Lue keskustelun säännöt.
ex-miehen kuolema / lasten suru hautapaikasta
20.09.2014 |
Tilanne on se, että ex-mieheni kuoli onnettomuudessa, meillä kaksi yhteistä lasta. Miehellä oli myös uusi vaimo ja hänen kanssaan lapsia. Uusi vaimo on päättänyt, että mies haudataan hänen sukuhautaansa.
Yhteisille lapsillemme tämä on vaikeaa, sillä olivat isänsä kanssa läheisiä ja surevat sitä, etteivät koe uuden vaimon sukuhautaa luontevaksi paikaksi muistaa isäänsä.
Mielestäni mies pitäisi tasapuolisuuden nimissä haudata oman sukunsa hautaan, mutta sehän ei uusrouvalle sovi. Ajattelee vain omaa "perhettään".
Kommentit (72)
Järkyttävää lukea näitä. Tällaiset passiivisaggressiiviset hullutko tässä maassa kasvattaa lapsia??? Eihän ihmissuhteiden, ei exien eikä nyxien- ole tarkoitus olla mitään vallankäytön välineitä. MIssä rakkaus, toisten huomioonottaminen??? Sodat saavat alkunsa tuhovoimaisista ihmisistä, samanlaisista kuin tässä ketjussa avautuvat.
Itse olen eronnut, exällä on uusperhe, mulla ei. JOs hän nyt sattuisi kuolemaan- niin luulenpa että olisimme kaikki tasavertaisia hautajaisten suhteen; hänen uusi perheensä, minä ja meidän yhteiset lapset sekä hänen uusi perheensä. KOska hän on ollut elämänsä aikana tärkeä ja läheinen meille kaikille. Ja hän elää yhteisissä lapsissamme edelleen, joka hetki. Ei elämä ole valtataistelu jossa menneisyys kielletään tai vähätellään. Ajatuskin on ihan sairas. Ihmisen elämä on kaari, johon mahtuu monenlaisia aikoja ja ihmisiä ja loppupeleissä ne kaikki ovat aivan yhtä tärkeitä. Menneisyyden ihmiset ovat ihan yhtä lailla osa vainajan tarinaa kuin ne siinä hetkessäkin olevat, eivät yhtään vähempää. On kuvottavaa itsekkyyttä ruveta päsmäröimään omaa etuaan vainajan asioissa. Jos häntä yhtään haluaa kunnioittaa- kunnioittaa kaikkia hänen elämänsä läheisiä. Lisäksi lasten tahto on kyllä moninverroin tärkeämpi kuin lesken tai exän. Heissä vainajan elämä jatkaa tarinaansa, ei todellakaan niissä puolisoissa jotka todennäköisesti löytävät vielä uuden. Vaikea uskoa kuinka alas ihmiset vajoavat itsekkyydessään ja lyhytnäköisyydessään. Menkää terapiaan hoitamaan itsetuntonne ja vammanne kuntoon tai pilaatte omien lastennekin elämän! Yksikään ihminen ei ole vähempiarvoinen kuin toinen; se exä on tasan yhtä tärkeä osa miehen tarinaa kuin nyxäkin. Ja lapset ovat tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:04"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 13:52"]
Aika erikoista, jos aikuiset ihmiset (joita ap:nkin lapset jo ovat) eivät osaa ottaa lasten näkökulmaa huomioon. Ilmeisesti suhteet sisaruspuoliin aika huonot, jos ei ymmärretä kuinka tärkeä lapselle (iältään lapselle siis) on konkreettinen hautapaikka.
[/quote]
Kyllä he sen konkretian tarpeen ymmärtävät. Mutta eivät ymmärrä, miksei se konkreettinen paikka voisi olla miehen suvun, koska se olisi sellainen, johon myös he kuuluvat. Mielestäni voisi harkita myös kokonaan uutta hautapaikkaa, jossa olisi miehen lisäksi tilaa hänen kaikiille lapsilleen ja lastensa äideille. Olisi kuitenkin kiva, että kaikki lapset voisivat tasapuolisesti muistella kaikkia vanhempiaan samassa paikassa.
ap
[/quote]
Hei.
