Antaisitteko aikuisen lapsen muuttaa teille takaisin lapsuudenkotiin?

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla on tavallista et asutaan kotona jos ei töitä tai naimisissa. Lapset ja vanhemmat huolehtii toisistaan. Toisin kuin Suomessa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002505442.html

Voisin asua lasteni kanssa siten, että pihapiirissä on kaksi taloa, mutta saman katon alle emme mahtuisi. Sen jälkeen minä en saisi yöllä nukuttua ja muutenkin löytäisin itseni suljetulta. Tuo toinen on sellainen virtahepo.

Surullista luettavaa.

Jos ihminen sattuu syntymään sairaana, vammaisena, jää työttömäksi, velkaantuu jne. niin monessa perheessä hän on sukunsa hyljeksemä ja lähiomainen onkin viranomainen, eikä omat vanhemmat tai sisaret.

Elämässä epäonnistuneet ja vastoinkäymiset lakaistaan maton alle, poissa silmistä, poissa mielestä ja jatketaan elämää, antamatta tukea ja huolenpitoa, jotka sitä eniten tarvitsi.

Toivottavasti lapsella on edes joku muu aikuinen suvussa, jolta saisi tukea tai huolenpitoa. Tai ystäviä.

Tämä keskustelu antaa hyvin ymmärtystä, miksi monet, erityisesti nuoret tekevät itsemurhan, kun eivät kelpaa edes vanhemmille ja sisaruksille ja ovat vain taakaksi perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa.

Jos ihminen sattuu syntymään sairaana, vammaisena, jää työttömäksi, velkaantuu jne. niin monessa perheessä hän on sukunsa hyljeksemä ja lähiomainen onkin viranomainen, eikä omat vanhemmat tai sisaret.

Elämässä epäonnistuneet ja vastoinkäymiset lakaistaan maton alle, poissa silmistä, poissa mielestä ja jatketaan elämää, antamatta tukea ja huolenpitoa, jotka sitä eniten tarvitsi.

Toivottavasti lapsella on edes joku muu aikuinen suvussa, jolta saisi tukea tai huolenpitoa. Tai ystäviä.

Tämä keskustelu antaa hyvin ymmärtystä, miksi monet, erityisesti nuoret tekevät itsemurhan, kun eivät kelpaa edes vanhemmille ja sisaruksille ja ovat vain taakaksi perheelle.

Eihän se sitä tarkoita, että lapsi jätettäisiin yksin. Totta kai häntä tuetaan ja autetaan. Mutta on parempi tukea viereisestä asunnosta käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Ja siihen asti hän oli hyvin pärjäävä ja tasapainoinen, ja teillä oli turvallinen koti? Oletko kysynyt onko tapahtunut jotain mikä on aiheuttanut muutoksen? Onko lapsi ollut tietämättäsi koulukiusattu? Kiusatulle on tyypillistä esittää kotona reipasta koska ei halua aiheuttaa huolta vanhemmilleen. Mutta trauman jälkeinen stressihäiriö voi iskeä kun on omillaan.

Veikkaan uusperhettä molempien vanhempien osalta. Kakara heittopussina vuodesta toiseen, ketään ei kiinnosta, kiinnostusta vain ankkurilapseen, joka on sekin tosin nykyään heittopussi. Hieno yhteiskunta.