Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
3-vuotias poika ei muuta kuin riehuu kaikki päivät.
23.08.2021 |
Hän on tehnyt sitä jo useamman kuukauden. Hän esimerkiksi heittelee leluilla meitä perheenjäseniä minkä jälkeen lelu otetaan pois ja pojalle sanotaan, että hän saa se takaisin kun osaa olla heittämättä. Poika vain nauraa ja sanoo, että "Ei haittaa mitään". Nyt pojalla ei ole juuri lainkaan leluja koska hän on menettänyt niistä melkein kaikki heittelemällä niillä toisia ihmisiä. Kun pojalle antaa jonkun lelun jota hän erityisen kovasti haluaa ja sanoo, että hän saa sen, jos lupaa olla heittämällä sillä ketään niin hän lupaa. Kuitenkin hän heti heittää lelulla jotain perheenjäsentä ja menettää heti lelunsa koska ei pitänyt lupaustaan. Silloin hän taas vain nauraa ja sanoo, että "Ei haittaa mitään". Kun hän kiusaa 1v pikkusiskoaan ja tämä alkaa itkemään niin kun pojalle sanoo, että "Nyt siskoon sattuu, siskolla on paha mieli ja sisko itkee" niin poika nauraa ja sanoo, että "Ei haittaa mitään". Hänestä myös näkyy, että häntä ei haittaa vaikka siskoon sattuu ja sisko itkee. Päinvastoin hän tuntuu nauttivan siitä kun sisko itkee. Muutenkin tuntuu, että hän nauttii muiden satuttamisesta ja sääntöjen rikkomisesta. Kun häntä rangaistaan ja häneltä otetaan vaikka etuoikeuksia pois niin hän vain nauraa ja hokee, että "Ei haittaa mitään". Äsken poika löi minua ihan yllättäen mahaan niin että minuun sattui. Minä sanoin pojalle surullisena, että "Äitiin sattuu kun sinä löit". Siihen poika vain nauroi ja sanoi, että "Ei haittaa mitään". Olin juuri laittamassa iltapalaa kun poika tuli lyömään minua ja nyt poika tahtoisi ilmapalaa mutta minä sanon vain surullisena, että en voi antaa iltapalaa kun poika löi minua ja minun mahaan sattuu. Nyt poika tuijottaa minua käsi nyrkissä kasvoilla vihainen ilme niin että minä ihan oikeasti pelkään. Poika sanoi äsken, että "Iltapalaa tänne tai hakkaan sinut"
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä ovat arki rutinit? Oletko koti äiti? Onko teillä päivärytmi? Vai valvotteko myöhään ja herätte puolilta päivin? Käytäkö lastasi lainkaan ulkona? Vai onko ulkona olo kaupassa käyti tai shopailu? Katso sitten itseäsi peiliin,jos teillä ei ole päivärytmiä ja rutineita? Ei ihme että lapsi käytäytyy noin.
Voisiko sen riehumisen sijaan, opettaa pojalle leikkiä ja liikuntaa fiksusti. Eli ei odottele sitä heittämistä ja riehuntaa, että poika saa hyvän esimerkin ja ohjauksen heti aikuiselta. Osaa sitten leikkiä ja liikkua muut huomioiden. Vaikka itse tietenkin valitsee leikit, voi leikkiä rauhassa itsekseenkin ja miten taisteluleikit sitten sujuvat kohelluksitta.
Kaikki sokerit pois ruokavaliosta. Säännöllinen unirytmi ja riittävän paljon unta. Televisiosta katsotaan vain Pikku Kakkonen ja sitten televisio ja kaikki muutkin ruudut kiinni siksi aikaa kun lapsi on hereillä.
Päivitäistä liikuntaa ja leikkimistä ulkoilmassa pari kolme tuntia ainakin.
Aikuisten välienselvittelyjä ei pidä hoitaa silloin kun lapsi on hereillä.
Jatkat tätä järkkymättömästi ja näet muutoksia jo viikossa parissa.
Lisäksi totta kai pitää kertoa lapselle että kyllä toisten satuttaminen haittaa ja antaa lapsen nähdä kuinka kurja tunne siitä tulee aikuisellekin kun lyödään.
Kaikesta epätoivottavasta käyttäytymisestä välitön ja ymmärrettävä kuin myös tehokas rangaistus on myös paikallaan. Vanhempien tehtävänä on myös suojella muita sisaruksia ja kolmivuotiaalle voi olla hyvinkin silmiä avaavaa nähdä vanhempansa viha pikkusiskoon kohdistuneesta kiusaamisesta.
Ruumiilliseen kurittamiseen ei tarvitse sortua mutta ehdoton, selkä, aito ja ripeä pitää vanhemman olla.
Lelun heittelystä lelu suoraan roskiin(kirppikselle myyntiin tms.), jos ei haittaa, niin ainakin lelut loppuu.
Muuten sitten energia purkua vaikka painimalla iskän kanssa. Meillä tuo pikkuveikan tökkiminen loppui kun pääsivät erilleen tarhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko varma, ettei lapsi hae vaan huomiota? Kolmevuotias voi olla huomionhakuisuudesssaan holtiton ja sinä maalailet hänestä psykopaattia. Antaisin sinulle niinkin erilaisen neuvon, että älä puutu jokaiseen lelun heittämiseen tai vielä parempi: ole kuin et huomaisi. Pikkusisarusta ei saa satuttaa, mutta hänhän saa valtavasti huomiota, jos joka lelun heitosta tehdään valtava show. Minun lapseni heitteli joskus tavaroita ja olin kuin en huomaisi mitään. Ihmettelin vain ääneen, että mistä tämä tähän ilmestyi ja lelu paikoilleen vaan ilman sen suurempaa showta. Kolmevuotias ei erottele vielä hyvää ja pahaa huomiota, joten hänelle ei väliä millä keinoin sen huomion saa.
