Lue keskustelun säännöt.
Seurustelen vakavasti, mutta haluan puoleksi vuodeksi ulkomaille ilman miestä
22.09.2014 |
Voisin hakea työn kautta ulkomaille 6kk kestävään ”vaihtoon”. Haluaisin kovasti! Nuorempana reppureissasin ja olin vaihto-opiskelijana ym. Nyt on mennyt monta vuotta täällä Suomessa ja olen kyllästynyt samoihin maisemiin. Kielitaitokin on ruostunut.
Miesystävä ei tajua haluani. Hän murjottaa ja sanoo, että lähden pakoon suhdettamme. Ollaan oltu yhdessä 2, 5 v, asutaan yhdessä mutta lapsia ei ole. Ollaan alle kolmikymppisiä. Minusta puolen vuoden erillään olo tässä tilanteessa ei olisi mikään iso juttu.
Miehen mielestä voitaisiin lähteä yhdessä ulkomaille myöhemmin, sitten kun hänellekin sopii (nyt ei töiden takia voi lähteä mukaan). Hänestä toimin itsekkäästi jos lähden. Tämä mahdollisuus on kuitenkin NYT ja haluaisin tarttua siihen. Ei ole takeita että ulkomaille lähtö toteutuisi ”sitten joskus”, Varsinkin kun mies on vähän sellainen kotikissa, joka ei kaipaa samalla tavalla vaihtelua kuin minä eikä ole esim. koskaan asunut ulkomailla. Sanokaas nyt, pitäisikö luopua omasta haaveesta vai lähteä maailmalle miehen mökötyksestä huolimatta?
Kommentit (20)
Ei puoli vuotta ole niin pitkä aika etteikö onnistuisi, menoksi vaan! Olen varma että jos jätä menemättä tulet katumaan tulevaisuudessa, ja varmasti katumus kalvaa suhdettanne sitten myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene muuten kadut lopun ikääsi. Mies kyllä odottaa jos susta välittää ; )
Lähde ihmeessä kun on tilaisuus! Puoli vuotta menee nopeasti ja sitten jos joskus on lapsia tms. niin lähtö ei ehkä onnistukaan. Asuttiin nykyisen mieheni kanssa vuosi eri maissa, hän Suomessa ja minä ulkomailla. Tottakai oli kova ikävä varsinkin alussa, mutta soitettiin skypellä lähes päivittäin ja soiteltiin ja tekstailtiin lisäksi. Välimatka oli aika pitkä, joten nähtiin noin 2 kk välein.
Ymmärrän kyllä miestäkin... Itse varmaan pistäisin suhteen kokonaan poikki jos toinen ilmoittaisi että lähtee puoleksi vuodeksi ulkomaille tuosta vaan... Minusta jos kerran pari ollaan, tehdään tuollaiset asiat kuten asuinmaan valinta, yhdessä parina.
Mutta jokaisen pariskunnan nuo täytyy itse päättää. Sinun täytyy joko vaan lähteä ja toivoa ettei mies kovin pahasti reagoi, tai sitten olla lähtemättä joka varmasti taas tuntuu itsestäsi pahalta. Sellaisia kompromisseja elämä vaan on.
"Varsinkin kun mies on vähän sellainen kotikissa, joka ei kaipaa samalla tavalla vaihtelua kuin minä eikä ole esim. koskaan asunut ulkomailla."
Tuosta voi kyllä tulla teille iso kysymys jatkossa... On tavattoman monen suhteen loppumisenkin syy tämä, että toinen ei kaipaa kuin tavallista kotiarkea ja toinen ahdistuu sellaisessa pienessä elämässä.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:01"]Ymmärrän kyllä miestäkin... Itse varmaan pistäisin suhteen kokonaan poikki jos toinen ilmoittaisi että lähtee puoleksi vuodeksi ulkomaille tuosta vaan... Minusta jos kerran pari ollaan, tehdään tuollaiset asiat kuten asuinmaan valinta, yhdessä parina.
Mutta jokaisen pariskunnan nuo täytyy itse päättää. Sinun täytyy joko vaan lähteä ja toivoa ettei mies kovin pahasti reagoi, tai sitten olla lähtemättä joka varmasti taas tuntuu itsestäsi pahalta. Sellaisia kompromisseja elämä vaan on.
"Varsinkin kun mies on vähän sellainen kotikissa, joka ei kaipaa samalla tavalla vaihtelua kuin minä eikä ole esim. koskaan asunut ulkomailla."
Tuosta voi kyllä tulla teille iso kysymys jatkossa... On tavattoman monen suhteen loppumisenkin syy tämä, että toinen ei kaipaa kuin tavallista kotiarkea ja toinen ahdistuu sellaisessa pienessä elämässä.