Te erositte jo. Vuosia sitten. Sinun paikkasi ei ole hänen rinnallaan enää. Ei elämässä, ei kuolemassa.
[/quote]
Kyllä yhteiset lapset yhdistävät ikuisesti. Vielä kuoleman jälkeenkin. Mielestäni eroperhekin on vielä tietyllä tavalla perhe, sillä jaoimme kuitenkin yhteisen vanhemmuuden loppuun asti. Tätä leski ei ymmärrä. Toivoisin vain kaikkien lapsien kannalta yhtä hyvää kompromissia tähän asiaan.
ap
[/quote]
Tämä on totta!! Eroperhe on edelleen perhe; lapset, isä ja äiti. Erona entiseen se että äiti ja isä eivät asu yhdessä. Me olemme lasten asioissa paljon tekemisissä exän kanssa vaikka hänellä onkin uusi perhe. Käymme usein syömässä, kahvilla, lasten juhlissa yms. ja se on lapsille todella tärkeää. Juuri ajattelin,kuinka onnellinen kuopuksemme oli tässä eräänä päivänä kun istuimme hänen ja isänsä kanssa kolmisin kahvilla ja puhuimme syntyjä syviä. Hän aivan loisti onnesta. Mikä merkitys näillä kohtaamisilla onkaan hänen itsetunnolleen, lapsuudenmuistoilleen, tulevaisuudellen. Varmaan suuri. Ja voi surku niitä lapsia jotka eivät saa kokea eron jälkeen enää sitä, että heillä on vanhemmat jotka yhdessä huolehtivat heistä. Kun joku onneton nyxä ei selviä psyykkisesti tosiasioista, vaan häntä pitää kohdella silkkihansikkain lasten edut polkien. Mä olen ok väleissä tämän nyxänkin kanssa. Enkä ikipäivänä ottaisi exää takaisin. Hyvä isä on ja se on hieno asia. Ennen kaikkea lapsille. Koeta ap jaksaa.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:32"]
Järkyttävää lukea näitä. Tällaiset passiivisaggressiiviset hullutko tässä maassa kasvattaa lapsia??? Eihän ihmissuhteiden, ei exien eikä nyxien- ole tarkoitus olla mitään vallankäytön välineitä. MIssä rakkaus, toisten huomioonottaminen??? Sodat saavat alkunsa tuhovoimaisista ihmisistä, samanlaisista kuin tässä ketjussa avautuvat.
Itse olen eronnut, exällä on uusperhe, mulla ei. JOs hän nyt sattuisi kuolemaan- niin luulenpa että olisimme kaikki tasavertaisia hautajaisten suhteen; hänen uusi perheensä, minä ja meidän yhteiset lapset sekä hänen uusi perheensä. KOska hän on ollut elämänsä aikana tärkeä ja läheinen meille kaikille. Ja hän elää yhteisissä lapsissamme edelleen, joka hetki. Ei elämä ole valtataistelu jossa menneisyys kielletään tai vähätellään. Ajatuskin on ihan sairas. Ihmisen elämä on kaari, johon mahtuu monenlaisia aikoja ja ihmisiä ja loppupeleissä ne kaikki ovat aivan yhtä tärkeitä. Menneisyyden ihmiset ovat ihan yhtä lailla osa vainajan tarinaa kuin ne siinä hetkessäkin olevat, eivät yhtään vähempää. On kuvottavaa itsekkyyttä ruveta päsmäröimään omaa etuaan vainajan asioissa. Jos häntä yhtään haluaa kunnioittaa- kunnioittaa kaikkia hänen elämänsä läheisiä. Lisäksi lasten tahto on kyllä moninverroin tärkeämpi kuin lesken tai exän. Heissä vainajan elämä jatkaa tarinaansa, ei todellakaan niissä puolisoissa jotka todennäköisesti löytävät vielä uuden. Vaikea uskoa kuinka alas ihmiset vajoavat itsekkyydessään ja lyhytnäköisyydessään. Menkää terapiaan hoitamaan itsetuntonne ja vammanne kuntoon tai pilaatte omien lastennekin elämän! Yksikään ihminen ei ole vähempiarvoinen kuin toinen; se exä on tasan yhtä tärkeä osa miehen tarinaa kuin nyxäkin. Ja lapset ovat tärkein.
