Miksi haluttomat ihmiset ovat parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Oletko vähän vajaa, ap?

Ihan kuin parisuhde perustuisi ainoastaan pelkälle seksille tai halut pysyisivät täysin samanlaisena läpi elämän, jokaisessa eri elämäntilanteessa.

Parisuhde on instituutio edelleen eli se tuo tässä elämässä mahdollisuuksia, mitä sinkkuna ei välttämättä pysty yhtä helposti toteuttamaan. Kahdet tulot ja isompi velka, käsitys vakiintuneesta elämästä muiden silmissä, yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin pienentyminen, lasten saaminen ja kasvatusvastuun jakaminen jne. 

Sitten on vielä ne pienet asiat kuten toisen ihmisen kosketus, arjen ja kotitöiden jakaminen, vakituinen ihminen ystävänä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Miten se nyt noin herkisti? 

Vierailija kirjoitti:

Näissä viesteissä syyttävä sormi osuu aina siihen haluttomaan. Miksi se haluton on aina empatiakyvytön ja kahlitsee toista? Miksi ei voi ajatella, että myös se haluava on vastuussa? Voihan hänkin olla kyvytön tajuamaan halutonta, ei ymmärrä kuinka ahdistavaa seksi voi olla, jos sitä tekee silloin kun ei halua. Syyllistät halutonta, että hän haluaa pysyä suhteessa, mutta miksi et syyllistä sitä haluavaa, että miksei hän irrottaudu suhteesta? Automaattisesti oletat, että se haluton on ressukka, joka kynsin hampain roikkuu suhteessa vaikka ei siihen mitään anna. Kyllä se on molempien vastuu, jos ei suhde tyydytä, on molempien vastuulla tehdä ratkaisu. Sitä paitsi haluttomuudelle voi olla niin monia syitä, ehkä seksielämässä on tapahtunut jotain mikä on vienyt halut, ehkä elämässä on jotain muuta joka on vienyt halut, ehkä sillä haluavalla osapuolellakin on syynsä siinä, että toinen ei halua.

Ja kuten ap jo aloitusviestissään toi esiin, joku asia on mikä parin kuitenkin pitää yhdessä. Jos ei seksielämän ongelmat ole parille niin iso asia, että se veisi eroon asti, niin ehkä siellä on sitten paljon muuta. Sinä oletat, että seksi on ehdottomasti tärkeä asia parisuhteessa, mutta entä jos se ei kaikille pareille ole sitä?

"Haluttomuus" voi olla ihan sitäkin ettei se luontainen seksintarve vaan ole samalla tasolla suhteen alkuhuuman jälkeen. Toisen himot herää kaksi kertaa viikossa, toisen kaksi kertaa päivässä. Kuulun noihin joiden halut palautuu hitaasti, sen jälkeen ei tee muutamaan päivään ollenkaan mieli. Suhteessa jossa puoliso olisi halunnut panna päivittäin alkoi vain ahdistaa, omat halut eivät ikinä kerenneet tulla takaisin seksin jälkeen kun sitä oli niin usein. Aloin ahdistumaan seksistä ja suhde kuivui kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä viesteissä syyttävä sormi osuu aina siihen haluttomaan. Miksi se haluton on aina empatiakyvytön ja kahlitsee toista? Miksi ei voi ajatella, että myös se haluava on vastuussa? Voihan hänkin olla kyvytön tajuamaan halutonta, ei ymmärrä kuinka ahdistavaa seksi voi olla, jos sitä tekee silloin kun ei halua. Syyllistät halutonta, että hän haluaa pysyä suhteessa, mutta miksi et syyllistä sitä haluavaa, että miksei hän irrottaudu suhteesta? Automaattisesti oletat, että se haluton on ressukka, joka kynsin hampain roikkuu suhteessa vaikka ei siihen mitään anna. Kyllä se on molempien vastuu, jos ei suhde tyydytä, on molempien vastuulla tehdä ratkaisu. Sitä paitsi haluttomuudelle voi olla niin monia syitä, ehkä seksielämässä on tapahtunut jotain mikä on vienyt halut, ehkä elämässä on jotain muuta joka on vienyt halut, ehkä sillä haluavalla osapuolellakin on syynsä siinä, että toinen ei halua.