[/quote] Meidän suhteessa on nimenomaan ollut ongelmana se, että kumppanini mielestä kaikessa tekemisessä pitäisi tähdätä vain siihen että saadaan olla yhdessä. Ollaan eri maista kotoisin ja nyt asutaan yhdessä kolmannessa. Hän haluaisi muuttaa Suomeen, itse mieluummin etsisin mukavia töitä ja muuttaisin saadun työn perusteella. Kumppanini ei kuitenkaan suostu edes hakemaan töitä ehdottamistani paikoista ja muutenkin suhtautuu passiivisen kielteisesti kaikkiin muihin suunnitelmiin kuin Suomeen muuttamiseen. Itse en pysty ymmärtämään tätä ja kieltämättä olen katkeroitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä ei voi kaikkea saada, sinun pitää valita kumman olet valmis riskeeraamaan. Otatko riskin ettet pääse matkustelemaan haluamallasi tavalla, vai riskin että menetät miehen?
Ymmärrän teitä molempia. Tuntuu vaikealta luopua pitkäaikaisista haaveista, mutta toisaalta en tahtoisi itse jatkaa suhdetta ihmisen kanssa, joka kaipaa luotani puoleksi vuodeksi pois. Olen myös melko fyysinen ihminen, en missään tapauksessa olisi vapaaehtoisesti selibaatissa kuukausia.
Miten olisi tauko suhteesta? Molemmat saavat miettiä mitä elämältä tahtovat ja tavata uusia ihmisiä. Jos sitten myöhemmin tuntuu, että tahdottekin olla yhdessä, voitte jatkaa suhdettanne. Mutta kummankaan ei tarvitse jäädä roikkumaan varalle, odottamaan löytääkö toinen jotain parempaa vai palaako vielä luokseni.
No jäisitkö ap itse hyvillä mielin kotiin odottamaan, jos mies ilmoittaisi lähtevänsä puoleksi vuodeksi pitämään hauskaa ulkomaille..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:51"]No jäisitkö ap itse hyvillä mielin kotiin odottamaan, jos mies ilmoittaisi lähtevänsä puoleksi vuodeksi pitämään hauskaa ulkomaille..?
[/quote]
Eikö kyseessä kuitenkin ollut työkomennus? En ole ap, mutta vastaan että tietenkin jäisin, jos en jäisi niin suhteessa olisi silloin jotain vialla.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:51"]No jäisitkö ap itse hyvillä mielin kotiin odottamaan, jos mies ilmoittaisi lähtevänsä puoleksi vuodeksi pitämään hauskaa ulkomaille..? [/quote] Eikö kyseessä kuitenkin ollut työkomennus? En ole ap, mutta vastaan että tietenkin jäisin, jos en jäisi niin suhteessa olisi silloin jotain vialla.
[/quote]
Komppaan edellistä. Juuri tässä vaiheessa, kun ei vielä ole lapsia, on paras aika tuollaisille ulkomaankomennuksille. Menisin itse viivana, jos tuollainen tilaisuus tulisi, ja mieheni menisi myös. Elämä on pitkä, eikä siinä muutaman kuukauden erossa olo tunnu yhtään missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:02"]
Eikö kyseessä kuitenkin ollut työkomennus? En ole ap, mutta vastaan että tietenkin jäisin, jos en jäisi niin suhteessa olisi silloin jotain vialla.
[/quote]
Oho, uutta tietoa minulle!
Eli suhde on hyvä, jos tahdotaan olla erossa pitkään, seksissä on kuukausien taukoja ja ulkomaille lähteminen on ilmoitusasia.
Jos taas parisuhteessa tahtoo viettää aikaa yhdessä, toivoo säännöllistä seksielämää ja toivoo, että isot päätökset tehtäisiin yhdessä, on suhde sairas ja tuhoon tuomittu. Selvä!
Jos on oikeasti vakava suhde kyseessä se kestää helposti puolen vuoden näkemättömyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene. Muuten kadut, niin kuin minä :) vaihto jäi väliin miehen murjotuksen takia. Oma vikani siis täysin, etten lähtenyt, mutta nyt on mies entinen. Jos nyt annat miehen jäädä roikkumaan eikä se ymmärrä että kaipaat elämältä muutakin, voi se saada väärän viestin.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:02"]
Eikö kyseessä kuitenkin ollut työkomennus? En ole ap, mutta vastaan että tietenkin jäisin, jos en jäisi niin suhteessa olisi silloin jotain vialla.
