Antaisitteko aikuisen lapsen muuttaa teille takaisin lapsuudenkotiin?

Tuossa tapauksessa en antaisi. Sen jälkeen hän ei lähde koskaan.

No ehkä tuossa tapauksessa en, tai ainakin yrittäisin järjestää asioita muuten. Joku tuettu asuminen tai mitä nyt sitten ikinä onkaan. Tai sitten jos asuisi samassa kaupungissa, jossain lähellä, niin toki voisi käydä meillä usein vaikka syömässä ja sitten yrittäisin käydä auttamassa häntä kotonaan. Vaaranahan tuossa on, että hän passivoituu niin, että jää ikuisiksi ajoiksi kotiin.

Olen kyllä antanut oman aikuisen lapseni muuttaa väliaikaisesti kotiin. Hän oli ulkomailla töissä, ja kun tuli korona, ja loppui tulot ja työt kokonaan, ja oli uhkakuvia, ettei pääsisi sieltä ehkä poiskaan, kun lennot lopetettiin, annoin hänen muuttaa kotiin väliaikaisesti. On jo nyt muuttanut pois.

Apua kyllä hän tarvitsee, muttei vanhemmiltaan.

En tietenkään. Ei aikuisia lapsia ja vanhempia ole tarkoitettu asumaan yhdessä.

Antaisin muuttaa, jos hän lunastaisi kodin ja siis omistaisi sen. Sitten minulla ei enää olisi asiaa sinne.

Voisiko hän asua teidän lähistöllä, ei kai samassa asunnossa ole pakko olla. 

Melkosia vanhempia jotka neuvoo ettei pidä ottaa kotiin.

Pois pennut tuommosilta itsekkäiltä ämmiltä.

Tuossa tilanteessa ajattelisin että olisi jopa lapselle vahingollisempaa että antaisin hänen muuttaa takaisin.

En antaisi. Ei siitä mitään tulisi. Tietty tilapäisesti, mutta ei kokonaan.

Tehän puhutte kuin joku Niuvanniemen kaveri olisi teille muuttamassa. Oma lapsi kyseessä ja vielä kaiken lisäksi sairas.

Nyt läheltä asunto, lääkäriin ja rehellistä puhetta tilanteesta.

Jokin tukiasunto parempi

Lapset saa muuttaa aina (väliaikaisesti) meidän luo. Ei lopullisesti. Jokaisen pitää seistä omilla jaloillaan, eikä paeta aina äidin helmoihin kun vähän sattuu vastatuulta kohdalle. Vastoinkäymisistä oppii, ja vanhempien tehtävä on asettaa lapselle haasteita, ei varjella aikuisia ihmisiä kaikelta pahalta.

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Ja siihen asti hän oli hyvin pärjäävä ja tasapainoinen, ja teillä oli turvallinen koti? Oletko kysynyt onko tapahtunut jotain mikä on aiheuttanut muutoksen? Onko lapsi ollut tietämättäsi koulukiusattu? Kiusatulle on tyypillistä esittää kotona reipasta koska ei halua aiheuttaa huolta vanhemmilleen. Mutta trauman jälkeinen stressihäiriö voi iskeä kun on omillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Mitä ongelmia?

Valvooko jän yöt ja te päivät. Tuossa eri rytmissä on usein vaikea asua samassa talossa.

Tietystiotat kirjoitti:

Melkosia vanhempia jotka neuvoo ettei pidä ottaa kotiin.

Pois pennut tuommosilta itsekkäiltä ämmiltä.

Myöhäistä kun pennut on muuttaneet jo pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Ja siihen asti hän oli hyvin pärjäävä ja tasapainoinen, ja teillä oli turvallinen koti? Oletko kysynyt onko tapahtunut jotain mikä on aiheuttanut muutoksen? Onko lapsi ollut tietämättäsi koulukiusattu? Kiusatulle on tyypillistä esittää kotona reipasta koska ei halua aiheuttaa huolta vanhemmilleen. Mutta trauman jälkeinen stressihäiriö voi iskeä kun on omillaan.

Lapsella puhkesi psykoosisairaus. Suvussa kyllä altiutta siihen.

Ja kyllä suostuisin että muuttaa lähelle, mutta että samaan asuntoon... ei kyllä käy. T ap

Ap:n lapsi kuulostaa ehkä masentuneelta tai ainakin toiminnanohjauksessa on puutteita. Voisin kuvitella, että oma nuoreni olisi aikuisena tällainen ja ehdottomasti saisi palata kotiin. Jos nyt joskus pois edes muuttaa… :/

Etsittäisiin sitten yhdessä apua (esim. mielenterveysapu) ja uutta kotia (esim. tuettu asuminen).

Edelleen toistan mielipiteeni, että ottaisin kotiin ja sen jälkeen etsisin hänen kanssaan yhdessä esim. tukiasuntoa. Pääsisi hetkeksi ns. jaloilleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä ongelmia huomattu kun lapsi oli alaikäinen? Eikö häntä autettu silloin? Mä tuntisin niin suurta syyllisyyttä jos aikuinen lapseni osoittautuisi ongelmaiseksi, että tekisin mitä vain auttaakseni. Poikkeuksena ehkä varasteleva tai väkivaltainen lapsi.

Lapsen ongelmat alkoivat hänen ollessa noin 20-vuotias, asui silloin jo omillaan.

T ap

Ja siihen asti hän oli hyvin pärjäävä ja tasapainoinen, ja teillä oli turvallinen koti? Oletko kysynyt onko tapahtunut jotain mikä on aiheuttanut muutoksen? Onko lapsi ollut tietämättäsi koulukiusattu? Kiusatulle on tyypillistä esittää kotona reipasta koska ei halua aiheuttaa huolta vanhemmilleen. Mutta trauman jälkeinen stressihäiriö voi iskeä kun on omillaan.

Lapsella puhkesi psykoosisairaus. Suvussa kyllä altiutta siihen.

Ja kyllä suostuisin että muuttaa lähelle, mutta että samaan asuntoon... ei kyllä käy. T ap