Paljon rahaa menee yliopistossa opiskelevaan lapseen?

Mä taas olen sitä mieltä, että yllättävän moni vanhempi maksaa. Ei niitä huudella, mutta jotain apua saavat kyllä.

Sitä en ymmärrä, mitä pahaa on vanhemmilta rahan ottamisessa. Vaatiminen ja vanhempien ajaminen ahdinkoon siitä kaukana, kun hyvätuloiset ja velattomat vanhemmat heittelee lapselle vapaaehtoisesti ropojaan. Mikä ihme se on, että ensin lapsi on toivottu, hoidettu ja rakas, ja sitten kuitenkin 18-vuotiaana muuttuu vieraaksi ihmiseksi..? Ei aikuisen laiskiaisen luksuselämän rahoittaminen ole sama kuin antaa pientä tukea saavalle, kokopäiväopiskelijalle hiukan lisärahaa, että saa elää kelvollista elämää.

Itse sain vanhemmilta tukea opiskeluaikana. Samoin veljeni sai. Summat oli luokkaa 200-300 Euroa/kk ja se mahdollisti mukavan opiskelijaelämän ja tutkinnon viidessa vuodessa sopivalla työmäärällä. Kumpikin meni valmistumista ennen jo töihin ja on sitä lähtien oltu töissä. Ei tuo apu meistä tehnyt laiskoja tai helppoon tottuneita. Vanhemmille taas lasten tukeminen oli pieni juttu, kun palkat oli hyvät ja päälle pääomatuloja. Vaikka elivät itse mukavaa elämää ja antoivat meille rahaa, niin silti jäi säästöön runsaasti.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:53"]

Isäni halusi ehdottomasti tukea n. 300 eurolla kuussa. Mutta on aivan yleistä, että vanhemmat eivät maksa mitään.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:23"]

Jos haluaa tukea lapsensa opiskeluja, kannattaa muistaa, että lapselle saa antaa verottomana korkeintaan 3999 eur / 3 vuotta.  Eli noin 111 eur/kk, jos ympärivuotisesti tukee. 

[/quote]

Höpö höpö. Älä viitsi antaa toisille verotukseen liittyviä neuvoja, jos et hallitse edes alkeita. Elatukseen saa antaa ilman mitään ylärajaa. Opiskelevalle lapselle (tai ei tarvitse olla omakaan lapsi, voi olla vaikka naapuri) voi aivan vapaasti maksaa kaiken ruuan, vuokrat, sähkölaskun, puhelinlaskun ja kaikki muutkin laskut, ostaa kaapin täyteen vaatteita, maksaa kirjat ja viinatkin. 

...

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:26"]

Lapsen laskuja (esim. vuokrat) saa kyllä maksaa paljon suuremmalla summalla ilman veroseuraamuksia. Eli toista saa elättää eikä siitä tarvitse maksaa lahjaveroja. Rahat eivät saa kuitenkaan kiertää lapsen kautta.

[/quote]

Lahja täytyy antaa sellaisella tavalla, ettei sitä ole mahdollista käyttää muuhun kuin elatukseen. Käytännössä helpointa on tosiaan esim. maksaa ne laskut suoraan. Ruoka- ja muihin ostoksiin helpoin systeemi lienee luottokortti, jonka saldon vanhemmat maksavat. 

Minun opintoni eivät ole maksaneet vanhemmilleni senttiäkään. Opintoraha, asumislisä ja osa-aikatyöt sekä kesätyöt ovat riittäneet kattamaan elämisen menot. Tämä alalla, jossa kontaktiopetusta on vähän. Lisäksi yliopistossa on pitkät kesä- ja joulutauot; kesätauon aikana ehtii olla 4kk kokopäivätyössä ja vuodenvaihteen ympärilläkin ainakin kolme viikkoa...

