Lue keskustelun säännöt.
Normiäitien tuho
23.09.2014 |
Nyt on sitten havaittu, että äitiyskin on katoava asia...Pissisäitejä ja "itsestään huolehtivia" äitejä rupeaa olemaan kohta enemmän kuin meitä "Lapsi ensi" äitejä. Mitä enemmän mediassa on näitä "Ruotsin miljonääriäidit" ja "Erilaiset äidit" (sain mieheni veljen kanssa lapsen, tein lapsen kuudennen eri miehen kanssa, hain miehelleni isän afrikan sademetsistä, en tiedä kuka on lapseni isä) tyyppisiä ohjelmia, sitä enemmän tuntuu nämä järjen köyhät "äidit" lisääntyvän. Ja ai ETTÄ kun on niiin ihquu olla äiti joka ravaa röökillä tai joka vkl baarissa! "Se on mun oikeus" "Ei lapsi kärsi" "Mulla on ressi" No kidding?! Tervetuloa lapsiperheen elämään. Täälä sinun pitäisi unohtaa itsesi ja keskittyä lapseesi/lapsiisi, mutta mitä vielä! Nämä itseään äideiksi kutsuvat juoksevat partureissa, kauneushoitolassa ja salilla ja visa vinkuu ja velat kasvaa. Nämä äidit pitävät itseään superäiteinä tai supernaisina jolle ollaan kateellisia. Mistä? Järjen köyhyydestäkö? Veloista? Mistä?!
"On tekosyy olla läski, kun on äiti" "Kyllä äitikin saa pitää itsestänsä huolta" Kyllä ja kyllä. Mutta totuus näiden edesvastuuttomien lellikakaroiden kanssa on se, etteivät he KESTÄ olla kotona. Eivät ainakaan lapsen kanssa. Viljelevät sitten näitä kuluneita fraasejaan pitkin nettipalstoja, ikäänkuin puollustukseksi vaikka jokainen fiksu tajuaa kuinka se asia oikeesti on. Jos haluat päästä kiloista, lapsi rattaisiin tai reppuun ja ulos! Mutta kun ei. Se pitää tapahtua nimenomaan YKSIN. ILMAN LASTA. Sitten vielä kuvia todisteeksi, että täälä minä nyt rehkin salilla koska en jaksa rehkiä kotona lapsen kanssa. Idiootit
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:26"]
On myös helppo huudella, että mulla on jalommat prioriteetit kun sulla ja on hienompaa olla lihava kuin jumpata salilla sen lapsen kustannuksella :) Koska niinhän ne kaikki muut itsestä huolehtijat tekee, tai niin sä ainakin tunnut itsellesi perustelevan tuon oman lössähtäneisyytesi. Muilla ne isätkin saattaa jopa osallistua siihen vauvan hoitoon. Iik.
[/quote]
Oliko tämä vastaus nyt kirjoittajalle nro 32? Jos oli, niin oonko mä kritisoinut jotakuta viesteissäni? En. Oonko mä sanonut, että on hienoa olla lihava? En. Musta on aivan vitun kauheaa olla näin lihava. Mulla on joka päivä sellainen olo, että haluasin vetää puukolla nuo läskit pois. Välillä tuntuu siltä, etten kehtaa mennä mihinkään ihmisten ilmoille, kun olen tämän näköinen. Tekisi mieli mennä jonnekin pimeään komeroon ja jäädä sinne, ettei kukaan katselisi mua tuolla ja ajatettelisi, että vittu mikä siiderivalas.
Mä raskastan liikuntaa. Arvaapa, miten kamalaa on, kun en pääse liikkumaan näiden fyysisten kremppojen takia? Voin kertoa, että on kamalaa. Oon yrittänyt henkisesti valmistella itseäni siihen, että menisin vesijuoksemaan. Miksi tarvitsen henkisiä valmisteluja? Siksi, että mun on todella vaikea näyttäytyä alasti ja uikkareissa näiden läskien kanssa.
Isä osallistuu vauvan hoitoon, mutta meillä ei ole pelkkää vauvaa, vaan myös toinen lapsi. Ei ole niin helppoa lähteä moneksi tunniksi tuosta vain harrastamaan.
Toivottavasti tuli kuitenkin hyvä mieli, että sait dissata mua. Mulle tuli paha mieli, ehkä se oli tarkoituksesikin.
