Juttelevatko ventovieraat sinulle? Onko aina ollut niin?
Kommentit (31)
Juttelee kivet, puut, miillon mitkäkin.
Minulle ovat alkaneet viime aikoina jutella enemmän. Aina ovat satunnaisesti jutelleet, mutta nyt useammin. Uusimaa
ainakn kinaparturi rääkyy miesasiakkaan perässä pahoja rakkausongelmiaan;
- no nyt se kaatui siellä mukuloilla. varokaa!
Suomessa ihmiset puhuu suomea Suomen kieltä kyllä toisilleen toki ulkomaalaiset ei ymmärrä sitä . Tai huonosti. Meillä puhutaan aina meidän tavalla. Sitten uskonnot puhuu myös meillä meidän kieltä. Sitten meillä on tapana auttaa myös suomenkielisiä ihmisiä.Muumaalaiset pitää yhtä heillä on oma kulttuuri.Erilainen henki kokonaan itseasiassa.Vanhoissa uskonnoissa on ilkeys ja pahuus uudessa Jeesus uskonnossa on rauha ja rakkaus. Kristityt ei saa raivokohtauksia tai tahallaan ilkeile ellei se liity itsesuojeluun.
Minä olen joku alkkismagneetti. Jos istahdankin esim. puiston penkille niin ei mene kauaa kun joku alkkis tulee juttelemaan. Olen ihan normaalin näköinen, joten ei siitä pitäisi olla kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen joku alkkismagneetti. Jos istahdankin esim. puiston penkille niin ei mene kauaa kun joku alkkis tulee juttelemaan. Olen ihan normaalin näköinen, joten ei siitä pitäisi olla kiinni.
Sama juttu mulla. Tosin muutkin kuin alkkikset. Muutamat ihmiset on mulle sanoneet, että mulla on ystävälliset kasvot. En sitten tiedä, mitä tarkoittavat, koska olen niin tavallisen näköinen kuin olla ja voi.
- Nro 1 -
Tampereella, kyllä. Bussipysäkillä, kaupan jonossa, lenkillä, puistossa, uimahallissa.. missä vaan.
Ei ole ollut aina ja olen ollut tosi ujo nuorempana - en olisi varmaan vastannutkaan mitään.
Mutta näin 60+ saatan jäädä höpisemään, jos aikaa on.
Joskus, onneksi harvemmin.
Itse kyllä luikin pakoon.
Ja yritän lähes kaikin keinoin viestittää (katselemalla muualle/maahan), että älkää puhuko minulle.
Sellainen ajanjakso vielä elämässä, ettei jaksa.
-ph
Juttelee ja näin on aina ollut.
Luulisin, että olen ystävällisen näköinen.
Helposti kyllä juttelevat. Olen aina ollut jonkin sortin reppanamagneetti eli jotenkin vedän puoleeni sellaisia maailman vähän päähän potkimia ihmisiä. Olen tulkinnut asian niin, että näytän kiltiltä. Indeed: joskus nuorempana baarissa ollessani joku tuollainen tapaus tuli samaan pöytään ja katseli ihmeissään oluttuoppiani: "Sä näytät niin kiltiltä, että et varmasti ole ollut koskaan kännissä!" Vähän pieleen kyllä meni... Asun Helsingissä.
Aika harvoin ja hämmennyn, jos joku tekee niin. En itse juttele ventovieraille. Satakunta.
Ei muuten, mutta suunnistusneuvoja tullaan kyselemään tosi usein. En tiedä näytänkö siltä, että osaisin hyvin neuvoa tien jonnekin (en todellakaan osaa, ihan sama missä olen), koska tuskin näytän resting bitch faceni kanssa erityisen helposti lähestyttävältäkään.
Kanta-Hämeessä asun
Kyllä. Ja nuoresta asti on ollut näin. Olen lappilainen, mutta asun keski-suomessa. Kuulemma kiltin näköinen.
Ihmiset myös tuntuvat hakeutuvan fyysisesti epätavallisen lähelle minua. Viereeni on usein tultu istumaan jopa tyhjässä tai lähes tyhjässä bussissa. Kuitenkaan nämä ihmiset eivät välttämättä puhu mitään. Minulle ihan ok, tosin korona-aikana on ollut vähän ahdistavaa, kun tuntuu että kyljessäni kiehnää aina joku.
Kyllä, en minä pahakseni pistä. Jutellaan vaan :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja nuoresta asti on ollut näin. Olen lappilainen, mutta asun keski-suomessa. Kuulemma kiltin näköinen.
Ihmiset myös tuntuvat hakeutuvan fyysisesti epätavallisen lähelle minua. Viereeni on usein tultu istumaan jopa tyhjässä tai lähes tyhjässä bussissa. Kuitenkaan nämä ihmiset eivät välttämättä puhu mitään. Minulle ihan ok, tosin korona-aikana on ollut vähän ahdistavaa, kun tuntuu että kyljessäni kiehnää aina joku.
Olen huomannut, että minulta hakee naiset turvaa. Yleensä tilanne menee niin että joku mies on ahdistellut tai ollut todella tungetteleva niin minun luokseni tullaan ja viereeni istutaan tiiviisti.
Kyllä, usein. Asun Tampereella. Ihan kaikista ikäluokista, ulkomaalaiset (onneksi olen hyvä englannissa) ja suomalaiset, miehet, naiset, ns tavallisen näköiset ja vähän reppanat jne. Juttelevat milloin mistäkin. Joskus kysyvät apua, joskus puhuvat ihan niitä näitä ja sitten on paljon näitä ihan tuntemattomia jotka ovat tulleet kehumaan vaikkapa kaupassa, bussipysäkillä tai baarissa. Onneksi olen sosiaalinen luonne ja juttelen mielelläni ihmisille, ahdistelijat tietysti poissulkien.
N26
Minulleei koskaan tule vieraat ihmiset puhumaan, paitsi jos liikun suloisen koirani kanssa. Silloin vanhemmat naisihmiset ja lapset saattaa tulla jutteöemaan ja kyseöemään koirasta. Sisareni on varsinainen ihmismagneetti, esim. junamatkalla hänelle on usein käynyt niin että joku vieras kanssamatkustaja on tilittänyt elämäntarinansa hänelle.
Olen joskus miettinyt mistä tämä johtuu että toisille puhutaan herkemmin ja toisille ei koskaan.
Juttelee. On aina ollut niin. Asun Vantaalla.