En tiedä onko mulla muuta mahdollisuutta kuin tappaa itseni

Ei mitään hajua mikä se mahtaa olla, joten paha sanoa..

Hae apua. Terveyskeskuksesta, mielenterveystoimistosta ja seurakunnista saa apua. Älä tapa itteäs.

Mikä on PTSD? Poststraumaattinen syndroomako? Eiköhän se ajan kanssa parane, kun vaan syöt lääkkeet kiltisti ja käyt psykiatrilla.

Samassa veneessä ollaan, paitsi ptsd:n tilalla yli 10v kestänyt vaikea masennus joka alkanut tuntua enemmän hallitsevalta luonteenpiirteeltä kuin sairaudelta. Jotenkin tässä sinnitelty päivästä toiseen vaikka elämänhalua ei ole ollut vuosikausiin.

Älä kuitenkaan tapa itseäsi, kuolleena on aikaa olla koko ikuisuus. Elät vain kerran.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 19:34"]Ei mitään hajua mikä se mahtaa olla, joten paha sanoa..
[/quote] ptsd = post traumatic stress disoder

ei toi oo edes mikään tauti

Ap. Kyllä sä tuosta selviät. Minäkin selvisin. :)

Lue tuolta millaista on oikesti olla sairas http://fenixx98767.blogspot.fi/

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 19:40"]

Lue tuolta millaista on oikesti olla sairas http://fenixx98767.blogspot.fi/

[/quote]

Haista sinä paska T: toinen kymmenen vuotta vakavaa masennusta sairastanut.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 19:30"]

PTSD jota ei voi hoitaa mitenkään -> ei opiskelu- eikä työkykyä -> en uskalla yrittääkään mitään ihmissuhteita koska en kuitenkaan kelpaisi -> masentaa yksinäisyys ja toimettomuus jne.

[/quote]

Hae apua itsellesi, aina on toivoa. Vaikuttaa siltä, että et arvosta itseäsi. Terapia voisi ehkä olla avuksi myös tässä asiassa.

Monesti kielteiset asiat pyörii kuin lumipallo kasvattaen toinen toisiaan (esim. sinulla masennus ja toimettomuus). Vaikutus toimii kuitenkin myös toisin päin. Kun jokin asia elämässä kohenee, myös muihin voi saada uusia voimia. Muista, että olet arvokas ja ansaitset saada kaiken mahdollisen avun. Paljon voimia elämääsi!

Onko sulle kokeiltu EMDR- hoitoa?

Eihän tuo ole mikään parantumaton.

Uusi hoitomuoto on ehkä jatkossa tarjolla, ja tutkimuksen mukaan se saattaa mullistaa PTSD:stä kärsivien elämän. "83% of the subjects receiving MDMA-assisted psychotherapy in a pilot study no longer met the criteria for PTSD, and every patient who received a placebo and then went on to receive MDMA-assisted psychotherapy experienced significant and lasting improvements." lähde

Kyllä PTSD:tä voi parantua. Käy terapiassa. Se vie aikaa, mutta lopulta on sen arvoista.

Pk-seudulla on alkamassa uusi hoito tuohon sairauteen, oli äskettäin lehdessä juttua tästä. Sulla voi olla hyvää elämää edessä ja et suinkaan ole ainoa tuon kanssa painiva. Jos/kun selviät, voit olla avuksi monelle, monelle muulle.

Minkä ikäinen sä olet? Jos oot 98 v. niin sanoisin että joo, ei kannata enää yrittää. Jos oot vähän nuorempi, ehkä kymmeniä vuosia, niin siinä on kyllä aikaa koittaa vielä. Sitten kun oot kuollut, sua ei harmita enää kumminkaan vaikka olisit eläny vähän pitempäänkin.

Ap, sama tilanne. Olen kaivannut tosi paljon ihmisiä jotka on kokeneet saman ja joitten kanssa voisi oikeasti puhua asioista. Minäkin olen yksinäinen koska en vain voi luottaa ihmisiin, työkyky olematon. Kiinnostaisiko sinua ja muita vastaavia jotenkin liittyä yhteen, tsempattaisiin toisiamme kun kerran tiedämme mitä se on.

Onhan ihmisellä aina monta vaihtoehtoa, mutta tuo on tietysti yksi. Sinun elämäsi, sinä valitset.

Ihmiset aina syyllistää itsemurhan tehneitä. Toisaalta jos ei ole omia lapsia, on yrittänyt todella hakea apua itselleen eikä mikään vuosikymmeniin muutu ja sama paha olo jatkuu sisällä, onko se niin väärin päätyä itsemurhaan? Arvostan jokaisen elämää ja toivon, että jokainen löytää syyn ja ilon elää. Jos elämä on päivästä toiseen taistelua ja pahaa oloa, miksei sitten voisi tehdä itsemurhaa? Tärkeää on selvittää välit läheisiinsä. 

Itse olen siinä pisteessä, että eräs läheinen on lähellä itsemurhaa. Hän ei ole sitä vielä tehnyt, mutta jos tulevaisuudessa tekee, tulen ikävöimään ja kaipaamaan häntä kovasti. Luultavasti lamaannun. Toisaalta haluan ajatella, että se on hänen elämänsä ja hänen ratkaisunsa. Mikä minä olen sanomaan kuinka paljon ihmisen on siedettävä tuskaa ettei minun tarvitsisi ikävöidä.