Miten suhtaudun kaveripariskunnan eroon.

Teet niinkuin itsestä hyvältä tuntuu.

Ole ystävällinen kaikille jos pystyt.

Miten suhtaudut ihmiseen, joka on kohdellut kaveriasi noin julmasti? Pettää ja hylkää, vaikka on pieniä lapsia. Meillä ainakin tollaset kaveria selkään puukottavat ihmiset ovat pudonneet pois kaveripiiristä

Toisaalta tuntuu pahalle kun mies jättänyt niin pienet lapset ja ollut peliä vieraan naisen kanssa jo kun pienin syntynyt. Mut ehkä pitää ymmärtää.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:12"]

Toisaalta tuntuu pahalle kun mies jättänyt niin pienet lapset ja ollut peliä vieraan naisen kanssa jo kun pienin syntynyt. Mut ehkä pitää ymmärtää.

[/quote]

No ei pidä ymmärtää. Jos nainen on kaverisi, et veljeile häntä noin raskaasti kusettaneen ja pettäneen ihmisen kanssa.

Mulle olis ihan selkeä valinta olla naisen kaveri, ja välit mieheen välittömästi poikki. En tahtois tuollaista molopäätä ystäväkseni, joka tekee mun toiselle kaverille noin kusiset.

Hyväksyn rehelliset ja oikein toimivat ystävikseni ja kartan pettureita ja puolisonsa hylkääviä, he eivät saa enää ystävyyttäni, vaika muuten asiallisesti pakkotilanteissa suhtautuisinkin. En pyri seuran, enkä kutsu kylään, en myöskään mene kylään. Joku roti on oltava lähimmäisten kohtelussa ja saavat siten maistaa omaa lääkettään, kun moni karttaa petollisia ihmisiä.

Tarkennan viel. Olen tuntenut miehen ennen naista, hän on hyvä kaverini. Naiseen olen tutustunut miehen kautta ja meistä tuli kavereita. Molemmat aina olleet kivoja minulle.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:18"]

Tarkennan viel. Olen tuntenut miehen ennen naista, hän on hyvä kaverini. Naiseen olen tutustunut miehen kautta ja meistä tuli kavereita. Molemmat aina olleet kivoja minulle.

[/quote]

Ehkä kannattaisi nyt sitten unohtaa koko ex-pariskunta. Mies kusipää ja nainen tuttu miehen kautta.

Anna ajan kulua. Ei mies ole sinua pettänyt, joten suhtautuisin häneen normaalisti. Älä puhu miehestä pahaa lasten kuullen.

En minä hylkää ystäviäni, jos he tekevät jotain typerää, esimerkiksi rakastuvat. Mutta kerron kyllä mielipiteeni.

Kun ilmoitin miehelleni etten halua vastaavasti käyttäytyneen ystäväpariskunnan miestä meille kylään, mies kysyi miten toimisin jos paras ystäväni tekisi saman tempun.

Pysäytti. Sanoisin mielipiteeni, mutten hylkäisi.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:20"][quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:18"]

Tarkennan viel. Olen tuntenut miehen ennen naista, hän on hyvä kaverini. Naiseen olen tutustunut miehen kautta ja meistä tuli kavereita. Molemmat aina olleet kivoja minulle.

[/quote]

Ehkä kannattaisi nyt sitten unohtaa koko ex-pariskunta. Mies kusipää ja nainen tuttu miehen kautta.
[/quote]No naisesta on myös tullut vuosien myötä hyvä kaveri. Nyt päätin, haluan säilyttää välit molempiin.

Mulla varmaan vähän riippuis siitä, kumpi on ollut alunperin se kaveri (mies vai vaimo) tai tietysti jos pariskuntana olen heihin tutustunut eikä kumpikaan ole erityisesti se parempi kaveri, niin se on sitten vielä kolmas tilanne. Ja jos nyt siis ymmärsin oikein, eli siis kaveripariskunta, vaimo ja mies, josta mies löysi uuden naisen, nyt yhdessä mies ja uusinainen, vaimo on yksin kahden lapsen kanssa.

Jos vaimo olisi se alkuperäinen/vähän parempi kaveri, varmaan hyydyttäisin välini mieheen aika viileäksi ja tukisin vaimoa. Kuvauksen perusteella kuulostaa kuitenkin, että on menty "rehellistä" reittiä, eli ei ole sivusuhdetta pidetty välttämättä, joten vihamieliseksi en ryhtyisi, mutten pitäisi yhteyttäkään. Olkoon sosiaalisesti minulle kuollut.

Jos molemmat on olleet yhtä läheisiä ystäviä, niin voi olla, että säilyttäisin vähän enemmän kontaktia mieheen mutta arvostus olisi varmaan aika alas pudonnut. Vaimoa yrittäisin myös tukea edelleen.

Jos mies olisi ollut se alkuperäinen kaveri, niin toivottavasti olisin sanonut sille jo aikaa sitten, että mitä vittua mies puuhaat. No, ainahan sitä voi kuvitella. Varmaan kyllä arvostus putoaisi tässäkin tapauksessa. Vaimoon yhteydenpito riippuisi vähän siitä, että onko vaimon ja minun välillä oikeasti ollut omaa ystävyyttä vai onko se vaan ollut "kaverin puoliso". 

Mutta ainahan nää on teoreettisia tilanteita. On mulla käynyt niinkin, että alunperin minulla oli miespuolinen ystävä, jonka kautta tutustuin hänen tyttöystäväänsä, joka olikin mukava. No, miespuolinen ystäväni petti sitten tätä kumppaniaan ja he erosivat. Tyttöystävän kanssa olen edelleen kaveri, tämän miespuolisen ystävän kanssa taas oikeastaan en. 

