Aineenope avautuu luokanopettajista...

Ei nyt meni kyllä ihan väärin. Tarkoitit varmaan arvostella luokanopettajien persoonaa. Hehän ovat intomielisiä hattarapäitä kympin tyttöjä, jotka eivät ymmärrä oikeasta elämästä yhtään mitään. Kaikki ongelmat ratkeavat taputtamalla päähän.

Ap, alakoulun englanninopettajana olen huomannut samaa. Minua myös työpaikkakiusataan, ivataan nimittelemällä lehtori siksijasiksi ja hoetaan, että me muuthan ollaan pelkkiä opettajia. Kummallista tässä on erityisesti se, että olen sijainen, enkä ollut edes tietoinen, että sijaistamani opettajan nimike on lehtori.

Olen aineenope (englanti) ja lisäksi luokanope (monialaiset). Saimme tehdä nimenomaan aineenopekoulutuksessa gradun pareittain ja oli muuten oikein toimiva juttu! :D Opetan alakoulussa luokanopena ja en ole samaa mieltä kanssasi noista opinnoista. Enemmän sain noista lyhyistä luokanopen monialaisista työkaluja opettajana toimimiseen kuin aineenopettajan pedagogisista, joissa ne käytännön asiat (joilla työelämässä on oikeasti merkitystä) jäivät aivan minimiin.

Mihin ap oikein perustaa aloitusviestinsä väitteet? Otanta on siis yksittäisen yhtenäiskoulun luokanopettajat? Miten ap keräsi aineiston, johon oletuksensa perustaa? Observointia kahvihuoneessa? Miten ap on varmistanut tämän "tutkimuksensa" validiteetin ja reliabiliteetin?

Akateeminen tieteentekijä olisi varovainen perustassaan tuollaisia väitöksiä, mitä ap esitti, mutufiiliksiin. Johan taivaalle katsottaessakin aurinko näyttää olevan se, joka liikkuu, mutta kun asiaa aletaan tieteellisesti tutkimaan, selviääkin, että liikkuja onkin maapallo. Juuri tästä syystä hypoteeseja pitää ensin testata, ennenkuin niitä lähdetään keskustelupalstoille suu vaahdossa esittämään.

t. luokanope, joka on kyllä istunut pitkät rupeamat metodiopinnoissa, päntännyt tentteihin, kirjoittanut harkkatöitä ja tehnyt gradunsakin ihan ypöyksin!

Jos sinä viisas aineenopettaja hetken mietit, niin varmasti keksit syitä sille, miksi aineen- ja luokanopettajien koulutus on erilainen. :)

Voithan myös käydä tutustumassa alaluokkiin ja miettiä asiaa siellä.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:49"]Mihin ap oikein perustaa aloitusviestinsä väitteet? Otanta on siis yksittäisen yhtenäiskoulun luokanopettajat? Miten ap keräsi aineiston, johon oletuksensa perustaa? Observointia kahvihuoneessa? Miten ap on varmistanut tämän "tutkimuksensa" validiteetin ja reliabiliteetin?

Akateeminen tieteentekijä olisi varovainen perustassaan tuollaisia väitöksiä, mitä ap esitti, mutufiiliksiin. Johan taivaalle katsottaessakin aurinko näyttää olevan se, joka liikkuu, mutta kun asiaa aletaan tieteellisesti tutkimaan, selviääkin, että liikkuja onkin maapallo. Juuri tästä syystä hypoteeseja pitää ensin testata, ennenkuin niitä lähdetään keskustelupalstoille suu vaahdossa esittämään.

t. luokanope, joka on kyllä istunut pitkät rupeamat metodiopinnoissa, päntännyt tentteihin, kirjoittanut harkkatöitä ja tehnyt gradunsakin ihan ypöyksin!
[/quote]

Samoin täällä!

Luokanopet on luokanopeja. Yleensä kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken tietämisen arvoisen, ja ovat kovin suulaita, koska ovat kaikkialla tottuneet selviämään puhumalla jotain, ihan mitä tahansa.

En minäkään näe, että heillä varsinaisesti tieteellisiä valmiuksia on, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä käy ilmi aina silloin, kun luokanopettaja haluaa lisää kouluttautumalla saada myös aineenopettajan pätevyyden. Ovat tehneet parityögradun muka joskus, mutta yksin eivät osaa gradua tehdä. Eivät hallitse lähdeviittaustekniikkaa, eivät siteeraamista, lainaamista, omaa teoretisointia, tieteellistä kritiikkiä jne. Luonteeltaan ovat kyllä mukavia ja varmasti suurin osa oppilaitaan kannustavia.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:57"]Luokanopet on luokanopeja. Yleensä kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken tietämisen arvoisen, ja ovat kovin suulaita, koska ovat kaikkialla tottuneet selviämään puhumalla jotain, ihan mitä tahansa.

