Miksi Vihervaaran Anna -kirjoissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs sitten tämä (varoitus, sisältää juonipaljastuksen Kotikunnaan Rilla -kirjasta): Anna ja Gilbert jättävät hylätyn löytövauvan 15-vuotiaan Rillan käytännössä yksin hoidettavaksi. Muut perheessä eivät juuri tunnu panevan tikkua ristiin vauvanhoidon eteen. Tämä vaikuttaisi pedagogiselta vedolta vanhemmilta, jotta lapsellinen Rilla aikuistuisi ja saisi vastuuntuntoa. Mutta antaa nyt 15-vuotiaalle kokonaisvastuu vauvasta tuosta noin vaan kasvatuksellisista syistä, mitä ihmettä? Toki teini-ikää ei ollut tuolloin vielä keksitty, niin kaipa sitten ajateltiin lähes aikuiseksi 15-vuotias Rilla. Kummaa menoa.

Joo, tuohon aikaan oli tavallista, että hyvin nuoret jo huolehtivat lapsista ja esimerkiksi köyhien perheiden lapset olivat lapsenpiikana varakkaammissa perheissä. Muistelen, että puhuivat kirjassa juuri tuota , että se olisi Rillalle tapa oppia vastuunkantamista ja hänen panoksensa sota-aikana, kun hoitaa sotaorpoa. 

Itselleni jäi mieleen, kuinka Gilbert tähdensi ettei Annalle saa tulla yhtään lisärasitusta vauvasta, koska hänellä on muutenkin niin kauheasti työtä.

Muistan miettineeni, että mitähän työtä Annalla mahtoi olla. Varmaan emännöidä illanviettoja ja keksiä Susanille töitä.

Olihan niillä neljä lasta itsellään.

Lapsia oli kuusi. Kaksi oli Euroopassa sotimassa, kaksi taisi opiskella jatko-opistossa, ja 15-vuotias kuopus hoiti itkuista ja heiveröistä vauvaa 24/7 ettei äitinsä rasittuisi.

Annalla oli kaikkea hyväntekeväisyys - ym hommia paljon. Ei tuon tason rouva vaan lorvi, häneltä odotetaan paljon. Myöhemmin pojat kuoli ja oli äärirajoilla.

Ei niitä poikia onneksi kuollut kuin yksi.

Eikö? Huh, jotenkin muistin että Jem myös.

Faith meni Eurooppaan Jemin perässä. Siitä olisin mieluummin lukenut enemmän, mutta Montgomery oli halunnut keskittyä sievän ja kunnianhimottoman Rillan kasvutarinaan. Ei silti, kirja on mielestäni sarjan paras.

Rilla oli "sievä" ja "kunnianhimoinen" vain kirjan alussa, kun oli vielä selvästi lapsi. Hänen persoonansa kasvoi ja muuttui mielenkiintoiseksi sodan ja vastoinkäymisten aikana. Olisi ollut mukava lukea Rillankin aikuisuudesta enemmän.

Oletteko katsoneet sitä uutta Netflix-sarjaa? Mitä pidätte? 

Rakastin näitä kirjoja nuoruudessani, siis n 70-luvun alussa. Ostin kirja kerrallaan koko sarjan itselleni. Haaveilin että matlustsisin sinne.

Millaista olisi lukea ne nyt, onko kukaan kokeillut?

Minä olen lukenut Anna-kirjat kerran vuodessa, joten lukukertoja on ehtinyt tulla tähän 70 vuoden ikääni mennessä aika monta kertaa.

Lapsena luin tietysti suomennoksia mutta sittemmin aikuisena alkuperäisiä englanninkielisiä teoksia (joita kaikkia ei ilmeisesti ole vieläkään käännetty suomeksi; tästä en tosin ole varma). Vanhoissa käännöksissä kirjoista on tiputettu monenlaista pois.

Terhi Leskisen uudet modernimmat suomennokset kyllä kiinnostavat, niitähän on tullut aivan viime vuosina. Niihin en kuitenkaan ole vielä ehtinyt tarttua.

Aikuiselle kirjat avautuvat tietysti eri tavoin kuin lapselle, ja mikä ihmeellisintä, joka kerran niistä löytyy jotakin uutta, mihin ei aiemmin ole kiinnittänyt huomiota. Suosittelen!