[/quote]
Oho, uutta tietoa minulle!
Eli suhde on hyvä, jos tahdotaan olla erossa pitkään, seksissä on kuukausien taukoja ja ulkomaille lähteminen on ilmoitusasia.
Jos taas parisuhteessa tahtoo viettää aikaa yhdessä, toivoo säännöllistä seksielämää ja toivoo, että isot päätökset tehtäisiin yhdessä, on suhde sairas ja tuhoon tuomittu. Selvä!
[/quote]
Elämä on niin paljon muutakin kuin parisuhde. Hyvä elämä tarkoittaa myös työssä kehittymistä, mihin ap juuri tähtää.
Hyvä, vahva parisuhde kestää sen, että ollaan vähän aikaa erossakin. Huono sellainen parisuhde, joka ei kestä ilman että nyhjätään kylki kyljessä koko ajan. Säännöllistä seksielämää voi hetken aikaa elää hyvin tyydyttävästi omin neuvoinkin.
Päätökset toki tehdään yhdessä, ja hyvässä parisuhteessa tehdään myös kompromisseja. Jos ollaan eri mieltä, joskus toimitaan yhden ja joskus toisen toiveiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:18"]Meidän suhteessa on nimenomaan ollut ongelmana se, että kumppanini mielestä kaikessa tekemisessä pitäisi tähdätä vain siihen että saadaan olla yhdessä. Ollaan eri maista kotoisin ja nyt asutaan yhdessä kolmannessa. Hän haluaisi muuttaa Suomeen, itse mieluummin etsisin mukavia töitä ja muuttaisin saadun työn perusteella. Kumppanini ei kuitenkaan suostu edes hakemaan töitä ehdottamistani paikoista ja muutenkin suhtautuu passiivisen kielteisesti kaikkiin muihin suunnitelmiin kuin Suomeen muuttamiseen. Itse en pysty ymmärtämään tätä ja kieltämättä olen katkeroitunut.
[/quote]
Ei tietenkään hae töitä muualta, koska sinä elättäisit Suomessa, miksi vaivautua?
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:27"]
Jos on oikeasti vakava suhde kyseessä se kestää helposti puolen vuoden näkemättömyyden.
[/quote]
Kestää se tosirakkaus 20 vuoden avioliitonkin jonkun muun kanssa, jos niikseen on. Johonkin se raja on vaan vedettävä.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:18"]Meidän suhteessa on nimenomaan ollut ongelmana se, että kumppanini mielestä kaikessa tekemisessä pitäisi tähdätä vain siihen että saadaan olla yhdessä. Ollaan eri maista kotoisin ja nyt asutaan yhdessä kolmannessa. Hän haluaisi muuttaa Suomeen, itse mieluummin etsisin mukavia töitä ja muuttaisin saadun työn perusteella. Kumppanini ei kuitenkaan suostu edes hakemaan töitä ehdottamistani paikoista ja muutenkin suhtautuu passiivisen kielteisesti kaikkiin muihin suunnitelmiin kuin Suomeen muuttamiseen. Itse en pysty ymmärtämään tätä ja kieltämättä olen katkeroitunut.
[/quote]
Ei tietenkään hae töitä muualta, koska sinä elättäisit Suomessa, miksi vaivautua?
[/quote]
Kumppanini työllistyy minua paljon helpommin ja haluaa Suomeen muista syistä. Hänelle on esimerkiksi tiukkaan iskostunut sellainen harhaluulo, että Suomi olisi jotenkin erityisen liberaali. Hän myös luulee ihan statistiikan perusteella, että minäkin saan töitä tuosta vaan (Suomen työttömyysluvut Eurooppalaisittan hyvin alhaiset).
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:18"]Meidän suhteessa on nimenomaan ollut ongelmana se, että kumppanini mielestä kaikessa tekemisessä pitäisi tähdätä vain siihen että saadaan olla yhdessä. Ollaan eri maista kotoisin ja nyt asutaan yhdessä kolmannessa. Hän haluaisi muuttaa Suomeen, itse mieluummin etsisin mukavia töitä ja muuttaisin saadun työn perusteella. Kumppanini ei kuitenkaan suostu edes hakemaan töitä ehdottamistani paikoista ja muutenkin suhtautuu passiivisen kielteisesti kaikkiin muihin suunnitelmiin kuin Suomeen muuttamiseen. Itse en pysty ymmärtämään tätä ja kieltämättä olen katkeroitunut. [/quote] Ei tietenkään hae töitä muualta, koska sinä elättäisit Suomessa, miksi vaivautua? [/quote] Kumppanini työllistyy minua paljon helpommin ja haluaa Suomeen muista syistä. Hänelle on esimerkiksi tiukkaan iskostunut sellainen harhaluulo, että Suomi olisi jotenkin erityisen liberaali. Hän myös luulee ihan statistiikan perusteella, että minäkin saan töitä tuosta vaan (Suomen työttömyysluvut Eurooppalaisittan hyvin alhaiset).
