Lue keskustelun säännöt.
Kysy patologiselta valehtelijalta
26.09.2014 |
Usein kuulen ihmisten ensivaikutelmana minusta:
ystävällinen, herttainen, todella mukava ja ystävällinen
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinut siis diagnosoitu? Käytkö jossain terapiassa? Koetko itse kärsiväsi sairaudestasi?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 19:59"]Usein kuulen ihmisten ensivaikutelmana minusta:
ystävällinen, herttainen, todella mukava ja ystävällinen
[/quote]
Miksi pitäisi uskoa että tuo on ihmisten ensivaikutelma? ;)
Millaisissa tilanteissa valehtelet ja millaisia asioita? Osaatko sanoa, miksi?
Mulla on yksi kaveri, joka on patologinen valehtelija tai mytomaanikko - en tiedä, mikä on noiden ero. Haluaisin ymmärtää häntä paremmin, mutta tällaista asiaa ei oikein voi kysyä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 20:03"]
Onko sinut siis diagnosoitu? Käytkö jossain terapiassa? Koetko itse kärsiväsi sairaudestasi?
[/quote]
Kyllä ja kyllä, mutta käyn terapiassa alunalkaen muista mielenterveydellisistä syistä. Ja oikeastaan koen kärsiväni ainoastaan silloin kun jään kiinni valheistani ja näen kuinka toinen ihminen on pettynyt/loukkaantunut. Lähinnä siis omantunnontuskia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 20:06"]
Miksi suöle kehittyi tuo tila
[/quote]
Epäilisin että syömishäiriöön sairastumiseni on ollut isona tekijänä, sillä silloin aloin valehtelemaan jokapäiväisesti ja kehityin siinä todella taitavaksi.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 20:06"]
Millaisissa tilanteissa valehtelet ja millaisia asioita? Osaatko sanoa, miksi?
Mulla on yksi kaveri, joka on patologinen valehtelija tai mytomaanikko - en tiedä, mikä on noiden ero. Haluaisin ymmärtää häntä paremmin, mutta tällaista asiaa ei oikein voi kysyä...
[/quote]
Saatan valehdella aivan yksinkertaisiakin asioita, ja en kuitenkaan halua valehtelemalle kenellekään pahaa mieltä. Lähinnä valehtelen että pääsisin itse helpommalla, tai hyötyisin jollakin tavalla. Tai sitten vain suojellakseni läheisiäni jolloin kaunistelen asioita. Esimerkkinä valehtelen vaikka käyneeni ostamassa jotakin ruokaa, vaikken olisi, ja tällöin saan rahan itselleni ''ylimääräisenä'' kun se ei ikinä ruokaan ole mennytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja puhun kyllä tottakin, lähinnä tunteistani puhun aidosti ja siitä olen iloinen että pystyn siihen. Minulla ei ole lapsia.
ap
Oliko sulla valehtelua jo pienenä. Esim alakoululaisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 20:30"]
Oliko sulla valehtelua jo pienenä. Esim alakoululaisena?
[/quote]
En varsinaisesti valehdellut ''oikeista'' asioista, esimerkiksi väittänyt äidille eri tarinaa jostakin asiasta johon olin syyllinen. Koin pienenä todella pahoja omantunnontuskia jos jouduin valehtelemaan vanhemmilleni. Mutta kavereilleni muistan ala-asteikäisenä ja nuorempanakin kertoneeni ihme satuja (minulla on erittäin vilkas mielikuvitus) ihan viattomista asioista, esimerkiksi leikkimökissä oli ollut ketunpentuja jne... Ehkä vitosluokalla muistan huijaneeni kaveriani että minua oli seurannut mies ulkona ja tämä kertoi vanhemmilleen, ja meinasi tulla isompi soppa mutta luontoni ei antanut periksi että olisin voinut paljastaa valehdelleeni. Sitä sitten selviteltiin, mutta eipä miestä ikinä löytynyt. :D
ap
Valehteletko siis värittääksesi juttujasi, oman edun takia tms. vai puhutko palturia myös ihan ilman syytä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:05"]
Valehteletko siis värittääksesi juttujasi, oman edun takia tms. vai puhutko palturia myös ihan ilman syytä?
[/quote]
Nuorempana (yläasteikäisenä) keksin vielä ihan tarinoitakin (esimerkiksi poikaystävä itselle jne) mutta nykyään sellaista ei onneksi enään ole. Värittelen tarinoita, tai vaihtoehtoisesti yksinkertaistan niitä jolloin ne eivät ole niin kamalia.
Usein myös alan uskoa itse valheisiini, kun kaikki muut elävät valehtelemani tarinan mukaisesti alan itsekin elää niin ja kuvittelemaan että asiat todella olisivat niin.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:05"]
Valehteletko siis värittääksesi juttujasi, oman edun takia tms. vai puhutko palturia myös ihan ilman syytä?
[/quote]
Nuorempana (yläasteikäisenä) keksin vielä ihan tarinoitakin (esimerkiksi poikaystävä itselle jne) mutta nykyään sellaista ei onneksi enään ole. Värittelen tarinoita, tai vaihtoehtoisesti yksinkertaistan niitä jolloin ne eivät ole niin kamalia.
Usein myös alan uskoa itse valheisiini, kun kaikki muut elävät valehtelemani tarinan mukaisesti alan itsekin elää niin ja kuvittelemaan että asiat todella olisivat niin.
ap
[/quote]
Täällä toinen samanlainen jolla on ns. Laaja värikynäpaletti, on ollut ihan lapsesta saakka.
Mä olin lapsena patologinen valehtelija, keksin jatkuvasti tarinoita elämästäni, ja ne seurasivat mua vielä nuoruuteen, kun samat kaverit olivat yläasteellakin enkä kehdannut enää sanoa että olin valehdellut.
Mutta mä onnistuin pääsemään eroon tosta, ainut vaan että nykyään epäilen helposti muiden juttuja, en meinaa millään uskoa jos joku on käynyt jossain hienossa maassa tms, vaadin aina todisteita. Onko sulla ap tällaista?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 19:59"]
Usein kuulen ihmisten ensivaikutelmana minusta: ystävällinen, herttainen, todella mukava ja ystävällinen
[/quote]
Ettet vaan nyt valehtelisi? ;)
Alan arvaankin, ei siis kysyttävää.