[/quote] No itsepähän kirjoitit, että lapset on nyt prioriteettilistojen ykkösenä eikä laihduttaminen. Joku itsestään huolehtiva ehkä veti herneen nenään siitä sun kirjoituksesta? Jos kerta ne äidit, jotka ramppaa jumpissa ja huolehtii painostaan on niitä jotka eivät osaa lapsiaan priorisoida oikein...
[/quote]
Minä puhuin omista prioriteeteistäni, en muiden. Muilla ihmisillä voi olla ihan erilaiset elämäntilanteet kuin minulla, esim. lyhyet välimatkat, paljon hoito- tai kodinhoitoapua, lapsiparkkeja ja kaikenlaisia systeemejä. Mä en oikein usko, että on kauheasti äitejä, jotka laiminlöisi lapsiaan vaikkapa nyt oman ulkonäkönsä takia, uskon, että ihmisillä on vain hyvin erilaiset elämäntilanteet ja mahdollisuudet tehdä asioita. Mutta tuollainen syyttely ja haukkuminen ei kyllä auta yhtään ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen, että tämä koko ketju on kyllä ollut eka viestistä lähtien pelkkää syyttelyä ja haukkumista...
Minäkään en jaksa provosoitua, vaikka olen usein tuntenutkin olevani vähän "erilainen äiti". Tosin, lapseni ovat syntyneet avioliitossa samalla miehelle ja asutaan rivarissa ja meillä on farmariauto ja kissa ja koiranpentu tilauksesssa. Tavallisempaa ei ainakaan ennen voinut ollakaan. Mutta, minä koen usein ulkopuolisuuden tunnetta kahden eri ryhmän välillä: hälläväliä-ryhmän ja täydellisten äitien-ryhmän.
Täydellistähän ei ole olemassakaan, mutta minä en osaa uhrautua koskaan aivan kokonaan perheelleni. Olen alusta asti käynyt yksin kaupoilla, uimassa, näkemässä ystäviä kahvien merkeissä ja mies on sillä aikaa hoitanut vauvan. Meillä alusta asti myös mies on herännyt yöllä vauvojen kanssa, ja on mennyt heidän kanssaan ilman minua. Yhdessäkin mennään paljon, ja jotenkin tämä meidän tyyli herättää joissain ihmisissä närää, enkä ymmärrä miksi? Meillä vallitsee vanhemmuuden tasa-arvo, eikä lapsilla ole vain toista vanhempaa joka kelpaisi puhaltamaan pipejä tai lukemaan iltasatua. He ovat tottuneet että kumpi vain voi viedä uimaan, kaverilla, kampaajalle, ostoksille, metsäretkelle...
Minä en ymmärrä sitäkään, miksi nainen ei voisi ottaa myös omaa aikaa? Minä en olisi hyvä äiti, jos en pitäisi itseäni terveenä ja psyykkisesti hyvinvoivana. Se tarkoittaa mm. sellaista liikuntaa, joka tukee minun terveenä pysymistä ja vaikka teatterikäyntiä tai elokuvissa käyntiä ihan ilman lapsia.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:45"]
Tuli mieleen, että tämä koko ketju on kyllä ollut eka viestistä lähtien pelkkää syyttelyä ja haukkumista...
[/quote]
Nyt vähän liitottelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä aloitus ja osin itsekin samaa mieltä.
Ääripäät ei ole hyvä juttu. Äidit tarvitsevat omaa aikaa, mutta miksi se on nykyään sitä, että 4-5 kertaa viikossa salille ja vähintään joka toinen viikko ulos viiheelle.
Itse liikuin paljon ennen vauvaa ja ehkä sitten joskus kun hän on isompi palailen harrastuksiin. Nyt omaksi liikunnaksi riittää lenkki joka lähtee heti kotiovelta eikä mene aikaa matkoihin,suihkuun jne. Kahvakuulailu kotona kun mies on lapsen kanssa ulkona.
En koe olevani marttyyri äiti vaikka en ole menossa joka paikkaan. Viihdyn lapsen kanssa ja riittää kun joskus pääsee kaverin kanssa elokuviin/syömään/ yksin shoppailee tms eli ehkä kerran kk tai kahdessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:00"]
Ihan hyvä aloitus ja osin itsekin samaa mieltä. Ääripäät ei ole hyvä juttu. Äidit tarvitsevat omaa aikaa, mutta miksi se on nykyään sitä, että 4-5 kertaa viikossa salille ja vähintään joka toinen viikko ulos viiheelle. Itse liikuin paljon ennen vauvaa ja ehkä sitten joskus kun hän on isompi palailen harrastuksiin. Nyt omaksi liikunnaksi riittää lenkki joka lähtee heti kotiovelta eikä mene aikaa matkoihin,suihkuun jne. Kahvakuulailu kotona kun mies on lapsen kanssa ulkona. En koe olevani marttyyri äiti vaikka en ole menossa joka paikkaan. Viihdyn lapsen kanssa ja riittää kun joskus pääsee kaverin kanssa elokuviin/syömään/ yksin shoppailee tms eli ehkä kerran kk tai kahdessa.