itse opiskelen nyt yliopistossa neljättä vuotta. Ensimmäiset vuodet asuin solussa, joten opintotuesta jäin noin puolet muihin menoihin (lähinnä ruokaan), vanhemmat tukivat tuolloin 50e/kk. Nyt olen muuttanut yksiöön, tuki menww 85% vuokraan. Omat menoni maksan kesätyösäästöistä (kesät olen pääsääntöisesti asunut kotona vanhemmilani ilmaiseksi), edelleen tukea tulee 50e/kk + maksavat kuntosalijäsenyyteni. Lisäksi vanhemmat maksava joskus osan matkoistani, ja ajoittain jotain ekstraa kuten kalliimpaa kosmetiikkaa, ravintolaruokaa, vaatteita. Kuitenkin itse koen "velvollisuutena" pärjätä itsenäisesti, slllä lähtökohdat olivat kunnossa (säästöt + kesätöitä joka kesä). Suurin erillinen menoerä lukukauden aikana taitaa olla kirjat, jotka ainakin lääkiksessä maksavat välillä paljon. Mutta onneksi on kirjasto, ja joissakin tiedekunnissa on opiskelijoilla oma kanava, jossa opiskelijat myyvät keskenään käytettyjä kirjoja. 

Ja se Budjetti!

Eiks Suomessa just oo kaiken maailman tuet, jotta jokainen voi opiskella vaikkei vanhemmilla olisi rahaa? Opiskelija saa tukia yhteensä yli 900 euroa, kyllä sillä pärjää. Vaikka menisikin puolet vuokraan. Töitä voi hakea mikäli haluaa viettää makeempaa elämää viettää. Palvelualan sekä siivousalan töitä sekä jotain varastohommia löytää suht helposti, kunhan ei nirsoile.

Ei sillä, että vanhempien tuessa olisi mitään väärää. Mutta ilmankin todellakin pärjää. T. Opiskelija

2

Hohhoijaa, eiköhän aikuinen korkeakouluopiskelija pärjää omillaan.

Maksamme vuokran ja muutakin. Pelkkä opiskelija-asunnon vuokra on 480 euroa kuukaudessa 27 neliön kämpästä. Nälkään kuolisi, jos ei auteta. Ei halua, että lapseni menee pankkiin sen vuoksi, että voi ostaa ruokaa.  Tai. Voishan hän heittäytyä yhteiskunan elätiksi ja kaikki tulisi kuin Manulle illallinen. Ja meidän ei tarvitsisi auttaa. Niitäkin täällä on - kuulemma. Arvatkaa, ketä kunnioitan?

Omilla vanhemmillani 0 e/kk. Saan tuet ja käyn viikonloput töissä. Elätän lisäksi opiskelijamiestäni ja koiriamme.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:25"]

Suurin osa pystyy asumaan lapsuudenkodissaan opintojen ajan. Siksi olen aina pitänyt suurimman osan valitusta opiskeluajan rahapulasta turhana.

[/quote]

Niinpa niin. Lapseni lähti ulkomaille opiskelemaan. Maksut 60.00 euroa opintoajalta. Ja matkat, ruoka, vuokrat ymm.. päälle. Ei ole ilmaista. Ja uskokaa mammat! Kohta ne tulee meillekin. Miettikää, kun työnnätte niitä mukeloita tuutin täydeltä. Eivät taida teitä kiittoo, kun viette heiltä mahdollisuuden kouluttautua.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:58"]

Mä taas olen sitä mieltä, että yllättävän moni vanhempi maksaa. Ei niitä huudella, mutta jotain apua saavat kyllä.

Sitä en ymmärrä, mitä pahaa on vanhemmilta rahan ottamisessa. Vaatiminen ja vanhempien ajaminen ahdinkoon siitä kaukana, kun hyvätuloiset ja velattomat vanhemmat heittelee lapselle vapaaehtoisesti ropojaan. Mikä ihme se on, että ensin lapsi on toivottu, hoidettu ja rakas, ja sitten kuitenkin 18-vuotiaana muuttuu vieraaksi ihmiseksi..? Ei aikuisen laiskiaisen luksuselämän rahoittaminen ole sama kuin antaa pientä tukea saavalle, kokopäiväopiskelijalle hiukan lisärahaa, että saa elää kelvollista elämää.

Itse sain vanhemmilta tukea opiskeluaikana. Samoin veljeni sai. Summat oli luokkaa 200-300 Euroa/kk ja se mahdollisti mukavan opiskelijaelämän ja tutkinnon viidessa vuodessa sopivalla työmäärällä. Kumpikin meni valmistumista ennen jo töihin ja on sitä lähtien oltu töissä. Ei tuo apu meistä tehnyt laiskoja tai helppoon tottuneita. Vanhemmille taas lasten tukeminen oli pieni juttu, kun palkat oli hyvät ja päälle pääomatuloja. Vaikka elivät itse mukavaa elämää ja antoivat meille rahaa, niin silti jäi säästöön runsaasti.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:53"]

Isäni halusi ehdottomasti tukea n. 300 eurolla kuussa. Mutta on aivan yleistä, että vanhemmat eivät maksa mitään.