[/quote]
Älä anna periksi. Voit sanoa, että voidaan mennä sitten eläkepäivillä käymään, jos jostain pitää sen verran joustaa.
Kiitos kaikille kommentoijille. Suoraan sanottuna on vähän vaikea ymmärtää niitä, jotka suosittelevat eroa muutaman kuukauden eri maissa asumisen takia. Onko tämä tosiaan niin iso juttu? Voisimmehan kuitenkin skypettää miehen kanssa joka päivä, ja mies voisi varmaan tulla käymäänkin.
Jos mies haluaisi lähteä 6kk ajaksi ulkomaille, ikävöisin tietty häntä, mutta olisin iloinen, että hän saa kansainvälisiä kokemuksia. Keskittyisin sen ajan täällä ystäviini, töihini ja harrastuksiini.
Mies näyttää kyllä olevan samoilla linjoilla joidenkin täällä kommentoineiden kanssa: kun ollaan pariskunta, niin kaikki tehdään sitten pariskuntana. Minusta tuo kuulostaa tukahduttavalta.
Ehkäpä meillä on nyt miehen kanssa edessä keskustelu siitä, mitä parisuhde ylipäätään on, ja millaista elämää halutaan tulevaisuudessa viettää.
ap
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:34"]
Kiitos kaikille kommentoijille. Suoraan sanottuna on vähän vaikea ymmärtää niitä, jotka suosittelevat eroa muutaman kuukauden eri maissa asumisen takia. Onko tämä tosiaan niin iso juttu? Voisimmehan kuitenkin skypettää miehen kanssa joka päivä, ja mies voisi varmaan tulla käymäänkin.
Jos mies haluaisi lähteä 6kk ajaksi ulkomaille, ikävöisin tietty häntä, mutta olisin iloinen, että hän saa kansainvälisiä kokemuksia. Keskittyisin sen ajan täällä ystäviini, töihini ja harrastuksiini.
Mies näyttää kyllä olevan samoilla linjoilla joidenkin täällä kommentoineiden kanssa: kun ollaan pariskunta, niin kaikki tehdään sitten pariskuntana. Minusta tuo kuulostaa tukahduttavalta.
Ehkäpä meillä on nyt miehen kanssa edessä keskustelu siitä, mitä parisuhde ylipäätään on, ja millaista elämää halutaan tulevaisuudessa viettää.
ap
[/quote]
Ihan samoin meillä "vastapuolen" ajattelijoilla on vaikeuksia ymmärtää, miten sinulla ulkomaanreissu voi mennä vakavan parisuhteen edelle. Ainakin itselleni tämä olisi todella iso juttu ja kynnyskysymys. En voi ymmärtää ihmistä, jolle kansainväliset kokemukset yksin ovat tärkeämpiä kuin rakkaan ihmisen läheisyys ja yhteiset kokemukset hänen kanssaan.
Ehkä taustalla on sekin, että elämässäni on ollut paljon vastoinkäymisiä ja menetyksiä. Sellaisten jälkeen sanonta "elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi" kirkastuu eikä seuraavaa viikkoa pidä enää itsestään selvänä. Joillekin se tarkoittaa mahdollisimman monien kokemuksien hankkimista, toisille taas rakkaiden ihmisten vaalimista. Tietenkään aina ei voi eikä pidäkään nysvätä yhdessä, mutta puoli vuotta ei ole mikään pikku hetki. Se on todella pitkä aika olla yksin, ilman hellyyttä ja läheisyyttä, ilman lohduttavaa olkapäätä.
Juuri tämän takia kannattaa keskustella paljon ja puhua asiat selviksi ennen parisuhdetta; ei ole mitään järkeä seurustella ihmisen kanssa, joka tahtoo ihan eri asioita kuin sinä ja arvostaa ihan eri asioita. Tästäkin syystä aikalisä olisi varmaan teille paikallaan.
Höh.. se pelkää menettävänsä sut.
Mun sisko on onnistunut tossa hyvin. Ne on olleet sen poikaystävän(nyt jo varmaan pitäs sanoa miehen) kanssa yhdessä pitkään. suhde on kestänyt systerin au-pair vuoden, tuon miehen yli puolen vuoden opiskelun ulkomailla ja taas sisko on työharjottelussa ulkomailla...