Jos silitän kissaa, se saattaa parin silityksen jälkeen läimäistä?
Mitähän varten? Joskus näykkäisee samassa tilanteessa :( ensin kehrää kun silitän ja yhtäkkiä lyö/näykkää. Tulee paha mieli :(
Kommentit (55)
Mun kissa tekee kans noin, porukoitten oma taas saattaa purasta nenästä..oisko toi joku kieroutunu jäänne ruuan kerjäämisestä emolta??
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 15:58"]
Meidän kissa teki alkuun niin. Rupesin joka läpsyn jälkeen painamaan kädellä päästä ja läpsiminen on jäänyt pois.
[/quote]
Kissaa ei saa pakottaa "pitämään" silittämisestä. Se on todella mulkkumaista käytöstä kissaa kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:13"]
Tän takia mää en tykkää kissoista, ne on niin arvaamattomia. Älä pure kättä, joka sinua ruokkii... Kissa välitä vittujakaan.
[/quote]
Kissa ei ole arvaamaton. Se on luultavasti viestinyt jo hännällään, korvillaan, asennollaan ym. että "älä koske muhun, pliis". Jos ihminen ei merkkejä ymmärrä, niin tulee tassusta tai hampaista.
Hanki koira. Saa rapsuttaa ja se on joka kerta onnensa kukkuloilla... ;)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:13"]
Tän takia mää en tykkää kissoista, ne on niin arvaamattomia. Älä pure kättä, joka sinua ruokkii... Kissa välitä vittujakaan.
[/quote]
Kissa ei ole arvaamaton. Se on luultavasti viestinyt jo hännällään, korvillaan, asennollaan ym. että "älä koske muhun, pliis". Jos ihminen ei merkkejä ymmärrä, niin tulee tassusta tai hampaista.
[/quote]
Tarkalleen näin.
Veikkaan, ettei ap ole tottunut jo lapsuudenkodissaan kissoihin. Kissan kehonkieli kertoo paljon. Mikäli korvat alkavat olla hieman luimussa tai häntä alkaa liikkua edestakaisin, on aika antaa kissan olla rauhassa.
Meidän toinen kissa oli juuri tuollainen läpsijä ja näykkijä, mutta nyt on jo vähentynyt. On ilmeisesti oppinut sietämään ihmisten tapaa silitellä vähän pidempään, vaikka herralle itselleen ilmeisesti olisi ainakin aikanaan vähempi riittänyt. :) Välillä oli sitä läpsintää myös vaikkei varsinaisesti silitetty, oltiin muuten vaan ilmeisesti liian lähellä. Silloin tehtiin niin, että joko poistuttiin paikalta tai työnnettiin kissa varovasti pois sohvalta/sängyltä, vaikka vähän ikävältä tuntuikin. Kissa siis tosiaan itse tuli silloin likelle ja saattoi puraista. Nykyään on tosi suloinen tapaus, oma luonteensa toki ja vähän erakkomainen. Ollaan tehty puolin ja toisin myönnytyksiä, ei enää tungeta viereen tai rapsutella jos selvästi näyttää haluavan olla rauhassa ja kisu tuleekin itse rapsutettavaksi ja syliinkin jopa, kun sillä tuulella on. Alun vaikeuksien jälkeen siitä on tullut niin rakas, ja ymmärretään varmaan toisiamme enemmän, tai ainakin kissaherra on jotain tapojamme hyväksynyt. :)
Toinen kissa on myös oikein tosi lutuisa tapaus, näykkää ainoastaan silloin jos kerjää keittiössä ruokaa ja saakin silitystä sen sijaan. Sitten tulee semmoinen "etkös nyt tajua että mä haluan RUOKAA enkä rapsutusta!" -puraisu, ei kovin kipeä. Muuten se tunkee sänkyyn peiton alle ihan naaman eteen nukkumaan, saattaa laittaa tassun poskelle ja tuijotella lempeästi silmiin. On silläkin omia ikäviä tapoja (raapii paikkoja joita ei saisi, kun on huomannut että sillä saa huomiota) mutta ei näitä lapsukaisia kyllä vaihtaisi mihinkään! :)
Uskon että menee ajan myötä ohi tuo läpsyttely, kun koettaa tosiaan tunnustella niitä kissan rajoja ja olla ylittämättä niitä muuten kuin ihan varovasti. Kyllä ne oppii ymmärtämään, jos se kiva silittely- tai leikkihetki katkeaa siihen, kun puraisee tai näykkää kovaa. Rangaista ei tietenkään saa, ei se sitä pahuuttaan tee.
