Mikä ihmeen tarve työkavereilla on pyrkiä ottamaan väkisin kontaktia?
Aamulla ensimmäisenä tervehditään, vaikka olen pyrkinyt ottamaan linjan, etten sano mitään takaisin. Ruokapöydässä saatetaan udella kuulumisia ym, vaikka en koskaan ole vastannut kuin parilla sanalla.
Eikö vaan voi antaa ihmisen olla rauhassa. Minulla ei ole heille mitään sanottavaa, koska he eivät ole minulle mitään läheisiä ja suhtaudun heihin siinä missä tuntemattomaan ihmiseen esim bussipysäkillä. En minäkään rupea tuollaiselta ihmiseltä kuulumisia kyselemään.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Tervehtiminen työpaikalla on pakollista ja työasioista puhuminen, muu ei. Asia on erikseen sitten, mitä sanoo tuon yli, ja mitä ei. Small talkkia, esim säästä puhuminen, kuuluu hyviin käytöstapoihin ja on yleistä kun mennään esim Keski- Eurooppaan, meillä ei.
Samoilla linjoilla.
Mulla on työkaverina samalla osastolla sun kaltainen mörkö. Ei osaa edes tervehtiä. Ei saa sanaa suustaan, vaikka sille kehuisi päivän kaunista auringon paistetta. Todella ärsyttävä tapaus. Flegmaattinen, hidasliikkeinen, epäsosiaalinen mörkö. Argh! Onneksi on viime vuosina oppinut peseytymään useammin, niin ei tarvitse tuon kaiken muun lisäksi enää kärsiä hajuhaitasta.
Mikä ihmeen tarve sulla on olla itsekäs minäminäminä ja mun tavat tyyppi? Idioottihan sä olet jos et kykene senvertaa tuottamaan sanoja että sanoisit työkamuilles että sä et puhu, et yhtään mitään. Et edes huomenta sano. Ja pinnistäisit vielä viimeisillä voimillas pyynnön ettei nekään puhuisi sulle yhtään sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Provo, sillä ap hävisi jonnekin ☹️
Vauvalla on melko usein aloituksia juurikin ujoista, hiljaisista, introverteistä, aspergereista provoina.
Väkisin kontaktin ottaminen tarkoittaa että tunkevat vapaa-aikaasi. Yksi ilmestyi kerran oven taakse ja vaati päästä sisään kaljoittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Provo, sillä ap hävisi jonnekin ☹️
Niinpä, nämä on näitä hiukan yksinkertaisia tyyppejä joilla ei aloitusta enempää sitten pää tuotakaan jatkoa. Ja aloitustakin on pitänyt miettiä viikko.
Aamulla klo 6.00 ei jaksaisi kuunnella "pirteimmän" tapauksen kalkatusta a.i.v.a.n. kaikesta; unistaan, paljonko lämpömittari näytti, mitä teki edellisenä päivänä töiden jälkeen. Pälä, pälä, pälä
Heh. Tein koko aloituksen syötiksi, jotta näkee ihmisten reaktioita.
Taannoin oli aloitus, jossa valitettiin puhumatonta työkaveria ja sitä, kuinka raskasta on olla töissä sellaisen tuppisuun kanssa joka ei puhu mitään. Silloin tuppisuu keräsi suuresti täällä ymmärrystä. Nyt kun samasta asiasta kirjoitti hieman eri sävyllä, niin vastaavanlainen tuppisuu saa haukut niskaansa.
Huvittavaa, kuinka periaatteessa täysin samasta asiasta tulee ihmisiltä totaalisen erilaiset reaktiot vain sen perusteella, miten asia ilmaistaan.
Yrittää manipuloida ihmisiä vihaamaan kuvailemaansa ihmistyyppiä ja pitämään koppavana. Mutta miksi? Luulisi, että kuvatunkaltaisilla ihmisillä elämä olisi muutenkin taistelua ilman kiusaamistakin.