En minäkään näe, että heillä varsinaisesti tieteellisiä valmiuksia on, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä käy ilmi aina silloin, kun luokanopettaja haluaa lisää kouluttautumalla saada myös aineenopettajan pätevyyden. Ovat tehneet parityögradun muka joskus, mutta yksin eivät osaa gradua tehdä. Eivät hallitse lähdeviittaustekniikkaa, eivät siteeraamista, lainaamista, omaa teoretisointia, tieteellistä kritiikkiä jne. Luonteeltaan ovat kyllä mukavia ja varmasti suurin osa oppilaitaan kannustavia.
[/quote]

Täällä yksi luokanope, joka ainakin teki yksin gradun osasi jopa lähdeviittaustekniikankin ( joka muuten ei ole mitään rakettitiedettä, että ihan pelkästään siitä taidosta ei kannata vielä leijua). Ymmärrän myös tieteestä sen verran, että ihan mututuntumalla ei kannata tehdä tuollaisia johtopäätöksiä kuin sinä olet tehnyt opehuoneessa.

Äh, älkää viitsikö vastata tällaiseen provoon. Ap ei takuulla opeta yhtenäiskoulussa tai jos opettaa, koulussa on varsin suuria ongelmia, jotka eivät kyllä lo-koulutuksesta ole riippuvaisia.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 18:02"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:57"]Luokanopet on luokanopeja. Yleensä kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken tietämisen arvoisen, ja ovat kovin suulaita, koska ovat kaikkialla tottuneet selviämään puhumalla jotain, ihan mitä tahansa. En minäkään näe, että heillä varsinaisesti tieteellisiä valmiuksia on, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä käy ilmi aina silloin, kun luokanopettaja haluaa lisää kouluttautumalla saada myös aineenopettajan pätevyyden. Ovat tehneet parityögradun muka joskus, mutta yksin eivät osaa gradua tehdä. Eivät hallitse lähdeviittaustekniikkaa, eivät siteeraamista, lainaamista, omaa teoretisointia, tieteellistä kritiikkiä jne. Luonteeltaan ovat kyllä mukavia ja varmasti suurin osa oppilaitaan kannustavia. [/quote] Täällä yksi luokanope, joka ainakin teki yksin gradun osasi jopa lähdeviittaustekniikankin ( joka muuten ei ole mitään rakettitiedettä, että ihan pelkästään siitä taidosta ei kannata vielä leijua). Ymmärrän myös tieteestä sen verran, että ihan mututuntumalla ei kannata tehdä tuollaisia johtopäätöksiä kuin sinä olet tehnyt opehuoneessa.

[/quote]

Olen 8#, en ole aloittaja enkä muutenkaan koskaan vieraillut opettajanhuoneessa. Tieteellisen tutkimuksen ja keskustelupalsta-avauksen pystyy varmasti luokanopettajakin erottamaan toisistaan, jos vain yrittää. 

Olen siis tutustunut näihin wannabe-aineenopettajiin sekä avoimessa yliopistossa että ns. suljetussa. Yleistykseni perustuu kokemuksiini monen vuoden ajalta. Poikkeuksia on kuten sanoin, mutta yleensä silloin kun luokanopet vaivautuvat tieteellisyyttä harjoittamaan, ollaan liian tosissaan ja sitten sitä tieteellisyyttä sovelletaan keskustelupalstoillekin, joissa ei ole tarkoituskaan olla tieteellinen.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:35"]

Olen aloittanut tänä syksynä uudessa koulussa aineenopettajana. Kyseessä on koulu, jossa on sekä ylä- että alakoulu samassa rakennuksessa. Työkavereina on siis sekä aineenopettajia että luokanopettajia. Aikaisemmin olen työskennellyt ainoastaan aineenopettajien kanssa, enkä ole tajunnutkaan, kuinka suuri ero näiden kahden koulutuksen välillä on! Luokanopettajien koulutus on suoraan sanottuna pilipalihöpöilyä meidän aineenopettajien koulutukseen verrattuna. Heillä ei tunnu olevan alkeellisintakaan käsitystä akateemisuudesta, tiedonhallinnasta, lähdekritiikistä saati sitten tutkivasta otteesta opettamiseen. Nähtävästi he ovat saaneet opintopisteensä askartelusta ja reflektoinnista sillä aikaa, kun me matemaattisten aineiden opettajat opiskelimme oikeaa tiedettä, pänttäsimme faktoja artikkeleista ja kirjoitimme harkkatöitä. Gradunkin ovat saaneet tehdä pareittain :D

[/quote]

Mitenkäs AP ja muut matemaattisten aineiden opettajat selitätte sen, että matematiikan ja usein matemaattisluonnontieteellisten aineidenkin opetus on niin luokattoman huonoa Suomessa joka koulutusasteella?