Meidän kissa on silittelytuulella vain tosi väsyneenä. Muuten saattaa tulla piikkikintaasta. Luonnekysymys.
Sille riitti silitys ja se haluaa olla rauhassa tai turkki sähköityy silityksestä ja tuntuu ikävältä.
Harvinaisempaa, mutta kaikki kissat eivät tykkää silittelystä. Mahdollista myös, että kissalla on joku kipeä kohta johon osut silittäessä. Voi olla muutakin, mutta voi olla ihan vaan finni tai ihottuma. Tai sitten olet vain "häirinnyt" kissaa hetkellä kun se haluaa olla rauhassa. Tutki kissa ja vie eläinlääkärille jos jotain löytyy tai jos kissan käytös muuttuu oikeasti äreäksi.
Kissoilla on yleensä joitakin paikkoja, joista saa silittää. Jotkut eivät halua, että silitetään mahaa/jalkoja/häntää/jotain muuta paikkaa. Jos siellä ei näy mitään häikkää (haava/ihottuma/tms), niin sitten on kyse ihan normaalista jutusta. Jotkut myös kyllästyvät nopeasti tai eivät ole silittelytuulella kovin usein. Jotkut antavat silittää vain ennen syömistä tai syömisen jälkeen. Kissojen persoonaan tutustuminen vie aikansa. Jos lyöminen tai pureminen sattuu, kannattaa kiljaista, että kissa ymmärtää satuttavansa.
Meidän kissa ollut tuollainen aina, nyt 11v. Enpä ole stressiä asiasta ottanut :)
Hahaa meidänkin kissa tekee tuota joskus. En ole huolestunut asiasta, ei se kissakaan aina jaksa olla paijattavana. Kissan raapaisu ei haittaa, jätän katin vain rauhaan.
Ei se satu ollenkaan, se lyö polkuanturoilla, ei kynsillä ja näykkii niin että hampaat vain koskee ihoon, ei paina sisään.
Lähinnä vain pahoitan mieleni kun tarkoitin hyvää. Se kun itsekin tuli hinkkaamaan päätään minuun ja sitten silitän. Iltaisin se makaa aina päälläni ja katsoo telkkaa kanssani, ei pahoinpitele minua.
Ap
Pahoittaakp joku ihan oikeasti mielensä eläimen käyttäytymisen takia?
Mun kissa on samanlainen, ensin se on onnensa kukkuloilla ja maailman tyytyväisimpänä kun sitä silittelee ja sitten yhtäkkiä se hyökkää käden kimppuun kynsin hampain karvat pystyssä... :O
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:13"]Pahoittaakp joku ihan oikeasti mielensä eläimen käyttäytymisen takia?
[/quote]
Eläinystävät kyllä.
Ei kissoja kannata eikä tarvitse pelätä:) Niihin täytyy vain tutustua. Ja oppia se kehonkieli, mikä ei tosiaankaan ole vaikeaa.
Ymmärrän kyllä hyvin sellaista kissoja pelkäävää, joka ei ole koskaan saanut tilaisuutta tutustua kissaan. Silloin kissat varmasti saattavat vaikuttaa arvaamattomilta.
Mutta mistäs sanot kissasta, joka hakeutuu lasten, pientenkin, seuraan ja syliin (iiiso kissa), lapset saavat peitellä sen nukenrattaisiin ja työnnellä ympäriinsä. Tai sellaisesta kissasta, joka laskee lasten kanssa pulkkamäkeä, ihan kyydissä ollen ja itse sinne hakeutuen:) Tai sellaisesta kissasta, joka leikkii lasten kanssa piilosta. Tällaisia kissoja meillä on ollut:) Ei niitä tosiaakaan tarvitse pelätä:)