Hävettääkö sinua asua liian suuressa asunnossa ?
Yleinen trendi on kohtuullistaa asuntojen kokoa, vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tukea kestävää kehitystä.
Hävettääkö sinua asua ökysuuressa asunnossa ? Onko sinulla käytettävissä yhtä ihmistä kohden enemmän kuin 30 m2 ?
Kommentit (195)
Tää on aika hankala. Meillä on nelihenkinen perhe joka asuu 98 neliön paritalossa. Lapset muuttavat muutaman vuoden päästä omilleen ja sitten meillä varmaan on turhaa tilaa. Tuntuisi loogiselta muuttaa sitten pienempään mutta talon myyminen ja uuden ostaminen on aivan järjettömän kallista. Tämänkin talon varainsiirtoveroon pelkästään meni yli 15t €. Täytyy kyllä melko tarkkaan miettiä kun on ajankohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika hankala. Meillä on nelihenkinen perhe joka asuu 98 neliön paritalossa. Lapset muuttavat muutaman vuoden päästä omilleen ja sitten meillä varmaan on turhaa tilaa. Tuntuisi loogiselta muuttaa sitten pienempään mutta talon myyminen ja uuden ostaminen on aivan järjettömän kallista. Tämänkin talon varainsiirtoveroon pelkästään meni yli 15t €. Täytyy kyllä melko tarkkaan miettiä kun on ajankohtaista.
Niin, totta kai jokainen ajattelee mikä on järkevintä omalta kannalta ja edullisinta kukkaron kannalta, jos sillä on väliä. Ei kai ihmisiä voi pakottaa siihen vaihtoehtoon, mikä olisi jonkun toisen näkökulmasta loogisempi ja parempi vaihtoehto.
Paitsi, harkinnanvaraiset kaupungin vuokra-asunnot, niistä sopivista kun on huutava pula olisi toivottavaa, että nekin liikkuisivat ja siirtyisivät mahdollisimman loogisesti eteenpäin. En oikein tiedä onko ikuinen asumisoikeus tuon tyyppisten asuntojen kohdalla järkevää. Ehkä nekin sitten luonnostaan liikkuvat tarpeeksi eteenpäin, kun asunnon saannin jälkeen ei mitään rajoituksia ole siihen, kuka saa asua, millä tuloilla ja millä perhekoolla. Tai kyseenalainen käyttö esim. 2 hlö 5 h tai erittäin hyvätuloinen paraati paikalla superhalvalla vuokralla, on kai varsin vähäistä loppujen lopuksi.
Asun lapsen kanssa 150m2.Teen etätöitä.En mahtuisi pienempään...ilman että siis pää hajoaa.Jos olisi miljoonia,ainakin tuplaisin neliöt.
200m2, 2 aikuista ja yksi lapsi. Tilaa on juuri ja juuri sopivasti.
Huvipuistohullu kirjoitti:
Ei yhtään hävetä tämä 33,5m2 ökyluksuslukaali 😄
Ooh, sinulla on 0,5m² enemmän, kuin minulla!
Monesti haaveilen toisestakin huoneesta. Minkälaista olisikaan asua kaksiossa! Ihanaa tilaa ympärille...
Noh, tähän nyt on varaa ja sillä selvä. Helsingin lähiö ja reilu 700€/kk.
Ei. Omasta tahdostani asun yksin isossa ok-talossa ja on tosi mukavaa. Mahdun ja pystyn tekemään vapaa-ajastani mieleistä.
Voin laulaa ja soittaa, hoitaa puutarhaani ja viettää aikaa pihalla, tulistella, leipoa ja säilöä. Olen tämmöinen hyötypuuhastelija, esteetikko ja taiteilijasielu.
Miksi en saisi tehdä ainoasta elämästäni hyvää ja omannäköistä niin kauan kuin toimintakyky ja terveys sen sallii?
Kuolisin johonkin itsemurhayksiöön ja betonihelvettiin. Ja sikäli kun itse tämän elämänlaatuni työssakäymiselläni maksan, niin ei rahankäyttöni edes kuulu kenellekään.
En ole lisääntynyt, en shoppaile, en ole trendikäs yhtään minkään suhteen vaan käytän kaiken loppuun ja kierrätän. Kompostoin, en lentele, en ajele turhaan vaan teen kaiken mahdollisen etänä.
Ja vaikka kuolisin pois hiilijalanjälkeä tekemästä, niin kyllä se tuleva tuhkaus (saati kokonaisena hautaaminen) saastuttaa sekin.
Elämästä ei selviä hengissä kuitenkaan eivätkä vanhuuden viimeiset ajat luultavasti ole helppoja kestää. Minä en ole valinnut syntymääni niin miksi täällä pitäisi jo etukäteen kärsiä ja kitua?