[/quote]
Juuri näin! Äidiksi tultuasi olet edelleenkin muutakin kuin vain äiti. Itsestään huolehtiminen ei tosiaankaan edellytä salilla käyntiä vaan voi kotioloissa ja kotinurkilla harrastaa liikuntaa. Pääasia on, että tekee niin. Ylipaino on jo kansantaloudellinen ongelma, joten itsestään huolehtimista täytyisi pian alkaa pitää kansalaisvelvollisuutena.
Ahaa. Mulla on kuukauden ikäinen vauva. Olen silti saanut jo raskauskilot pois katsomalla, mitä syön ja kävelylenkeillä. Meikkaan melkein joka päivä, olen käynyt kampaajalla ja ostamassa uusia vaatteita, tavannut ystäviä. Ja siltikin olen ihan normiäiti, joka imettää ja hoitaa vauvansa. Kaksi tuntia ollaan oltu erossa, kun isä oli lapsen kanssa kaksin. Ei kai lapsi tarkoita sitä, että itsensä pitää unohtaa kokonaan? Kai isäkin voi hoitaa osuutensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:20"]No mitäs mun pitäisi tehdä? Lapsi on tällä hetkellä täysin isänsä perään, äiti on ihan hanurista. Mulla on nyt sitä omaa aikaa, kun penska viilettää isänsä kanssa pallokentillä ja ulkoilemassa ja leikkien. Mä olen käynyt iltaisin jumpissa, niissä saatanallisissa kauneushoidoissa ja joskus jopa niissä pahamaineisissa ravintoloissa. Ja ihan alkoholia tilasin. Vaikka tietenkin mun pitäs varmaan tunkea noiden poikien juttuihin jotenkin mukaan ja marttyyroida ja ripustautua, mutta en jaksa. Otan sitä OMAA aikaa.
[/quote]
Juuri näin! Kun suhteellisen tuoreet äidit (lapsi alle 1v tai 2v) ymmärtäisivät tämän. Tulee se aika kun pienokainen ei ole enää niin äidin perään ja sitten sitä omaa aikaa jää.
Luulen että ap ei tarkoittanut etteikö lasten kasvaessa äitikin voisi etsiä omia juttuja, vaan kun tämä nykytrendi on sitä että ns oman jaksamisen tekosyyllä ravataan omissa menoissa lähes heti kun synnäriltä kotiudutaan.
Tai kun äiditkin nyt vaan joutuu tekemään töitä niin se vähäinen yhteinen aika jaetaan isin harradtuksiin, äidin harradtuksiin, kotitöihin jne. Että vanhemmille ei riitä enää tyyliin ketta viikkoon jumppa/sähly.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:10"]
Ahaa. Mulla on kuukauden ikäinen vauva. Olen silti saanut jo raskauskilot pois katsomalla, mitä syön ja kävelylenkeillä. Meikkaan melkein joka päivä, olen käynyt kampaajalla ja ostamassa uusia vaatteita, tavannut ystäviä. Ja siltikin olen ihan normiäiti, joka imettää ja hoitaa vauvansa. Kaksi tuntia ollaan oltu erossa, kun isä oli lapsen kanssa kaksin. Ei kai lapsi tarkoita sitä, että itsensä pitää unohtaa kokonaan? Kai isäkin voi hoitaa osuutensa?
[/quote]
Minusta sinä kuullostat tämän päivän normiäidiltä. Hyvä ja terve suhtautuminen sekä äitiyteen että naiseuteen.
t. 26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:46"]
Aika karua jos lapsi ei ole ykkönen..
[/quote]
Perustele?! Miksi lapsen pitäisi olla ykkönen. Itse en keksi yhtään hyvää syytä.
[/quote]
1. Kasvaakseen normaaliksi, hyvällä itsetunnolla varustetuksi ihmiseksi, ihminen tarvitsee lapsuudessaan kokemuksen siitä, että on jollekin maailman tärkein ja että tämä joku on luotettava ja saatavilla. Ihmisellä on vain yksi lapsuus, ja se ratkaisee aika paljon.