Ja kuten ap jo aloitusviestissään toi esiin, joku asia on mikä parin kuitenkin pitää yhdessä. Jos ei seksielämän ongelmat ole parille niin iso asia, että se veisi eroon asti, niin ehkä siellä on sitten paljon muuta. Sinä oletat, että seksi on ehdottomasti tärkeä asia parisuhteessa, mutta entä jos se ei kaikille pareille ole sitä?

"Haluttomuus" voi olla ihan sitäkin ettei se luontainen seksintarve vaan ole samalla tasolla suhteen alkuhuuman jälkeen. Toisen himot herää kaksi kertaa viikossa, toisen kaksi kertaa päivässä. Kuulun noihin joiden halut palautuu hitaasti, sen jälkeen ei tee muutamaan päivään ollenkaan mieli. Suhteessa jossa puoliso olisi halunnut panna päivittäin alkoi vain ahdistaa, omat halut eivät ikinä kerenneet tulla takaisin seksin jälkeen kun sitä oli niin usein. Aloin ahdistumaan seksistä ja suhde kuivui kasaan.

Toi on erikoista, että sä ahdistuit vaikka oletan että sinun ei kuitenkaan oletettu tosta noin vaan haluavan. Tuliko siitä jotenkin riittämätön olo vai mikä asia tuota ahdistumista aiheutti? 

Mitä tarkoittaa suhteen kasaan kuivuminen muuten? Pelko siitä että ei riitä voi olla tietty tosi voimakas. Tai se että kuvittelee että toinen on suhteessa vain seksiä saadakseen. 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde on instituutio edelleen eli se tuo tässä elämässä mahdollisuuksia, mitä sinkkuna ei välttämättä pysty yhtä helposti toteuttamaan. Kahdet tulot ja isompi velka, käsitys vakiintuneesta elämästä muiden silmissä, yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin pienentyminen, lasten saaminen ja kasvatusvastuun jakaminen jne. 

Sitten on vielä ne pienet asiat kuten toisen ihmisen kosketus, arjen ja kotitöiden jakaminen, vakituinen ihminen ystävänä. 

Olisi siis järkevää tehdä tämä sopimusperusteisesti muutenkin. Omistusasunto, kaksi lasta, seksiä kaksi kertaa viikossa. Nettotulot tämän ja tämän verran, siisteystaso tällainen. Sopimussakot yms yms lueteltu. 

Vaikuttaa että seksi on asia mitä ei saa haluta sanoa vaikuttimena parisuhteeseen, eikä oikein noita muitakaan. Mutta niitä asioita käytännössä kuitenkin sitten halutaan olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

No, tarkoitan sitä, että se vaan hiipuu pois kaikessa hiljaisuudessa. Se, joka ei enää halua, ei halua kertoa tästä haluttomuudestaan, eikä perustella sitä, vaikka siinä saatetaan viedä aikamoinen osa parisuhdetta ja itsetuntoa pois. Jos halukkaampi alkaa kyselemään, että mikä vikana, niin usein siitä saa vain riidan aikaiseksi. Ikinä se toinen ei esim. pahoittele, pyydä anteeksi tai selitä.

Ja sanoisin, että jos suhteessa on hellää yhteiseloa ja suutelua, niin siinä on myös seksiä. Vai onko ihmisillä täällä sellaisia parisuhteita, joissa suudellaan ja hyväillään toista, mutta se ei koskaan johda seksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

Lisään tähän vielä, että haluttomamman näkökulmasta seksiä voi olla "sopivasti" eikä hän koe suhdetta seksittömäksi, jos seksiä on kuitenkin joskus.  Ja sitten enemmän haluava kuitenkin kokee jatkuvaa puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

No, tarkoitan sitä, että se vaan hiipuu pois kaikessa hiljaisuudessa. Se, joka ei enää halua, ei halua kertoa tästä haluttomuudestaan, eikä perustella sitä, vaikka siinä saatetaan viedä aikamoinen osa parisuhdetta ja itsetuntoa pois. Jos halukkaampi alkaa kyselemään, että mikä vikana, niin usein siitä saa vain riidan aikaiseksi. Ikinä se toinen ei esim. pahoittele, pyydä anteeksi tai selitä.

Ja sanoisin, että jos suhteessa on hellää yhteiseloa ja suutelua, niin siinä on myös seksiä. Vai onko ihmisillä täällä sellaisia parisuhteita, joissa suudellaan ja hyväillään toista, mutta se ei koskaan johda seksiin?

