Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kasvattaja saa hankkia koiran värin takia, tallainen lemmikin ostaja ei. Tässä tämä keskustelu nyt kiteytettynä.
Myöskin se, että mikään muu ei saa tulevassa koirassa kiinnostaa kuin luonne. Kaikki muut arvot ovat pinnallisia ja olet epäkelpo omistaja. Koira pitää hankkia mielellään silmät kiinni ikivanhoista kirjoista rotukuvaukset lukien ja tyytyä siihen mikä annetaan. Inhokki- tai mielivärejä, turkkeja tai piirteitä ei sovi olla, tai tulet todennäköisesti kaltoinkohtelemaan koiraasi trendien muuttuessa. Koira on myös täysin rinnastettavissa ihmislapseen ja jos et halua vaikkapa täplikästä koiraa, on luultavaa, että jätät lapsesi ulkonäkösyistä synnärille.
Vain Vauva.fi logiikka:)
Vaikuttaa siltä, että jotkut täällä kirjoittavat kasvattajat haluavat vain saada kaikille pennuille ostajan. Asia sitten kuorrutetaan näillä taivasteluilla värimieltymyksistä.
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Ihan älytöntä, että on ok kasvattaa ja jalostaa eri rotuja ja ruotia hyvinkin tarkasti erilaiset värivirheet, mutta ostajana ei saisi laittaa koiralle MITÄÄN vaatimuksia, vaan se pennun hinta +-2000 € pitäisi käyttää satunnaisesti sinulle valittuun koiraan, joista kaikkien on kelvattava ja motiivina pitäisi olla vain "halu tarjota hyvä koti (satunnaiselle) eläimelle".
En todellakaan ole halukas maksamaan tuhansia euroja ostaakseni pelkkiä luonnekriteerejä vastaavan "sian säkissä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa koirien väreistä näyttää siltä, kun joku olisi oksentanut väripaletin sisällön turkille. Esim. joku merle. En ikinä huolisi sen väristä piskiä. No rescuen kohdalla ei olisi niin väliä, siinä olisi niin eri lähtökohta muutenkin.
Eipähän se koiran vika ole, ja kyllä niitä jotkut haluaa.
Nojuu ei ole. Mutta minä en todellakaan maksaisi kasvattajalle montaa tonnia siitä ilosta, että kasvattaja armossaan ajattelisi sen merlen värisen pennun olevan minulle sopiva. En todellakaan katselisi sellaista sekasotkua kämpässäni. Eiköhän siis olisi, että se pentu pääsisi merle-fanin tai väri-evvk ihmisen luokse.
Siis millä perusteilla se myyjä valitsee sen pennun? Eikö voisi vain jättää tarjouspyynnön tietystä pennusta ja myyjä joko hyväksyy tai ei hyväksy?
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytöntä, että on ok kasvattaa ja jalostaa eri rotuja ja ruotia hyvinkin tarkasti erilaiset värivirheet, mutta ostajana ei saisi laittaa koiralle MITÄÄN vaatimuksia, vaan se pennun hinta +-2000 € pitäisi käyttää satunnaisesti sinulle valittuun koiraan, joista kaikkien on kelvattava ja motiivina pitäisi olla vain "halu tarjota hyvä koti (satunnaiselle) eläimelle".
En todellakaan ole halukas maksamaan tuhansia euroja ostaakseni pelkkiä luonnekriteerejä vastaavan "sian säkissä".
Niinpä ja kyllä siihen rodun valitsemiseenkin yllätys yllätys vaikuttaa usein oleellisesti ulkonäkökin. Rotuja ensinnäkin on muutama sata, jotka poikkeavat toisistaan radikaalisti. Rotujen sisälläkin vaihtelua on paljon, joten onhan niillä eroa. Minä myönnän aivan suoraan etten varsinaisesti pidä kaikenlaisista koirista, tai ainakaan en haluaisi omistaa. Ihan lähtien jo siitä onko niillä pystyt vai luppakorvat, millainen karva yms. Miksi nämä asiat saavat painaa rotua valitessa, mutta rodun sisällä ei sitten saisikaan olla kriteerejä?
Haahaa, kennelin omistavissa ihmisissä on varsinaisia helmiä. Jännää, että nämä pimahtaneen on yleensä aina naisia. Mitä mielikuvituksellisempia reunaehtoja. Sama kyllä kissojen kasvattajissa. Kuuluin jonkin aikaa Ragdoll fb-ryhmään ja siellä oli sen verran sakeaa huttua, että hylkäsin kättelyssä kissan hankinnan. Siellä oli yhdellä kissafarmin tätillä pitkä toivelista ostajan ominaisuuksista. Ei saanut olla perheessä lapsia, hänen talollaan oli lapset ja muistaakseni miehetkin kiellettyjä, tulevan omistajan tuli asua hänen lähellään ja oltava häneen jatkuvasti yhteydessä. Peruutteli kauppoja ja oli muutenkin ihan vainoharhainen.
