enää vuosiin ollut vapaata, se on tarkasti ohjelmoitua ja seurattua ja lapsista tehdään päätelmiä sen mukaan, leikitäänkö hoitajien olettamalla tavalla.
Yleensä päiväkodissa suurin osa leikistä on vapaata leikkiä. Mutta sitten voi olla pieniä pedagogisia tuokioita (usein ”aamupiiri”), joissa ideana on oppia jotakin.
Näiden tuokioiden ajatuksena on myös pikkuhiljaa opetella keskittymään yhteiseen tekemiseen. Jos lapselta ei yhtään onnistu ryhmän kanssa saman asian tekeminen, sitä on hyvä selvitellä yhdessä kodin kanssa. Kyseessä voi olla puhdas tottumattomuus yhteisillä säännöillä tekemiseen, tai sitten sellainen impulsiivisuus, josta voi myöhemmin olla harmia adhd:n muodossa. Autismin kirjon lapsilta voi puuttua motivaatio samalla tavalla muiden kanssa toimimiseen. Oikein lahjakas lapsi voi pitkästyä, kun oppii aiheena olevan asian viidessä sekunnissa. Tai aina huomion keskipisteenä ollut lapsi keksii alkaa pelleillä.
En ole varhaiskasvattaja, mutta itselläni on kolme lasta, ja olen päässyt heidän kauttaan näitä miettimään.
Mä en oo leikkinyt mun omien lapsien kanssa, mutta heillä on hyvät leikkitaidot, joten ei se siitä ole kiinni. Olen joo maistellut leikkikeitoksia ja jos leikissä on tultu mulle jotain sanomaan, olen esittänyt vuorosanat, mutten ole aktiivisesti leikkinyt. Sen sijaan olen lukenut lapsille paljon, jolloin mielikuvitus on kehittynyt.
Jari Sinkkonen on muistaakseni sanonut, ettei vanhemman tarvitse leikkiä lapsen kanssa. Vanhemman pitää mahdollistaa leikki ja arvostaa sitä, mutta jos ei halua, ei ole pakko mennä mukaan. Itse olen leikkinyt vain satunnaisesti lasteni kanssa. Isompi on Asperger ja hänen leikkinsä oli pikkuautojen järjestämistä riviin ja siitä autolauttaan. (Yllätys, hän opiskelee rekkakuskiksi.) Ilahtui, jos kyselin jotain ja olin siten kiinnostunut, mutta ei todellakaan kaivannut ketään siihen mukaan. Kuopuskaan ei ole ikinä leikkinyt roolileikkejä, jotka tuntuvat joidenkin mukaan olevan ainoita oikeita leikkejä. Hänellä on tosi hyvät sosiaaliset taidot ja mielikuvitustakin löytyy. Kaikki tyylillään.
Alue: Aihe vapaa
Nuo mainitsemasi ovat leikkejä.