Ehkä seksi ei lopu kuin seinään, jolloin ihminen ei itse edes tiedosta halujensa hiipumista? Jos ihminen ei itse kaipaa seksiä tai enemmän haluamista, ei hän itse huomaa sitä, miten koko ajan haluaa vähemmän ja vähemmän. Tuskin siinä kyse mistään omasta päätöksestä on.

Minulla on kyllä ollut suhde, jossa suudeltiin ja hyväiltiin, mutta kumppanini halusi seksiä aika harvoin. Hän kaipasi enemmän läheisyyttä ja muunlaista kosketusta mutta seksiä aika vähän. Tietenkin se joskus johti seksiin, mutta aika usein hän ei halunnut, koska halusi vain muuta kosketusta. Että kyllä sellaistakin on! (Tuo suhde toki päättyi ja yksi syy oli nimenomaan seksuaalinen erilaisuus.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

Lisään tähän vielä, että haluttomamman näkökulmasta seksiä voi olla "sopivasti" eikä hän koe suhdetta seksittömäksi, jos seksiä on kuitenkin joskus.  Ja sitten enemmän haluava kuitenkin kokee jatkuvaa puutetta.

Kyllä se varmaan sopii sille haluttomammalle ja sen takia se ei siitä haluakaan puhua. Jos asia otetaan puheeksi, pitää alkaa selittämään omaa haluttomuuttaan ja kohdata se, miten loukkaavaa se toiselle on. Eli en oikein usko, etteikö olisi tietoinen. Varsinkin kun parisuhteessa opitaan muutenkin huomaamaan toisen tunnetilat jo matkan päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille se seksi ei ole niin tärkeää, voitteko kuvitella? Kaksi samanlaista saattaa jopa muodostaa parisuhteen keskenään. 

Tottakai eripariset kärsii suhteessaan, mutta ei se kärsijä aina ole se halukkaampi. 

Oletko itse tällainen kärsijä, mitä ratkaisuja olet ajatellut? Miltä susta tuntuu se kun toinenkin taitaa kärsiä? 

Elämäntilanteiden vaihtuessa on roolitkin vaihtuneet. Minä esimerkiksi halusin kovasti raskaanaollessa, ja normaalisti hankalasti saavutettava orgasmikin oli tosi herkässä, mutta mies taas lakkasi haluamasta raskaanaolevaa kehoani (jännä juttu, että nyt myöhemmin se kyllä katselee pornoa, jossa on raskaanaaolevia naisia). Ei siinä mitään, mutta kun synnytys oli ohi ja fokukseni vauvassa, oli mies taas innokas sänkypuuhiin.

Siinä sitten sovun vuoksi annoin maito rinnoista suihkuten, ei ollut kovin romanttista se. Ahdistuin siitä jatkuvasta sekä lapsen että miehen tarpeiden tyydyttämisestä ja aloin suorastaan inhota miestäni, kun hän tuli lähelle ainoastaan panemaan, muutoin pysyi kaukana. Riitoja tuli paljon, mutta kun asiasta saatiin keskusteltua (kysyin myös, pärjääkö hän vähemmällä seksillä vai haluaako lähteä vieraisiin) niin sopukin sitten säilyi. Nykyisin ollaan jo sen verran vanhoja molemmat, että taitaa olla halut(tomuudet) aikalailla tasan. 

Ne, joille seksillä ei ole niin suurta merkitystä eivät monestikaan ymmärrä, että itsetyydytys tai porno eivät todellakaan korvaa seksiä elävän ihmisen kanssa. Se kaikki, ihokontakti, hyväily, itsensä halutuksi tunteminen, nautinnon saaminen ja antaminen. Niitä ei voi korvata millään.

Vierailija kirjoitti:

Ne, joille seksillä ei ole niin suurta merkitystä eivät monestikaan ymmärrä, että itsetyydytys tai porno eivät todellakaan korvaa seksiä elävän ihmisen kanssa. Se kaikki, ihokontakti, hyväily, itsensä halutuksi tunteminen, nautinnon saaminen ja antaminen. Niitä ei voi korvata millään.

Empatia ja toisen asemaan asettuminen ovat tietty hyviä asioita parisuhteessa. Molemmin puolin tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille se seksi ei ole niin tärkeää, voitteko kuvitella? Kaksi samanlaista saattaa jopa muodostaa parisuhteen keskenään. 