Liityin vinttikoira fb-ryhmään. Siellä oli meno ok. Mutta järkytyin kun sain tietää, että niiden jalkojen ja häntien luut katkeilee arjessa, kun ovat niin ohuet.
Enpä tiedä voiko mitään koiraa tai kissaa ottaa. Ahdistaa kaikki epäkohdat ja ennen kaikkea se pimahtaneiden omistajien kanssa asiointi.
Itsellä on ollut kissoja ja koiria. Ajattelin, että nyt kun lapset on isompia, niin jaksaisi taas, mutta vaikeaksi tuntuu menneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Vai saakohan niistä luonteenpiirteistäkään niin kranttuilla, ketjun ensimmäisillä sivuilla joku tiesi kertoa, että nirsoilu ei ole hyve. Todellinen koirafani ottaa minkä tahansa mitä koiraksi väitetään, tai minkä kasvattaja tai muu hänelle suo. Onhan tarjolla hyvä koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Niin tekee. Se ulkonäkö on yleensä ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomion ja eikö se nyt ole ihan luonnollista? Käytännössä et siitä eläimestä kovin paljon pysty etukäteen muuta edes tietämään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytöntä, että on ok kasvattaa ja jalostaa eri rotuja ja ruotia hyvinkin tarkasti erilaiset värivirheet, mutta ostajana ei saisi laittaa koiralle MITÄÄN vaatimuksia, vaan se pennun hinta +-2000 € pitäisi käyttää satunnaisesti sinulle valittuun koiraan, joista kaikkien on kelvattava ja motiivina pitäisi olla vain "halu tarjota hyvä koti (satunnaiselle) eläimelle".
En todellakaan ole halukas maksamaan tuhansia euroja ostaakseni pelkkiä luonnekriteerejä vastaavan "sian säkissä".
Vaikuttaa siltä, että olet liian köyhä omistamaan koiraa. Koiran elinikäiset kustannukset tulevat olemaan huomattavasti enemmän kuin 2000 e. Älä ota koiraa, et tule selviämään edes eläinlääkärimaksuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Niin tekee. Se ulkonäkö on yleensä ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomion ja eikö se nyt ole ihan luonnollista? Käytännössä et siitä eläimestä kovin paljon pysty etukäteen muuta edes tietämään.
Siksipä ihmisten avioerot ovat yleisiä. Otetaan se, joka näyttää hyvältä, mutta jonka kanssa ei sovita yhteen. Pinnallisten ihmisten ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Vai saakohan niistä luonteenpiirteistäkään niin kranttuilla, ketjun ensimmäisillä sivuilla joku tiesi kertoa, että nirsoilu ei ole hyve. Todellinen koirafani ottaa minkä tahansa mitä koiraksi väitetään, tai minkä kasvattaja tai muu hänelle suo. Onhan tarjolla hyvä koti.
On korostettu, että ostajan ja pennun luonteiden pitää natsata yhteen. Ostaja ei voi valita dominoivaa koiraa, vaikka kuinka haluaisi, mikäli ostaja on pennulle periksiantava plösö.
Meille yritti kasvattaja myydä beaglea. Isäni tuumasi heti paikalle mennessä, että värityksestä näkee, että jotain vikaa on. Oli liian valkoinen. Väri oli ainoa syy, josta isäni huomasi ettei kaikki ole ok. Palstan logiikan mukaan meidän olisi pitänyt toki ottaa se luoja ties mikä sekasikiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytöntä, että on ok kasvattaa ja jalostaa eri rotuja ja ruotia hyvinkin tarkasti erilaiset värivirheet, mutta ostajana ei saisi laittaa koiralle MITÄÄN vaatimuksia, vaan se pennun hinta +-2000 € pitäisi käyttää satunnaisesti sinulle valittuun koiraan, joista kaikkien on kelvattava ja motiivina pitäisi olla vain "halu tarjota hyvä koti (satunnaiselle) eläimelle".
En todellakaan ole halukas maksamaan tuhansia euroja ostaakseni pelkkiä luonnekriteerejä vastaavan "sian säkissä".
Vaikuttaa siltä, että olet liian köyhä omistamaan koiraa. Koiran elinikäiset kustannukset tulevat olemaan huomattavasti enemmän kuin 2000 e. Älä ota koiraa, et tule selviämään edes eläinlääkärimaksuista.
Annas kun arvaan! Olet kasvattaja!