[/quote]

[/quote]

Juu, olen aivan samaa mieltä ja aion tukea omiani mahdollisuuksien mukaan aikanaan. Tosin täällä palstalla ehkä ei saa ihan realistista kuvaa tilanteesta, voi olla, että tukeminen on yleistä tosimaailmassa.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 16:02"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:23"]

Jos haluaa tukea lapsensa opiskeluja, kannattaa muistaa, että lapselle saa antaa verottomana korkeintaan 3999 eur / 3 vuotta.  Eli noin 111 eur/kk, jos ympärivuotisesti tukee. 

[/quote]

Höpö höpö. Älä viitsi antaa toisille verotukseen liittyviä neuvoja, jos et hallitse edes alkeita. Elatukseen saa antaa ilman mitään ylärajaa. Opiskelevalle lapselle (tai ei tarvitse olla omakaan lapsi, voi olla vaikka naapuri) voi aivan vapaasti maksaa kaiken ruuan, vuokrat, sähkölaskun, puhelinlaskun ja kaikki muutkin laskut, ostaa kaapin täyteen vaatteita, maksaa kirjat ja viinatkin. 

[/quote]

Tämä on ihan fakta ja lakimiehen kanssa selvitetty eli koska vanhemmilla on elatusvelvollisuus opiskelevaa lastaan kohtaan, ei esim. vuokrien maksuun puutu verottaja. Eivätkä ne ole tulkittavaksi lahjaksi tai ennakkoperinnöksi, mikä on myös hyvä tietää.

yliopisto-opiskelu maksaa vanhemmille juuri niin paljon kuin he haluavat lapselleen rahaa antaa. Jotkut ei anna yhtään, jotkut maksaa ihan kaiken, jotkut auttaa silloin tällöin.

Suurin osa opiskelijoista saa tukea kotoa, kuka lähinnä ruokaa ja apua, kuka oman asunnon ja auton, tai mitä vaan siltä väliltä.

Tärkeintä minusta on rahatilanteesta riippumatta auttaa jotenkin, jotta aikuistuva lapsi saa kokea itsensä edelleen arvokkaaksi vanhemmilleen.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 16:36"]

Hohhoijaa, eiköhän aikuinen korkeakouluopiskelija pärjää omillaan.

[/quote]

Varmasti pärjää. Mutta meille vanhemmille on tärkeää, että lapsi saa hyvin syödäkseen, saa opiskella rauhassa ja voi viettää vapaa-aikaakin. Lukuvuoden aikana ei siis tarvitse töitä tehdä, kesät on eri asia. Lapsi se aikuinen lapsikin vielä meille on ja olemme itse päättäneet, että niin kauan lasta tuetaan, kun opinnot on saatu päätökseen.

Ompa tästä tullut pitkä ketju. Minulla on tarkoitus avustaa lastani opiskeluissa rahallisesti. Noin 600€ pystyn antamaan hänelle kuussa. Eli hyvä tietää, siitä on siis apua. Kiitos!
Ap

Voi jeesus että olen kateellinen niille, joiden vanhemmilla on varaa maksaa 600 (!!!!!) euroa kuussa taskurahaa... Toisaalta tällä kituuttamisella olen oppinut käsittelemään rahaa, toisin kuin kaverini jolle vanhemmat maksoivat asunnon vuokran ja päälle vielä ylimääräistä - hän on töissä ja silti jatkuvassa rahapulassa.

Mä saan vanhemmiltani 100e/kk, lisäksi opintotuki ja asumislisä. Hyvin on pärjätty. Mua on auttanut se, että oon aina saanut kesätöitä ja niistä on maksettu kohtalaisesti. Lääkiksessä on se hyvä puoli, että viimeisinä opiskeluvuosina voi tehdä vaikka päivystyksiä viikonloppuisin ja kesäsijaisuuksistakin saa sen verran, että talven pärjää :)