Oma tarinani: pidin nuorena matematiikasta, mutta jouduin lopettamaan pitkän matikan lukiossa, kun tipuin kärryiltä ja opettaja oli kusipää. Sittemmin törmäsin samanlaisiin kusipää matemaattisten aineiden opettajiin myös kahdessa eri korkeakoulussa. En ikinä opiskellut kumpaakaan tutkintoa loppuun.

Arvatkaapa kusipää opettajat, mitä teen työkseni?? Olen koodari. Niin. Miettikääpä sitä. Koodaus on hyvin vahvasti matemaattisloogista. Miten te kusipää opettajat onnistuitte pilaamaan minulta matematiikan, kun itsekseni olen kuitenkin pystynyt oppimaan koodariksi?

Olet tietysti provo, mutta avataan vähän, koska joku muukin näitä lukee.

Melkein jokaisessa koulutusohjelmassa on lusmuja, jotka pääsevät tutkinnon läpi heppoisin suorituksin. Opettajankoulutuksessa näitä on vähemmän, koska (varsinkin parhaisiin) luokanopettajan koulutusohjelmiin on vaikea päästä. Tämä jo karsii osan porukkaa heti kättelyssä rannalle.

Graduja tehdään kaikentasoisia, niin OKL:ssä kuin muuallakin. Hyviä, huonoja, erinomaisia...

Koulutus on monipuolinen ja haastava, joskin itse koin suurta turhautumista opetettavien aineiden perusopinnoissa. Onneksi niiden osuus oli äkkiä ohi, ja pääsin eteenpäin.

Olen tehnyt myös toisen yliopistotutkinnon, FM, ja täytyy sanoa, että se oli lastenleikkiä verrattuna luokanopettajan koulutukseen. Molemmista tutkinnoista on ollut minulle hyötyä kyllä.

Itse toimin aineenopettajana yläkoulussa enkä missään nimessä vaihtaisi alakoulun puolelle. Minä en ole askartelijapaskartelija, laulaja tai leikittäjä, vaan opetan omaa ainettani. Onhan se varsinkin alemmilla tasoilla juuri tällaista leikittelyä. Minulla ei pää kestäisi sitä.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:35"]

Olen aloittanut tänä syksynä uudessa koulussa aineenopettajana. Kyseessä on koulu, jossa on sekä ylä- että alakoulu samassa rakennuksessa. Työkavereina on siis sekä aineenopettajia että luokanopettajia. Aikaisemmin olen työskennellyt ainoastaan aineenopettajien kanssa, enkä ole tajunnutkaan, kuinka suuri ero näiden kahden koulutuksen välillä on! Luokanopettajien koulutus on suoraan sanottuna pilipalihöpöilyä meidän aineenopettajien koulutukseen verrattuna. Heillä ei tunnu olevan alkeellisintakaan käsitystä akateemisuudesta, tiedonhallinnasta, lähdekritiikistä saati sitten tutkivasta otteesta opettamiseen. Nähtävästi he ovat saaneet opintopisteensä askartelusta ja reflektoinnista sillä aikaa, kun me matemaattisten aineiden opettajat opiskelimme oikeaa tiedettä, pänttäsimme faktoja artikkeleista ja kirjoitimme harkkatöitä. Gradunkin ovat saaneet tehdä pareittain :D

[/quote]

Mitenkäs AP ja muut matemaattisten aineiden opettajat selitätte sen, että matematiikan ja usein matemaattisluonnontieteellisten aineidenkin opetus on niin luokattoman huonoa Suomessa joka koulutusasteella?

Oma tarinani: pidin nuorena matematiikasta, mutta jouduin lopettamaan pitkän matikan lukiossa, kun tipuin kärryiltä ja opettaja oli kusipää. Sittemmin törmäsin samanlaisiin kusipää matemaattisten aineiden opettajiin myös kahdessa eri korkeakoulussa. En ikinä opiskellut kumpaakaan tutkintoa loppuun.

Arvatkaapa kusipää opettajat, mitä teen työkseni?? Olen koodari. Niin. Miettikääpä sitä. Koodaus on hyvin vahvasti matemaattisloogista. Miten te kusipää opettajat onnistuitte pilaamaan minulta matematiikan, kun itsekseni olen kuitenkin pystynyt oppimaan koodariksi?

