Kertokaapa kulinaristit, että mikä on parhaimman makuinen sieni?
Kommentit (60)
Suippomadonlakilla kun aloittelee, niin kaikki on hyviä sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyn ensimmäisistä haaparouskuista tehty kastike ja siihen maasta suoraan kaivetut ja keitetyt perunat, täyttä gurmeeta. Olin penskana huonohko ja nirso syöjä, mutta tuota meni aina semmoiset kolme lautasellista.
Nammm, kuulostaa hyvältä! Ohje haaparouskukastikkeelle?
Tehdään aivan samalla tavalla kuin muutkin vehnäjauhoilla suurustetut lämpimät sienikastikkeet, sienet toki ensiksi keitettyinä. Eli ihan ne samat keitetyt sienet, joista suurin osa säilötään suolaan.
Vierailija kirjoitti:
Pekoniherkkusienisavuporotuorejuustotäytteellä.
Kylläpä olet hurjan hauska!
Haperoista löytyy hyviä useampia.
Sikurirousku. Aivan mahtava, curryn makuinen sieni ja jää metsiin, kun juuri kukaan ei tunnista. Välillä todella runsaasti löytyy metsästä.
Sitten varmaan mustatorvisieni, vahvan aromikas. Kolmantena suppilovahvero.
Vierailija kirjoitti:
Sikurirousku. Aivan mahtava, curryn makuinen sieni ja jää metsiin, kun juuri kukaan ei tunnista. Välillä todella runsaasti löytyy metsästä.
Sitten varmaan mustatorvisieni, vahvan aromikas. Kolmantena suppilovahvero.
Mitä hyvää teet sikurirouskuista? Muutkin voi antaa vinkkejä
Kyllä se varmaan herkkutatti on. Suosikkeja myös kantarellit ja mustatorvisienet.
Yllättävänä uutena tuttavuutena suomuorakas, tarkemmin kai männynsuomuorakas (kuusensuomuorakasta väittävät kitkeräksi). Oli ihan vaan voissa paistettuina viipaleina aivan käsittämättömän hyvä, lihaisa rakenne ja syvän umaminen maku.
Vierailija kirjoitti:
Syksyn ensimmäisistä haaparouskuista tehty kastike ja siihen maasta suoraan kaivetut ja keitetyt perunat, täyttä gurmeeta. Olin penskana huonohko ja nirso syöjä, mutta tuota meni aina semmoiset kolme lautasellista.
Rouskut on kyllä ihania, kun niissä on niin erilainen rakenne, kun sienissä yleensä. Ei tippaakaan sitkeitä tai limaisia.
Itsellä on vähän eri rouskujen tunnistaminen vielä hakusessa, kun erilaisia harmahtavia rouskujakin on useita. Karvarousku toki on varma tunnistettava.
Anoppi tekee itse suolasieniä ja ihan jumalattoman hyvää sienisalaattia niistä.
kuulemma valkokärpässieni, monet eivät enää sen jälkeen muita sieniä ole syöneetkään.
Vierailija kirjoitti:
kuulemma valkokärpässieni, monet eivät enää sen jälkeen muita sieniä ole syöneetkään.
Samaa minäkin veikkaan; vie kielen ja hengen mennessään.
Lapsesta saakka ylivoimainen ykkönen on ollut korvasieni.
Sikurirouskun paistan pannulla voissa sipulien kera.Ei tarvitse ryöppäämistä.
Vaaleaorakas on näistä meidän perän sienistä omaan suuhun paras, pohjoisessa kasvaa harmillisen vähän.
Se on se kun pörrää parhaiten.