Ketjun perusteella vain kasvattajat kokee tietävänsä ihmiset ja heidän tarpeet paremmin kuin he itsekään tietää, muutaman viestin perusteella. Se, että en halua käyttää "sika säkissä" ostetun pennun hankintaan 2000€ ei sano mitään varallisuudestani tai maksukyvystäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Millä perusteella? Miksi motiivi ei ole antaa sille tietyn väriselle koiralle hyvää kotia? Miten nämä ovat toisiaan poissulkevia? Vaikka asiaa kuinka vääntelee ja tiedetään, että koira on elävä olento kyseessä on silti edelleen (kallis) ostotapahtuma. Ostajalla on täysi oikeus arvioida mihin haluaa rahansa sijoittaa ja väri on yksi kriteeri siinä missä muutkin. Millä perusteella harrastukseen koiraa vailla olevalla on motiivina yhtään sen enempää tarjota hyvää kotia eläimelle? Itseään ja harrastustaanhan hänkin siinä samalla tavalla ensimmäisenä ajattelee, jos ei halua lemmikiksi sellaista joka ei täydellisesti tähän harrastukseen sovi. Samalla tavalla myös kodinvaihtajaan tai rescuekoiraankin tutustutaan ja mietitään sopiiko se juuri teille (oli syy mikä hyvänsä) eikä oteta vain sikaa säkissä, että ihan sama mitä sieltä tulee, koska onhan meillä täällä hyvä koti tarjolla.
Erittäin kummallisia johtopäätöksiä.
Täysin samaa mieltä. Lisään vielä, että jokaikisellä sivustolla on rescuekoirat kuvien kanssa tarjolla. Jos niitä otettaisiin puhtaasti vain halusta tarjota hyvä koti, ei kuvia tarvittaisi. Sieltä voisi lukea listasta luonteenpiirteitä ja saada sen näköisen koiran mikä sattuu tulemaan.
Ja vaikka moni täällä väittää, että koiran ulkonäöllä ei ole väliä, niin varmasti niilläkin rescuesivuilla kiinnittyy alitajuntaisesti huomio itselle miellyttävämpiin ulkonäköihin.
Niin tekee. Se ulkonäkö on yleensä ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomion ja eikö se nyt ole ihan luonnollista? Käytännössä et siitä eläimestä kovin paljon pysty etukäteen muuta edes tietämään.
Siksipä ihmisten avioerot ovat yleisiä. Otetaan se, joka näyttää hyvältä, mutta jonka kanssa ei sovita yhteen. Pinnallisten ihmisten ongelmia.
Ikävä jos koet saaneesi ruman puolison ja pidät sitä jotenkin meriittinä. Itse kuulun siihen enemmistöön, joka on rakastunut puolisonsa ulkonäköön ja luonteeseen. Nämä kun ei poissulje toisiaan ja jokaisella on oma maku.
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Tuo PS on asian ytimessä. Mutta jos tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää, miksi syyllistäminen tässäkin keskustelussa kohdistuu koiranomistajiin, jotka yleensä ottavat yhden pennun kymmenen vuoden välein, eikä kasvattajiin, jotka tuottavat monta pentua joka vuosi?
Täällä monet kritisoivat sitä, että koiria valitaan värin ja ulkonäköseikkojen perusteella. Mitä jos otetaan askel taaksepäin ja puhutaan rodusta?
Miten teet loppujenlopuksi päätöksen siitä, minkä rotuisen koiran haluat?
Ensin toki mietitään koiran muita ominaisuuksia. Koko, liikunnan tarve, rodun luonne, turkin hoidon tarve, käyttötarkoitus jne.
On kuitenkin rotuja joilla nuo kriteerit suurimmalta osin täsmäävät. Jos sinulla on harkinnassa vaikka 3 rotua, jonka edustajilla on samat ominaisuudet, mikä on se aisa, mikä saa sinut taipumaan yhden tietyn rodun puolelle?
Olisikos se ulkonäkö?
Rakastan koiria, mutta ihan suoraan sanottuna, jotkut rodut ovat omaan silmääni rumia.
Eli jos valitsen rodun samat ominaisuudet omaavista koirista sen perusteella, mikä miellyttää silmääni eniten, onko se ok?
Jos on, niin miksi sen jälkeen yksilön valitseminen ulkoisten seikkojen takia ei olisi ok?
Missä menee raja?
Lähtökohtaisesti kun ostaja on valinnut juuri tietyn rodun, niin hän ei halua mitä tahansa koiraa, vaan juuri "tietynlaisen"..... Silloin hän myös etsii pennun joka vastaa odotuksia.. Sitten ääripäässä on ihminen joka haluaa koiran.,muttei välitä sen koosta, luonteeesta, turkista pätkääkään kuhan on koira... No näistä ääripäistä valitsisin kriittisemmän ostajan...... Jos olisin kasvattaja.....
Eipähän se koiran vika ole, ja kyllä niitä jotkut haluaa.