Tottakai eripariset kärsii suhteessaan, mutta ei se kärsijä aina ole se halukkaampi. 

Oletko itse tällainen kärsijä, mitä ratkaisuja olet ajatellut? Miltä susta tuntuu se kun toinenkin taitaa kärsiä? 

Elämäntilanteiden vaihtuessa on roolitkin vaihtuneet. Minä esimerkiksi halusin kovasti raskaanaollessa, ja normaalisti hankalasti saavutettava orgasmikin oli tosi herkässä, mutta mies taas lakkasi haluamasta raskaanaolevaa kehoani (jännä juttu, että nyt myöhemmin se kyllä katselee pornoa, jossa on raskaanaaolevia naisia). Ei siinä mitään, mutta kun synnytys oli ohi ja fokukseni vauvassa, oli mies taas innokas sänkypuuhiin.

Siinä sitten sovun vuoksi annoin maito rinnoista suihkuten, ei ollut kovin romanttista se. Ahdistuin siitä jatkuvasta sekä lapsen että miehen tarpeiden tyydyttämisestä ja aloin suorastaan inhota miestäni, kun hän tuli lähelle ainoastaan panemaan, muutoin pysyi kaukana. Riitoja tuli paljon, mutta kun asiasta saatiin keskusteltua (kysyin myös, pärjääkö hän vähemmällä seksillä vai haluaako lähteä vieraisiin) niin sopukin sitten säilyi. Nykyisin ollaan jo sen verran vanhoja molemmat, että taitaa olla halut(tomuudet) aikalailla tasan. 

Tämä just, avoin kommunikaatio vain kummasti auttaa. Vähän ees tietää että mitä toisella on menossa, niin silloin on helpompaa kestää kausia. 

Ja tärkeintä on heti alkuvaiheessa sitten sanoa millainen suhde itsellä on seksiin ja muuhun läheisyyteen. Ihmiset on toki aina yksilöitä, mikä jonkun kanssa toimii ei toimikaan enää jonkun muun kanssa. Joten kantsii puhua. Ja sen verran tuntea itseään että tietää millainen on. 

Olipas taas ylevää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelee että ainut syy olla parisuhteessa ois seksi?

Vähänkö olet tampio.

Koska seksi on se asia, joka erottaa "kämppäkaveruuden" parisuhteesta. Jos toinen pihtaa, hän omavaltaisesti "lopettaa" sen parisuhteen ja tekee siitä kämppäkaveruussuhteen. Tämä tehdään useimmiten kysymättä toiselta osapuolelta.

Useinkaan kyse ei ole siitä, että joku olisi täysin seksitön. Ongelma tulee jo siitä, jos toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran parissa kuukaudessa. Ja suhteessa on kyllä muutakin kuin seksi, mikä erottaa kämppäkaveruudesta - esim. suuteleminen, hellittely, läheisyys... 

Mutta mitä tarkoitat sitä, että seksi lopetetaan kysymättä toiselta? 

Lisään tähän vielä, että haluttomamman näkökulmasta seksiä voi olla "sopivasti" eikä hän koe suhdetta seksittömäksi, jos seksiä on kuitenkin joskus.  Ja sitten enemmän haluava kuitenkin kokee jatkuvaa puutetta.

Kyllä se varmaan sopii sille haluttomammalle ja sen takia se ei siitä haluakaan puhua. Jos asia otetaan puheeksi, pitää alkaa selittämään omaa haluttomuuttaan ja kohdata se, miten loukkaavaa se toiselle on. Eli en oikein usko, etteikö olisi tietoinen. Varsinkin kun parisuhteessa opitaan muutenkin huomaamaan toisen tunnetilat jo matkan päästä. 

Luulen että tuosta asian myöntämisestä itselleen on monasti kysymys. Se ei ehkä oikein olisi nykypäivänä muodikasta. Tai en tiedä kuinka moni uskaltaisi julkisesti esim tunnustaa ettei oikein pidä seksistä? Koska esim itsetyydytyksestään jo saa puhua eikä se ole ihan tavatonta. 

Jos tuollaista tilannetta vielä purkaa... olisi varmaan helpointa jos haluttomampikin ottaa vastuun suhteesta ja edes puhuu ja avaa fiiliksiään selvästi. Kuin että halukkaampi joutuu kärsimään yksin, tai että alkaa kehittelemään pettämis- tai muita kuvioita.