2. Pienen lapsen tarpeet eivät voi odottaa, muuten puhutaan laiminlyönnistä.
Tämä EI tarkoita sitä, että vanhemmat eivät voisi urheilla tai käydä toisinaan juhlissa.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:10"]
Ahaa. Mulla on kuukauden ikäinen vauva. Olen silti saanut jo raskauskilot pois katsomalla, mitä syön ja kävelylenkeillä. Meikkaan melkein joka päivä, olen käynyt kampaajalla ja ostamassa uusia vaatteita, tavannut ystäviä. Ja siltikin olen ihan normiäiti, joka imettää ja hoitaa vauvansa. Kaksi tuntia ollaan oltu erossa, kun isä oli lapsen kanssa kaksin. Ei kai lapsi tarkoita sitä, että itsensä pitää unohtaa kokonaan? Kai isäkin voi hoitaa osuutensa?
[/quote]
Sulla on vain yksi lapsi? Lapsesi ei herää 15krt/yö? Myös raskauskilojen kariseminen on yksilöllistä. Itselläni lähtee aina imettäessä vaikka söisin mitä. Siskollani raskauskilot karisevat vasta kun hän on lopettanut imettämisen.
Itse harrastan paljon liikuntaa ja pyrin huolehtimaan ulkonäöstäni. Se vie vain ihan jumalattomasti aikaa ja koen, että olisin parempi äiti jos en niin paljoa liikkuisi. Ihailen äitejä, jotka osaavat minua paremmin priorisoida lapset etusijallen. Nyt liikun, niin että töiden lisäksi käytän 8-10h viikossa liikkumiseen sisältäen matkat. Meillä se tarkoittaa sitä, että koti on sotkuisempi ja mieheni vihaisempi, koska joutuu usein nukuttamaan yksin kaikki lapsemme. Meillä siis monta alle kouluikäistä lasta.
Tosin kyllä meni muutama vuosi niin, ettei minusta todellakaan ollut urheilemaan tai huolehtimaan ulkonäöstäni erityisen paljon. Elämä oli lähinnä selviytymistä päivästä toiseen. Nyt minulla on timmimpi peppu, mutta periaatteessa elämä on ihan samanlaista. Kauneus ja ulkonäkö on yliarvostettuja. Kaikella on aikansa. Elämässä saa olla aikoja, jolloin ei jaksa panostaa yhtään tai vain vähän itseensä. Ei voida olettaa, että voimavarat riittää aina kaikkeen, koska elämäntilanteet vaihtelevat niin paljon. Naiset, armollisuutta toisiamme ja itseämme kohtaan niin ollaan kaikki onnellisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:10"]Ahaa. Mulla on kuukauden ikäinen vauva. Olen silti saanut jo raskauskilot pois katsomalla, mitä syön ja kävelylenkeillä. Meikkaan melkein joka päivä, olen käynyt kampaajalla ja ostamassa uusia vaatteita, tavannut ystäviä. Ja siltikin olen ihan normiäiti, joka imettää ja hoitaa vauvansa. Kaksi tuntia ollaan oltu erossa, kun isä oli lapsen kanssa kaksin. Ei kai lapsi tarkoita sitä, että itsensä pitää unohtaa kokonaan? Kai isäkin voi hoitaa osuutensa?
[/quote]
luulen että tämä on sitä normauliutta mitä aloittaja tarkoittaa. Eri juttu ne ääripäät kun pitää kk ikäisen vauvasta huolimatta käydä vähän joka ilta jossain aina useamman tunnin ajan. Ja menot on niin "tärkeitä" että jos isä ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan (esim töissä) niin menot on niin "tärkeitä" että sitten mummit,kummit tms hoitamaan, jotta saa ne uudet hiuspidennykset
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:45"]
Tuli mieleen, että tämä koko ketju on kyllä ollut eka viestistä lähtien pelkkää syyttelyä ja haukkumista...
[/quote]
Nyt vähän liitottelet.