Hän on mustasukkainen, ei halua että pienempi saa huomiosi. Ulkoilua paljon se helpottaa kun saa purkaa energiaa. Sää ei ole este kuravaatteet voi hommata ihan itselleenkin. Vuoden vanhalle on myös hyväksi päästä ulos liikkumaan, tasapaino kehittyy.
Hiekkalelut, pallo yms. vaan mukaan, jos aidattu leikkipuisto löytyy niin suuntaa sinne, helpottaa huomattavasti vahtimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ovat arki rutinit? Oletko koti äiti? Onko teillä päivärytmi? Vai valvotteko myöhään ja herätte puolilta päivin? Käytäkö lastasi lainkaan ulkona? Vai onko ulkona olo kaupassa käyti tai shopailu? Katso sitten itseäsi peiliin,jos teillä ei ole päivärytmiä ja rutineita? Ei ihme että lapsi käytäytyy noin.
Olipa tässä paljon kirjoitusvirheitä. Suorastaan venäläinen tyyli.
Tuo lapsi on jostain syystä joutunut negatiivisuuden kehään, se hakee huomiota ikävillä jutuilla kun ei muuten saa tarpeeksi yhteyttä äitiinsä ja isäänsä. Teidän välinen yhteys pitää kaivaa esille uudestaan, ja kun se löytyy niin pitäkää siitä kiinni.
Eli antakaa lapselle paljon syliä ja hellyyttä. Leikkikää lapsen kanssa, lukekaa lastenkirjoja - mutta ei mitään pelottavia juttuja. Kehukaa kun lapsi tekee jotain hyvin!
Onkohan lapsi kokenut jotain pahaa, jota nyt oireilee? Onko nähnyt väkivaltaa peleistä tai telkkarista? Tullut kiusatuksi jossakin? Jos omat keinot eivät auta, niin neuvolan psykologi voisi olla hyödyksi. Kolmevuotiaalta tuollainen on vielä normaalia, mutta neljävuotiaasta eteenpäin pitäisi jo alkaa vähän asettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma, ettei lapsi hae vaan huomiota? Kolmevuotias voi olla huomionhakuisuudesssaan holtiton ja sinä maalailet hänestä psykopaattia. Antaisin sinulle niinkin erilaisen neuvon, että älä puutu jokaiseen lelun heittämiseen tai vielä parempi: ole kuin et huomaisi. Pikkusisarusta ei saa satuttaa, mutta hänhän saa valtavasti huomiota, jos joka lelun heitosta tehdään valtava show. Minun lapseni heitteli joskus tavaroita ja olin kuin en huomaisi mitään. Ihmettelin vain ääneen, että mistä tämä tähän ilmestyi ja lelu paikoilleen vaan ilman sen suurempaa showta. Kolmevuotias ei erottele vielä hyvää ja pahaa huomiota, joten hänelle ei väliä millä keinoin sen huomion saa.
Entä, jos lelu lentää esim. telkkaria tai ikkunaa päin? Minusta täytyy kyllä olla johdonmukainen siinä, että leluja ei heitetä sisällä, piste.
Ota johdonmukainen ohjaava kasvatusvastuu käyttöön. Vaatii luonteen lujuutta ja kärsivällisyyttä. Mitä enemmän uhkaat lastasi saat monin verroin takaisin. Lelujen takavarikoiminen ei tule tuottamaan toivottua tulosta.
Et voi jättää lasta perustarpeiden ulkopuolelle. Syömättä jättäminen ei ole sallittua. Nyt on korkea aika miettiä, mitä lapsesi käytöksellään sinulle viestittää. Lapsesi ei pärjää ilman teitä vanhempia. Älkää siis vajotko lapsen tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...en tarkoittanut ap:tä, hän ei kirjoittanut huomion hakemisesta.
Mutta ap, ole kiitollinen siitä, että lapsi ei ole ainakaan vielä lannistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä tunteisiin vetoaminen - toimintahan tuottaa nautintoa. Ja kun toteat, että sinuun sattuu (miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa!?), tarjoat pojalle myös verbaalista nautintoa. Miksi teet niin? Etkö usko, etkö ota toista ihmistä vakavasti, koska hän tuntee eri tavalla kuin Sinä?
Olette siis muuttamassa, mutta kolmivuotias ei halua muuttaa ja sen takia riehuu?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet hankkinut kakaran, kun et osaa edes sitä kasvattaa?
Ei ihmiset tiedä, millaisia he ovat vanhempina, ennen kuin sen kokevat - eivätkä usein silloinkaan..! Sekä lapsi että aikuinen joutuvat yhdessä kasvamaan. -ei ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet hankkinut kakaran, kun et osaa edes sitä kasvattaa?
Jokainen joutuu opettelemaan sen sitten kun saa ekan lapsen. Vaikka olisikin lastenhoitokokemusta, on ihan eri asia olla vanhempi kuin lapsenvahti. Ja entäs toisen vanhemman vastuu?
Alue: Aihe vapaa
Että semmoista. Jos tuo olisi totta ja tapahtuisi meillä, niin tulisi sellainen raivotar minusta ilmi, että penska paskoisi housuun jo pelkästä katseesta. Kannattaa nyt hyvän sään aikana löytää se auktoriteetti. Väkivaltaa en kannata, mutta tiukka henkinen ote pitää olla.