Mitä tarvetta tämä toinen toisensa syyllistäminen palvelee? Kertokaa te puolestanne se minulle.
Vierailija kirjoitti:
Onko se tasa-arvoista, että joillakin on kaksi kertaa suurempi asunto kuin jollakin toisella ?
Selkeä trolli mutta rahalla saa ja hevosella pääsee eli on.
Asun yksin 80 neliön kolmiossa, olen jo eläkeläinen, asunto on velaton ja olen ostanut tämän toiveena asua loppuelämäni tässä.
Asuimme lasten ollessa ihan pieniä ensimmäisessä omistusasunnossamme joka oli 57 m2 kaksio, mies, minä ja kaksi lasta. Silloin ei tuntunut ahtaalta vaikka makkarissa oli neljä sänkyä ja hoitopöytä.
Sitten rakensimme ison talon josta luovuin kun lapset lähti maailmalle.
Nyt tuntuu, ettei tähän mahtuisi ketään muuta kuin minä, edes miesystävääni en huoli tänne jatkuvasti asumaan. Kun tottuu paljoon tilaan siitä on vaikeaa luopua.
Suuri asunto ei aiheuta omatunnon tuskia suurimmalle osalle kirjoittajista.
Ei koska olen saanut hankittua taloni täysin itse töitätekemällä ja sijoittamalla viisaasti.310neliöö omalla 64hehtaarin tontilla täällä pohjoisessa..ja asun ihan yksin.
tomppeli111 kirjoitti:
Ei koska olen saanut hankittua taloni täysin itse töitätekemällä ja sijoittamalla viisaasti.310neliöö omalla 64hehtaarin tontilla täällä pohjoisessa..ja asun ihan yksin.
Siellä maan hinta on vielä kohtuullinen, eikö vain ?
Mikäköhän on mittarina sitten? Oma vastaus: ei hävetä, koska en asu liian isossa omasta mielestäni ja varmaan ihan yleisenkin mittapuun mukaan eli 5 hlö 105 m2. Ylikalliskaan ei ole, jos käytetään mittarina Kelan kohtuuvuokrarajoja. Usean vuoden asuin liian puenessä ja vuokraltaan niin halvassa että jäi usea satanen alle kohtuuvuokran. Taso olikin sitten mitä oli.
Joo täällä ei niin kallista tuo maa ole kuin etelässä mutta ei ilmaistakaan jos hyvää metsää.
tomppeli111 kirjoitti:
Joo täällä ei niin kallista tuo maa ole kuin etelässä mutta ei ilmaistakaan jos hyvää metsää.
Etelä-Suomessa monet asuvat 500-1000 m2 tontilla, sadan neliön omakotitalossa, joten Pohjois-Suomessa asumisessa on varmasti omat etunsa. :)
Ei hävetä. Edellisessä oli 80m2 per henkilö, nyt enää 60m2
Eipä sillä olle merkitystä mitä muut herjaavat.
Ei hävetä. 150m2 talo ja 120m2 mökki Lapissa on juurikin passeli 2 aikuiselle ja kahdelle teinille.
Asun yksin yli sadan neliön keskusta asunnossa, mutta minulla on siihen varaa, olenhan valtiosihteeri.
Ei hävetä. Tämä 300 m2 talo on tullut meille sukupolvenvaihdoksessa. Ei tätä voi pienemmäksikään taikoa, eikä ole tarvettakaan, sillä kaikki tilat on aktiivisessa käytössä.
Ei kai kenenkään kannata luopua asumishaaveistaan ilmasto ahdistuksen takia. Onneksi kuitenkin esim. pääkaupunkiseudulla isot asunnot ovat niin kalliita, että vain harvoilla on varaa tai halua asua liian isossa, koska lisäneliöt myös maksaa. Näin siis jo luonnostaan tulee hankittua ehkä enemmän juuri ja juuri sopivan kokoinen asunto ja ympäristö kiittää.
Luulisi myös, että vanhemmiten kun lapset lentäneet pesästä moni omakotitalo asuja haluaisi siirtyä johonkin helppohoitoisempaan asumismuotoon. Ehkä pienempään (vähemmän siivottavaa), yksikerroksiseen (ei porras ongelmia), yhtiö muotoiseen, jossa hankalat huolto ja pihakunnostustyöt kuuluvat yhtiölle. En ymmärrä, jos vanhempi pariskunta valittelee asumisen hankaluutta edellämainituista syistä, jos vaihtoehtona olisi asunnosta muuttaminen sopivampaan. Kaikilla paikkakunnnilla näin ei tietenkään ole.