[/quote] Luepa se eka viesti. Ei siinä kauheasti muita ymmärretä ja omaa äitiyttä kyllä jaksetaan korostaa. Mistä helvetistä sitä kukaan tietää, mikä tilanne on kotona, vaikka äiti kävisi jumpassa joka ilta ja kampaajalla ja manikyyrissä.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:20"]No mitäs mun pitäisi tehdä? Lapsi on tällä hetkellä täysin isänsä perään, äiti on ihan hanurista. Mulla on nyt sitä omaa aikaa, kun penska viilettää isänsä kanssa pallokentillä ja ulkoilemassa ja leikkien. Mä olen käynyt iltaisin jumpissa, niissä saatanallisissa kauneushoidoissa ja joskus jopa niissä pahamaineisissa ravintoloissa. Ja ihan alkoholia tilasin. Vaikka tietenkin mun pitäs varmaan tunkea noiden poikien juttuihin jotenkin mukaan ja marttyyroida ja ripustautua, mutta en jaksa. Otan sitä OMAA aikaa. [/quote] Juuri näin! Kun suhteellisen tuoreet äidit (lapsi alle 1v tai 2v) ymmärtäisivät tämän. Tulee se aika kun pienokainen ei ole enää niin äidin perään ja sitten sitä omaa aikaa jää. Luulen että ap ei tarkoittanut etteikö lasten kasvaessa äitikin voisi etsiä omia juttuja, vaan kun tämä nykytrendi on sitä että ns oman jaksamisen tekosyyllä ravataan omissa menoissa lähes heti kun synnäriltä kotiudutaan. Tai kun äiditkin nyt vaan joutuu tekemään töitä niin se vähäinen yhteinen aika jaetaan isin harradtuksiin, äidin harradtuksiin, kotitöihin jne. Että vanhemmille ei riitä enää tyyliin ketta viikkoon jumppa/sähly.
[/quote] No mun lapsi on kyllä edelleen alle 2 vee... Ja ihan hyvin ehdin sinne jumppaan joka ilta myös lapsen ollessa pikkuvauva. Meni nukkumaan säännöllisesti ja oli rauhallinen, myös isä osasi hoitaa, hoivata ja syöttää. Mutta ymmärrän kyllä niitäkin, joiden tilanne on toinen. Lapset ja perheet ovat erilaisia.
Mä myönnän olevani hieman kateellinen itsestään huolehtiville äideille... Ennen tykkäsin laittaa itseni nätiksi joka päivä, nykyään ei puhettakaan että jaksaisi meikata ja laittaa hiukset joka päivä. Olisihan se kiva kulkea nättinä edelleenkin mutta prioriteetit ovat aikalailla vaihtuneet!
Kakkavaippojen vaihtaminen on elämäni tärkein, mutta ei suinkaan ainoa asia. Miksi tässäkin asiassa tuntuu olevan vain ääripäitä? Sen 24/7 paikallaolon ja joka vkl kaksi kertaa baareilun väliin mahtuu huomattavan paljon erivaihtoehtoja. Totta kai kun lapsi on pieni niin pääpaino on lapsessa, mutta mitä enemmän lapsi kasvaa niin sitä enemmän äidilläkin on oikeus, jopa velvollisuus, elää myös ihan itseään varten.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:10"]
Lapsi ei ole mikään perustelu sille, että on homssuinen siiderivalas.
[/quote]
Aina tätä siiderivalasretoriikkaa. Mulla jäi toisesta raskaudesta 10 kg painoa. Ei se niin vain katoa, kun imettäessä ei saa laihduttaa, enkä voi nivelvaivojen takia ihan hirveästi liikkua vaikkapa kävellen. Lasten takia taas en ehdi kovin ihmeellisiin liikuntaharrastuksiin. Suurin osa vaatteistani ei sovi päälle, enkä ajatellut ostaa uutta vaatevarastoa tässä isommassa koossa, joten mahdan olla vähän homssuinenkin. Joten kyllä tämä mun nykyinen ulkoasu johtuu aika pitkälle lapsista.
[/quote]
Seli seli. Tiesitkö, että liikunnan vaikutus laihtumiseen on 10-20%, ellei nyt lenkkeile tuntikausia joka päivä. Syöt vaan kevyesti niin se paino tippuu, unohda ihmedieetit niin imetyskään ei kärsi. Ei herranjumala äidin tarvitse olla ylipainoinen voidakseen imettää!
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:38"]
Eiköhän jokaisella ole se oma oman pään pyhä totuus, jota pitää levittää kuten evankeliumia saatanallisesti syyllistäen, jos joku ei toimikaa tismalleen samalla tavalla, kuin itse.
[/quote] Jepp. Ja ne väärintekijät ovat jumalaton uhka sille omalle näkemykselle. Varsinkin jos näyttää siltä, että sillä toisellakin tavalla niistä lapsista kasvaisi ihan täyspäisiä. Ei voi olla näin!