[/quote]
siis lapsuudenperheensä
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 00:06"]
ovatko ne vittun exät aivan sekaisin ?? Jos luulevat että eron jälkeen voivat jotain vaatiman, jopa hautapaikka miehelle. Ovatko ne oikeasti niin sairaita ?! Exä on mennyttä tavaraa, ja hänellä ei ole mitään ääntä. Pysy hiljana kieli perseessä.
[/quote]
Olen samaa mieltä kanssasi, vaikka oletkin käyttänyt lievästikin sanottuna törkeää kieltä. Toisenlaisiakin esimerkkejä on fiksuista entisistä puolisoista. Yksi esimerkki on aivan lähipiiristäni. Pari erosi ja toinen puolisko muutti kotiseudulleen satojen kilometrien päähän ja avioitui siellä uudelleen. Lapsiakin tuli. Kunnes tuli kohtalokas sairauskohtaus. Leski päätti, että tämä puoliso haudataan omalle kotiseudulleen, tai siis hänen tuhkauurnansa haudattiin. Tietenkin asia kirpaisi entistä puolisoa, olihan heillä ollut yhteisiä lapsia, mutta hyväksyi lesken päätöksen. Entinen puoliso ei tunkenut edes hautajaisiin, vaan lapset vei sinne yksi puolison sukulainen. Tämä eksä laittoi vain adressin lasten mukana. Lasten kukkien mukana oli kortti, jossa oli lasten ja hänen nimensä. Ovat joskus käyneet haudalla, jos lomamatka on osunut oikeaan suuntaan. Tällä ex-perheellä on asuinpaikkansa lähellä suuri siirtolohkare, jolle perhe teki retkiä ennen avioeroa. Tämän lohkareen luona he käyvät nyt merkkipäivinä viemässä kukkia. Kynttilöitä he eivät uskalla laittaa palamaan, ettei tuli leviä koko metsään. Fiksua toimintaa, vai mitä sanotte.
Mitä jos leski avioituu myöhemmin uudelleen? Haudataanko myös tuo uusi mies samaan sukuhautaan, missä on myös aiempi aviomies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 11:58"]
Mitä jos leski avioituu myöhemmin uudelleen? Haudataanko myös tuo uusi mies samaan sukuhautaan, missä on myös aiempi aviomies?
[/quote]
Varmaankin, koska tämän naisen mielipidehän on ainoa, mikä mihinkään vaikuttaa.
Mä olen sitä mieltä että sulla olisi valtaa puuttua tähän asiaa jos olisit edelleen ollut naimisissa miehesi kanssa. Mutta kun et ole. Se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:04"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 13:52"]
Aika erikoista, jos aikuiset ihmiset (joita ap:nkin lapset jo ovat) eivät osaa ottaa lasten näkökulmaa huomioon. Ilmeisesti suhteet sisaruspuoliin aika huonot, jos ei ymmärretä kuinka tärkeä lapselle (iältään lapselle siis) on konkreettinen hautapaikka.
[/quote]
Kyllä he sen konkretian tarpeen ymmärtävät. Mutta eivät ymmärrä, miksei se konkreettinen paikka voisi olla miehen suvun, koska se olisi sellainen, johon myös he kuuluvat. Mielestäni voisi harkita myös kokonaan uutta hautapaikkaa, jossa olisi miehen lisäksi tilaa hänen kaikiille lapsilleen ja lastensa äideille. Olisi kuitenkin kiva, että kaikki lapset voisivat tasapuolisesti muistella kaikkia vanhempiaan samassa paikassa.
ap
[/quote]
Hei.
Te erositte jo. Vuosia sitten. Sinun paikkasi ei ole hänen rinnallaan enää. Ei elämässä, ei kuolemassa.