Ikäviä tilanteita, mutta voiko rakastumiselle mitään? Tai pitääkö elää loppuelämä ihmisen kanssa, jota ei rakasta?

Minulla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta, mutta olen tuttujen tilanteita seurannut ja näitä kysymyksiä pohtinut.

On helppo tuomita, jos ei itse ole esim. törmännnyt elämänsä rakkauteen ollessaan parisuhteessa.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 23:09"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:53"]Ikäviä tilanteita, mutta voiko rakastumiselle mitään? Tai pitääkö elää loppuelämä ihmisen kanssa, jota ei rakasta? Minulla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta, mutta olen tuttujen tilanteita seurannut ja näitä kysymyksiä pohtinut. On helppo tuomita, jos ei itse ole esim. törmännnyt elämänsä rakkauteen ollessaan parisuhteessa. [/quote Mihin se rakkaus puolisoon katoaa? Aikuisen ihmisen tulisi ymmärtää hoitaa suhdetta, jos siis ei mitään väkivaltaa tms. ole suhteessa. Joskus siihen puolisoonkin on rakastunut ja vannonut valan, jossa luvataan tahtoa viettää loppuelämä yhdessä. Ei kenenkään avioliitto ole ruusuilla tanssimista, mutta jotkut ihmiset sortuvat ajattelemaan rakkautensa loppuneen, kun ei enää olekaan niin kivaa. Sitten kun kohdalle osuukin aivan ihana tyyppi, joka taitaa sittenkin olla se elämän rakkaus, niin ollaan valmiita heittämään avioliitto sivuun ja lapset myös. Tunteita tulee ja menee, mutta se, ruokkiiko niitä vai ei, on itsestä kiinni. Ihminen voi päättää haluta olla vain puolisonsa kanssa, ja pysäyttää heti alkuunsa rakastumisen tunteet jotain muuta kohtaan. Vaikka ne olisivat voimakkaita, niin ajan myötä ne laimenevat, kun keskittyy hoitamaan suhdettaan siihen ihmiseen, johon rakastui kerran niin että meni naimisiin. Ajatelkaa ihmiset lapsianne, puolisoanne! Ihan oikeasti.

[/quote]

Tuo vastauksesi sopii moniin, esim. omaan liittooni omalta kohdaltani, mutta ei kaikkiin. Joskus ihmiset tekevät vääriä valintoja kumppanin suhteen ja omasta mielestäni on kohtuutonta vaatia "uhraamaan" loppuelämänsä ajaksi onneaan, jos löytää vaikka muualta sen elämänsä rakkauden. Asiat eivät ole mustavalkoisia; aina ei ole väärin vaihtaa kumppania, vaikka olisi pieniä lapsia. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että ihmiset joskus eroavat liian helposti, mutta se mistä olen aivan varma, on se, että ihmiset tuomitsevat toisiaan liian helposti. Kenenkään parisuhteesta ei ulkopuolinen tiedä koko totuutta, enkä ole koskaan ymmärtänyt tätä, että hylätään kaveri, joka on halunnut eron tai pettänyt puolisoaan.

Puolison jättäminen ei myöskään aina onneksi tarkoita lasten hylkäämistä niin kuin kirjoitit.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:53"]Ikäviä tilanteita, mutta voiko rakastumiselle mitään? Tai pitääkö elää loppuelämä ihmisen kanssa, jota ei rakasta? Minulla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta, mutta olen tuttujen tilanteita seurannut ja näitä kysymyksiä pohtinut. On helppo tuomita, jos ei itse ole esim. törmännnyt elämänsä rakkauteen ollessaan parisuhteessa. [/quote] no pakkoko niitä lapsia on tehdä inhoamiensa ihmisten kanssa??? Tässäkin mies oli vehdannut jo sillä aikaa kun oma lapsi vielä synnärillä.

[/quote]

ei rakasta=inhoa ???

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:22"]Kun ilmoitin miehelleni etten halua vastaavasti käyttäytyneen ystäväpariskunnan miestä meille kylään, mies kysyi miten toimisin jos paras ystäväni tekisi saman tempun.

Pysäytti. Sanoisin mielipiteeni, mutten hylkäisi.
[/quote]

Niinpä. Kuinka moni nainen haluaisi katkaista välit ystäväänsä, joka jättää miehensä toisen miehen takia?

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 22:11"]Miten suhtaudut ihmiseen, joka on kohdellut kaveriasi noin julmasti? Pettää ja hylkää, vaikka on pieniä lapsia. Meillä ainakin tollaset kaveria selkään puukottavat ihmiset ovat pudonneet pois kaveripiiristä
[/quote]

Toivottavasti et itse tee elämässäsi koskaan virheitä!

Missä muuten raja menee eli saako kumppaniaan jättää ikinä ilman, että joutuu kaveriporukan ulkopuolelle?

Tottakai rakkaus voi kuolla, ihmiset muuttuvat ajan myötä ja huonossa suhteessa ei tarvitse kärvistellä. Lapsiaan harva hylkää. Eli kaverisuhteet voi säilyttää erosdta huolimatta. Ymmärrän täysin esimerkiksi serkkuni ex-miestä, joka erosi ja löysi kiltin, mukavan, kaltaisensa naisen. Ei tarvitse enää kärsiä kammottavan pirttihirmun ja besserwisserin kanssa. Lapset pärjäävät hyvin.