Lapseton viikko ja yksinäisyys
arki menee ihan ok, mutta lapseton viikonloppu rassaa silloin kun ystävät on kaikki missäkin.
mitähän keksis?
Kommentit (7)
niin, ole ollut joskus itsekin lapseton sinkku ja tykännyt yksinäisyydestä. mutta alakoululaisten lasten äitinä se on erilaista: sitä on niin paljon muita varten kotona ja työssä, että silloin kun vapaa-aikaa on, kaipaa siltä enemmän sisältöä.
leffaan olen ainakin menossa, jotain muuta pitää vielä keksiä, muuten hyökään hölisemään työkaverit kumoon heti maanantaiaamuna.
Minä luen, urheilen yms. Ja ennenkaikkea nautin.
Pitkä kävelylenkki.
Vuokraa joku hyvä leffa ja osta hyvää syötävää.
Joogaa.
Shoppaile yksin.
Siivoa koti lattiasta kattoon.
Nuku.
Lue joku hyvä kirja, tai tee käsitöitä tai vastaavia puuhasteluja, missä oma rauha on enemmän kuin tarpeen. Meillä mies tänään koko illan reissussa (ollaan aikamoisia kotihiiriä, joten harvinaista). Ohjelmana alkuillasta viikkosiivous ja sitten teen hyvää ruokaa, syön rauhassa ja teen käsitöitä samalla hyvää musiikkia kuunnellen.
Lähde salille. Jos ei ole tuttuja, niin ei toki niin sosiaalista, mutta on sentään vähän "ihmisiä" jossain.
Sillon kun mulla vielä oli lapsettomia viikonloppuja kävin shoppailemassa(oli kiva kokeilla eri asuja vaikka usein en edes ostanut mitään) vuokrasin tai katoin tallennetut leffat/ohjelmat,söin roskaruokaa ja tapasin ystäviäni,saunoin pitkään ja lauleskelin karaokea kotona,siivosin tai sitten vain rentouduin ja nukuin. Välillä on hyvä vain olla ja nukkua.
Vapaa-ajasta on tullut liiankin suorituskeskeistä. Ihmiset eivät osaa vain olla, kotona, yksin. Jospa vain nauttisit, rentoutuisit, lataisit akkujasi. Jos taa spakottava tarve jotain tehdä, niin ala leipoa jouluruokia pakkaseen ja ala shoppailla jouluostoksia niin, että 1.12. mennessä kaikki on valmiina, koko joulu: lahjat ja ruuat. Ei tarvitse kuin kinkku paistaa jouluna.
Minä olen lapseton sinkku, enkä tee mitään erityistä viikonloppuisin. Nukun pitkään, laitan ruokaa, teen jotain kotitöitä, töllötän telkkaria, olen tietokoneella. Oleskelen vaan. Mutta olenkin tottunut yksinäisyyteen eikä se ole mitenkään ahdistavaa.
Eli joko kannattaa totutella vaan sietämään sitä yksinäisyyttä, tai sitten tosiaan lähteä jonnekin vaikka elokuviin tai ravintolaan tai minne vaan.