[/quote]
Kyllä yhteiset lapset yhdistävät ikuisesti. Vielä kuoleman jälkeenkin. Mielestäni eroperhekin on vielä tietyllä tavalla perhe, sillä jaoimme kuitenkin yhteisen vanhemmuuden loppuun asti. Tätä leski ei ymmärrä. Toivoisin vain kaikkien lapsien kannalta yhtä hyvää kompromissia tähän asiaan.
ap
[/quote]
Herrajjumala mikä idiootti sä oletkaan.
Mä en ymmärrä tällaista yhteishautaamista kyllä ollenkaan. Ihan sairaan kuuloista. Jo joku sukuhauta, että sellainen voi olla täytyy siitä lähtökohtaisesti sulkea ihmisiä ulos. Muutenhan se laajenisi jo parissa sukupolvessa ihan holtittomasti ja menettäisi merkityksensä.
Hauta on mun mielestä sen kuolleen ihmisen hauta ja muistopaikka, ja jos on monimutkaiset sukulaisuussuhteet, niin se hauta ei voi tunnustaa mitään sukua vaan edustaa vain sitä yhtä ihmistä. Taikka jos se käytännön syistä on joku yhteishauta, niin sille ei pidä antaa muuta arvoa kuin käytännön seikat, ollut halvempi tms. Ei mitään sellaista että vainaja kuuluu meille joten meidän hautaan se laitetaan.
Ainoat tapaukset joissa ymmärrän yhteishautauksen, on suht lähellä toisiaan kuolleet, yhdessä eläneet ihmiset, joille ei ole tullut uusia puolisoita tms. uusia siteitä muualle. Yhdessä elänyt pariskunta, vanhukset lähinnä, kun toinen kuolee niin yhä elossa olevalle varataan hautapaikka toisen vierestä ja 10 vuoden päästä kuopataan sitten sinne. Taikka jos vanhempi on kuollut ja haudattu, ja lapsi kuolee myöhemmin mutta ennen kuin ehtii mennä naimisiin tms., niin voidaan haudata vanhempansa viereen. Mutta jos puoliso on kuollut ennenaikaisesti ja eloon jäänyt aikoo vielä mennä naimisiin tai saada lapsia muiden kanssa, niin tosi oudolta tuntuisi että hänet aikanaan haudattaisiin ensimmäisen miehen viereen.
Ja jos tuntuu vaikealta, niin ihan normaali tapa on tehdä jokaiselle omat haudat taikka tuhkaus ja tuhkien sirottelu minne tykkää. Ap:n tapauksessa en ymmärrä miksi leski haluaa miehensä omaan sukuhautaansa, kun tietää että miehellä on lapsia edellisestä avioliitosta ja että itsekin on niin nuori että luultavasti löytää loppuikänsä aikana jonkun uuden puolison. Miksei hanki miehelle omaa hautapaikkaa taikka käytä sitä uurnalehtoa. Taikka jos se sukuhauta ei tosiaan merkitse muuta kuin halpaa hintaa ja käytännöllistä sijaintia, niin ehkä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovatko ne vittun exät aivan sekaisin ?? Jos luulevat että eron jälkeen voivat jotain vaatiman, jopa hautapaikka miehelle. Ovatko ne oikeasti niin sairaita ?! Exä on mennyttä tavaraa, ja hänellä ei ole mitään ääntä. Pysy hiljana kieli perseessä.
En tiedä missä ex mieheni tuhka on , sisarensa hoiti homman minulle
ei ole kerrottu totuutta. Vaikka minä olin joka huolehdin hänestä , sisarensa
ei edes käyneet sairaalassa katsomassa.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:19"]Sä ja lapset olitte entisiä, tuo uudempi perhe ja vaimo oikeita. He olivat miehen rakkaimmat, heidän kuuluu päättää
[/quote]
Kyllä ne lapset yhtä rakkaita ovat uusissa ja entisissä suhteissa. Miksi kakkosten on niin vaikeaa käsittää isän rakkautta lapsiin vaikkapa puolisoiden välillä rakkautta ei enää ole