Miksi joillain lapsilla ei ole leikkitaitoja?
Lapsi saa pksta usein palautetta, että on hyvät leikkitaidot, keksii mistä vaan leikin, aina innolla leikissä mukana jne Kerran ope huokaisi, että kun ryhmässä on niitäkin, joilla se leikki ei vasn löydy.
Olin vähän ymmällä. Eikö leikkiminen ole juuri sitä, mitä lapset tekevät? Voiko leikkimistä opettaa? Itse leikin lapsen kanssa paljon, kun hän oli pienempi. Nyt hän keksii niitä leikkejä leluilla ihan itse. Siitäkö se leikki lähtee?
Kommentit (42)
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Kyllä se, että lapsen kanssa ei ole ikinä leikitty, voi joskus vaikuttaa niin, ettei lapsi sitten itsekään osaa aloittaa leikkimistä. Jos vanhemmat ei ole yhtään leikittänyt, eikä ole ollut muitakaan lapsia näyttämässä mallia, niin mielikuvitus voi vähän "kuivahtaa kokoon".
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Ei tietenkään. Tämä oli vain oma kokemukseni siitä millaista on ollut olla lapsi, joka ei leiki, mutta löytää ilon jostain ns. loogisemmasta.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Ei tietenkään. Tämä oli vain oma kokemukseni siitä millaista on ollut olla lapsi, joka ei leiki, mutta löytää ilon jostain ns. loogisemmasta.
2
Ehkä tuon pkn open jutun pihvi on ollut se, etä osa lapsista ei osaa tehdä leluilla kuin heittää seinään tai hakata niillä muita lapsia. 🧐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Ei tietenkään. Tämä oli vain oma kokemukseni siitä millaista on ollut olla lapsi, joka ei leiki, mutta löytää ilon jostain ns. loogisemmasta.
2
Kai sinä sentään rakentelit legoilla? Sehän on leikkimistä.
Kysyykö joku vakavissaan, miksi ihmiset syntyvät (ja elävät) aivan erilaisilla ominaisuuksilla varustettuina? Puhumattakaan erilaisista ympäröivistä olosuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Kysyykö joku vakavissaan, miksi ihmiset syntyvät (ja elävät) aivan erilaisilla ominaisuuksilla varustettuina? Puhumattakaan erilaisista ympäröivistä olosuhteista.
Kysyy. Mulla oli lapsuudessa kymmeniä leikkikavereita. Ok-taloalueella leikittiin väliin isolla väliin pienellä sakilla. Ei sillin tullut vastaan lasta, joka ei olisi osannut leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
Mun lapsi rakastaa myös noita erilaisia logiikkapelejä, joita nykyisin on lapsille hyvin tarjolla. Sekä tiedekokeiluja ja metsää. Mutta leikkii myös sujuvasti niillä logiikkapelien hahmoilla, käyvillä, kivillä, kukilla ja jopa koeputkilla ja petrimaljoilla, joita ostin hänelle Heurekasta. Ei nuo sulje toisiaan pois.
Ei tietenkään. Tämä oli vain oma kokemukseni siitä millaista on ollut olla lapsi, joka ei leiki, mutta löytää ilon jostain ns. loogisemmasta.
2
Ehkä tuon pkn open jutun pihvi on ollut se, etä osa lapsista ei osaa tehdä leluilla kuin heittää seinään tai hakata niillä muita lapsia. 🧐
Näin itsekin ajattelen tai, että lapsella ei ole mielikuvitusta ja selittää vaan, että on tylsää ja mitä pitäisi tehdä, jos kaikki on tarjottu aina valmiina. Luovuus syntyy tylsyydestä.
Joillain lapsilla ei kyvyt riitä. Sosiaaliset taidot voivat olla niin heikot, että ei pääse leikkeihin mukaan. Toiset sitten sotkevat toisten leikkejä, kun eivät niitä esim. ymmärrä.
Ulkona leikkiminen kehittää lapsen mielikuvitusta. Ei liikaa ohjailla.
Keppi tai käpy kelpaa. Kiipeileminen kiville yms
Minun lapset ei osanneet leikkiä Toinen on kirjolla ja toinen on asperger. Meillä oli valtavat määrät leluja kun koitin saada heitä innostumaan leikkimisestä. Ne innostui tasan kerran niistä ja sekin oli se kerta kun ne kerättiin jätesäkkeihin ja laitettiin varastoon.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan leikkinyt. Minua on lapsena jo kiehtonut lelujen mekaniikka tai muodot, en ole saanut leikkimisestä iloa. Tein Rubikin kuutioita, tiede kokeiluja ja vietin aikaa metsässä. Ei kaikki saa iloa leikkimisestä ja se ei ole kuitenkaan outoa tai erikoista. On vain erilaisia ihmisiä.
mitä teit metsässä? rakentelit majoja jne, sekin on leikkimistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyykö joku vakavissaan, miksi ihmiset syntyvät (ja elävät) aivan erilaisilla ominaisuuksilla varustettuina? Puhumattakaan erilaisista ympäröivistä olosuhteista.
Kysyy. Mulla oli lapsuudessa kymmeniä leikkikavereita. Ok-taloalueella leikittiin väliin isolla väliin pienellä sakilla. Ei sillin tullut vastaan lasta, joka ei olisi osannut leikkiä.
Kyllä sinunkin lapsuudessasi on ollut leikkitaidottomia lapsia, vaikka sinä et heitä huomannutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ulkona leikkiminen kehittää lapsen mielikuvitusta. Ei liikaa ohjailla.
Keppi tai käpy kelpaa. Kiipeileminen kiville yms
Lopulta aika yksinkertaisista jutuista lapset löytävät leikin aiheita. Nyt kun on märkää, niin mikäs sen kivempaa kun lätäköt ja kuraleikit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että lapsen kanssa ei ole ikinä leikitty, voi joskus vaikuttaa niin, ettei lapsi sitten itsekään osaa aloittaa leikkimistä. Jos vanhemmat ei ole yhtään leikittänyt, eikä ole ollut muitakaan lapsia näyttämässä mallia, niin mielikuvitus voi vähän "kuivahtaa kokoon".
Tämä idioottimainen uskomus vain elää...aikuinen ei voi opettaa lasta leikkimään. Aikuinen voi vain puuttua lasten puuhiin ja pahimmassa tapauksessa pilata lapsen leikit. Aikuinen ei ikänsä puolesta voi enää päästä siihen leikin maailmaan, jossa lapset elävät. Nykyään eletään siinä naiivissa luulossa, että aikuisen herkeämätön läsnäolo ja "sanoittaminen" (tsiisus) ja lapsen puuhiin puuttuminen tekee lapsista jotenkin älykkäämpiä tai jotain. Todennäköisesti se vain tappaa lapsen luovuutta ja hidastaa kasvua. Erityisesti naiset nauttivat tästä loputtomasta kontrolloinnista ja oikeasti kuvittelevat, että siitä seuraa jotain hyvää.
Erityislapset eivät välttämättä osaa leikkiä.