Jos olet vaimo ja sallit miehele sivusuhteet, niin

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:45"]

Joopa joo. Tosi suvaitsevaisia olette, mutta tosipaikan tullen...

[/quote]Mistä tiedät meidän historian?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:42"]

Mä olen sallinut miehelleni sivusuhteet reilu vuosi sitten kahdesta syystä:

a) ettei kuvittele mielessään että saisi naisia pilvin pimein kun vain ei olisi minua siinä haittaamassa

b) että jos löytää jonkun toisen ja haluaa sen takia erota, on sitten motivoitunut ja yhteistyöhaluinen eroamaan. Pelkään että jos minä jätän hänet, hän pyrkii tekemään asiat mahdollisimman vaikeaksi, sillä hänellä on tällä hetkellä tosi paljon hävittävää (esim. asumme paikassa joka on hänelle tärkeä mutta josta minä olen aina halunnut pois, ja johon hänellä ei ole varaa ilman minua).

Niin että joo - tähän kuvioon sopisi kyllä toisen naisen raskauskin, siis minun puolestani. En usko että mieheni enää tässä vaiheessa hirveän innoissaan olisi siitä että tulisi lisää lapsia, ainakin hänen ajankäyttönsä on ollut näiden meidän yhteistenkin lasten suhteen hyvin itsekästä.

[/quote]

Ihan uteliaisuudesta kysyn: miksi olet naimisissa/suhteessa tuon miehen kanssa? (Lasten takia ei ole oikea vastaus.)

[/quote]

Pahan pistit, kun ei saa sanoa että lasten takia. Siitä syystä jonka jo sanoin, eli että pelkään että jos minä jätän hänet, hän pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman inhottavaksi - ja lapset kärsivät. Eli siis muotoillaan tämä nyt niin että tuntisin oloni kamalaksi jos lapseni olisivat onnettomia, joten oma hyvinvointini on se syy miksi toistaiseksi olen mieheni kanssa vielä naimisissa.

Mutta siis oletan että lapseni kärsisivät joka tapauksessa erostamme, koska se väistämättä tarkoittaisi myös muuttoa, eivätkä he ole sosiaalisesti niin joustavia että heille olisi helppo saada saman tien uusia kavereita jossain muualla. Se vain olisi helpompaa jos voisin luottaa siihen että mies yrittäisi omaltakin osaltaan helpottaa asioita mahdollisimman paljon.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:53"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:42"]

Mä olen sallinut miehelleni sivusuhteet reilu vuosi sitten kahdesta syystä:

a) ettei kuvittele mielessään että saisi naisia pilvin pimein kun vain ei olisi minua siinä haittaamassa

b) että jos löytää jonkun toisen ja haluaa sen takia erota, on sitten motivoitunut ja yhteistyöhaluinen eroamaan. Pelkään että jos minä jätän hänet, hän pyrkii tekemään asiat mahdollisimman vaikeaksi, sillä hänellä on tällä hetkellä tosi paljon hävittävää (esim. asumme paikassa joka on hänelle tärkeä mutta josta minä olen aina halunnut pois, ja johon hänellä ei ole varaa ilman minua).

Niin että joo - tähän kuvioon sopisi kyllä toisen naisen raskauskin, siis minun puolestani. En usko että mieheni enää tässä vaiheessa hirveän innoissaan olisi siitä että tulisi lisää lapsia, ainakin hänen ajankäyttönsä on ollut näiden meidän yhteistenkin lasten suhteen hyvin itsekästä.

[/quote]

Ihan uteliaisuudesta kysyn: miksi olet naimisissa/suhteessa tuon miehen kanssa? (Lasten takia ei ole oikea vastaus.)

[/quote]

Pahan pistit, kun ei saa sanoa että lasten takia. Siitä syystä jonka jo sanoin, eli että pelkään että jos minä jätän hänet, hän pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman inhottavaksi - ja lapset kärsivät. Eli siis muotoillaan tämä nyt niin että tuntisin oloni kamalaksi jos lapseni olisivat onnettomia, joten oma hyvinvointini on se syy miksi toistaiseksi olen mieheni kanssa vielä naimisissa.

Mutta siis oletan että lapseni kärsisivät joka tapauksessa erostamme, koska se väistämättä tarkoittaisi myös muuttoa, eivätkä he ole sosiaalisesti niin joustavia että heille olisi helppo saada saman tien uusia kavereita jossain muualla. Se vain olisi helpompaa jos voisin luottaa siihen että mies yrittäisi omaltakin osaltaan helpottaa asioita mahdollisimman paljon.

[/quote]

Olen kuullut pareista, jotka jäävät lasten takia asumaan lähelle toisiaan. Ei  nyt naapureiksi, mutta samalle alueelle. Lapsilla on samat kaverit, sama koulumatka, sama elinympäristö jne. Isä asuu Teerikujalla ja äiti Fasaaniraitilla. Eikö joku tällainen tulisi kysymykseen? Elämä on aika lyhyt - varsinkin se suht nuoren aikuisen elämä -  ja sinulle on jotain muutakin tarjolla kuin äitinä olo lapsillesi. Niin ihailtava kuin asenteesi onkin. Yhtäkkiä lapset lentävät pesästä ja olet 50-vuotias. Kannattaako tuo kuitenkaan? Eikö pitäisi myös elää sitä omaa elämää, myös esimerkkinä lapsille äidistä, joka uskaltaa ottaa elämänsä ohjat käsiinsä?

Oletko lukenut tutkimuksesta, jossa aikuiset lapset ahdistuivat tosi paljon siitä, että vanhemmat odottivat avioeronsa kanssa, kunnes lapset olivat aikuisia. Heistä tilanne oli sietämätön! Moista uhrausta! Mielummin olisivat nähneet vanhempiensa elävän omanlaistaan elämää kuin kituuttamlla "lasten takia" näivettyneesä suhteessa.

Nyt kun mietin tätä niin olenhan mä sanonut että lapset on ok mutta yhtään lasta ei tästä kropasta enää ulos tule. Ja onhan mun miehellä hyvät geenit. Tervetuloa perheeseen!

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 18:10"]Miehele saa tehdä lapsia kunhan hoitaa kustannutset on meidän motto.
[/quote]

Kyllä mies joutuu hoitamaan lakisääteiset elarinsa. Paitsi tietty, jos sillä ei ole tuloja. Lapsi myös perii osaltaan miehen aikanaan.

Vaikea on enää kenenkään toisen ruveta miehelleni lapsia vääntämään. Vasektomia on tehty kymmenisen vuotta sitten.