[/quote]

Suomessa tutkimusten mukaan matematiikan taidot ovat maailmallakin huippuluokkaa. Eli mihin perustat väitteesi luokattoman huonosta opetuksesta? Omaan kokemukseesi? Omaan oppimiseesi? 

Olisiko peiliin katsominen auttanut?

En missään tapauksessa vähättelisi luokanopettajan merkitystä oppilaille. Parhaimmassa tapauksessa oma ihana ope on ikimuistoinen henkilö elämässä, joillekin lapsille jopa ainoa turvallinen aikuinen. Työtä tehdään kuitenkin persoonalla. Minkään yksittäisen aineen hallinta eikä edes kasvatustieteellinen teoreettinen tieto ole yhtä tärkeää (vaikka sitäkin tarvitaan), ja niin muodoin ei myöskään tieteellisyyden taso. Nykyään tietysti jokainen ammattiala pyrkii nostamaan statustaan korostamalla vaativaa koulutustaan, jotta ei jäisi palkkakehityksessä jälkeen. Luokanopettajan koulutus voi olla työläs, mutta tieteellisesti en pidä sitä vaativana.

Mitäs, ap, tykkäät meistä, joilla on kaksoispätevyys? Siis luokanopettajan ja aineenopettajan? Riippuuko suhtautumisesi aineyhdistelmistä, luokasta/luokista, joita opettaa, vai ihan jostakin muusta?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 18:41"]

En missään tapauksessa vähättelisi luokanopettajan merkitystä oppilaille. Parhaimmassa tapauksessa oma ihana ope on ikimuistoinen henkilö elämässä, joillekin lapsille jopa ainoa turvallinen aikuinen. Työtä tehdään kuitenkin persoonalla. Minkään yksittäisen aineen hallinta eikä edes kasvatustieteellinen teoreettinen tieto ole yhtä tärkeää (vaikka sitäkin tarvitaan), ja niin muodoin ei myöskään tieteellisyyden taso. Nykyään tietysti jokainen ammattiala pyrkii nostamaan statustaan korostamalla vaativaa koulutustaan, jotta ei jäisi palkkakehityksessä jälkeen. Luokanopettajan koulutus voi olla työläs, mutta tieteellisesti en pidä sitä vaativana.

[/quote]

Ihan mielenkiinnosta, mitä koulutusta sinä pidät tieteellisesti vaativana? Mikä tiedekunta, suuntautumisvaihtoehto, koulutusohjelma? Onko sivuaineilla väliä?

 :)

Suomessa luokanopettajaktin ovat huipputasoa. Monissa maissa luokanopettajan opinnot vastaavat kandin tutkintoa, kun suomessa taas luokanopettajat tekevät myös maisterin opinnot

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 18:35"]

Itse toimin aineenopettajana yläkoulussa enkä missään nimessä vaihtaisi alakoulun puolelle. Minä en ole askartelijapaskartelija, laulaja tai leikittäjä, vaan opetan omaa ainettani. Onhan se varsinkin alemmilla tasoilla juuri tällaista leikittelyä. Minulla ei pää kestäisi sitä.

[/quote]

Ei mullakaan kestänyt. Olen luokanopettaja koulutukseltani, sittemmin tietojärjestelmätiede pääaineena. Alakouluun ei mun hermo riitä. Tuskin opettajaksi muutenkaan. Hatunnosto opettajille, kyllä!

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:43"]

Olen aineenope (englanti) ja lisäksi luokanope (monialaiset). Saimme tehdä nimenomaan aineenopekoulutuksessa gradun pareittain ja oli muuten oikein toimiva juttu! :D Opetan alakoulussa luokanopena ja en ole samaa mieltä kanssasi noista opinnoista. Enemmän sain noista lyhyistä luokanopen monialaisista työkaluja opettajana toimimiseen kuin aineenopettajan pedagogisista, joissa ne käytännön asiat (joilla työelämässä on oikeasti merkitystä) jäivät aivan minimiin.

[/quote]

olen eri mieltä kanssasi. Olen sekä aineenope että luokanope, olen tehnyt kaksi tutkintoa kaikkine harjoitteluineen (juu, tiedän, että pätevyyden olisin saanut jo monialaisilla).

Oman kokemukseni mukaan juuri aineenopettajan harjoittelut antoivat parhaan annin sekä opettajuudella että ammattitaidolle, okl:n harjoittelut ym. olivat suoraan sanoen turhia. Itse siis opin eniten juuri ns. auskuvuoden aikana, tuo vuosi oli ammatillisessa mielessä se hedelmällisin, okl taas oli sellaista diipaadaapaa että huh huh.