Lue keskustelun säännöt.
Äitini on joutunut osastolle - minulle ei ole ilmoitettu mitään
14.09.2014 |
Muutaman päivän olen ihmetellyt äitini hiljaiseloa ja vastaamattomuutta viesteihini. Olen itkenyt silmät päästäni ja pelännyt, että äitini on yksinasuvana kuollut/tappanut itsensä.
Tänään otin yhteyttä veljeeni, joka sanoi että äitini on _kai_ otettu jollekin osastolle. Tarkempaa tietoa hänelläkään ei aiheesta ole, mutta äitini mielenterveydelliset vaivat tuntien ja hänen puheistaan päätellen veikkaan, että on suljetulla mielenterveydellisellä osastolla.
Mistä voisin saada jotain tietoa asiasta? Miksei minulle ole ilmoitettu asiasta mitään?!
Kommentit (54)
Itse soitin isän kotikunnan päivystykseen ja sieltä minut edelleen ohjattiin soittamaan sairaalaan numeroon, josta sain isän kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 16:41"]
Eli veljellesi oli ilmoitettu sairaalasta? Vai eikö ollut?
[/quote]
Ei ole suoraan veljelleni ilmoitettu, en siis tiedä kuka on äitini lähiomaiseksi merkitty ja onko asiasta edes ilmoitettu kenellekään. Veljeni oli kuullut äitini miesystävältä (joka asuu USA:ssa) facebookin välityksellä. Lupasi selvitellä lisää asiaa hieman lisää. Eli veikkaan kyllä että jossain osastolla on, jos miesystävä on näin sanonut..
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 16:55"]
itse sain rakkaan lähiomaisen kuolemasta tiedon paria päivää ennen hautajaisia. ei mitään tietoa sairaalaan ottamisesta, äkillisestä huonosta voinninsta. en ole voinut tämän jälkeen olla sukuuni yhteydessä. tuskin ilmoittavat muitakaan ''poisnukkuneita'', niin on helpompi käsi ojossa sitten periä ja kaappia päältä kullat ja rihkamat. suku on pahin. sen petos pelkkää ahneuttaan tai kateuttaan on kuvottavinta mitä maa päälllään kantaa. kuollut sukulaiseni oli läheisin minulle ja tiesin olleen hänelle rakkain. mutta koska niin voipunut, ei voinut viestittää minulle. en pääse yli tästä petoksesta, että en saanut rakkaintani nähdä lähdön hetkellä ja ''suvun'' petosta. käärmeitä kaikki.
no oikeus tapahtuu vielä kerran. karman laki.
[/quote]
Sä et ollut rintaperillinen. Ei tollaset suvut ilmoita niille joilla olis lakisääteinen oikeus. Ne varasti varmaan kaiken minkä vainaja olis saattanut haluta sulle antaa.
No hyvä, että on osastolla eikä jossain kadoksissa. Luulen, että saat tarkemman olinpaikan selville tuosta yllä olevasta numerosta, jonka joku oli löytänyt.
Kurjaa, että jo noin nuorena joudut tällaisista asioista huolehtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 18:35"]
No hyvä, että on osastolla eikä jossain kadoksissa. Luulen, että saat tarkemman olinpaikan selville tuosta yllä olevasta numerosta, jonka joku oli löytänyt.
Kurjaa, että jo noin nuorena joudut tällaisista asioista huolehtimaan.
[/quote]
Joo helpottaa kyllä se tieto, että on osastolla ja hoidossa ja ei tarvitse jatkuvasti pelätä sitä että yksin kotona tappaa itsensä viinalla ja lääkkeillä. Silti tuntuu kamalalta ja muutaman päivän olen itkenyt. En edes tiedä, miksi tuntuu näin pahalta. Edottelen vielä jos veljeni saisi vähän lisätietoa ennenkuin alan soittelemaan minnekään..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 16:36"]Soita äitisi lähimpiin sairaaloihin ja kysy onko äitisi hoidossa sielä. He kertovat kyllä jos on.....Mahdoööisesti he kertovat että millä osastolla äitiäsi hoidetaan....
[/quote]
Eivät voi kertoa sairaalassaoloa, mikäli potilas itse on kertomisen kieltänyt. Itse olen kohta menossa toimenpiteeseen ja jo ennakkoon sekä esitietokaavakkeessa että hoitajan vastaanotolla on kysytty saako jonkun kysyessä sairaala kertoa minun olevan potilaana (vain tiedon että olen siellä, ei kuitenkaan millä osastolla olen ja miksi) vai haluanko olla ns. salainen potilas.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 16:55"]
itse sain rakkaan lähiomaisen kuolemasta tiedon paria päivää ennen hautajaisia. ei mitään tietoa sairaalaan ottamisesta, äkillisestä huonosta voinninsta. en ole voinut tämän jälkeen olla sukuuni yhteydessä. tuskin ilmoittavat muitakaan ''poisnukkuneita'', niin on helpompi käsi ojossa sitten periä ja kaappia päältä kullat ja rihkamat. suku on pahin. sen petos pelkkää ahneuttaan tai kateuttaan on kuvottavinta mitä maa päälllään kantaa. kuollut sukulaiseni oli läheisin minulle ja tiesin olleen hänelle rakkain. mutta koska niin voipunut, ei voinut viestittää minulle. en pääse yli tästä petoksesta, että en saanut rakkaintani nähdä lähdön hetkellä ja ''suvun'' petosta. käärmeitä kaikki.
no oikeus tapahtuu vielä kerran. karman laki.
[/quote]
Ellet ole rintaperillinen tai testamentissa mainittu, kenelläkään ei ole velvoitetta ilmoittaa sinulle yhtään mitään, olitpa sitten ollut vainajalle kuinka rakas tai läheinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 18:35"]
No hyvä, että on osastolla eikä jossain kadoksissa. Luulen, että saat tarkemman olinpaikan selville tuosta yllä olevasta numerosta, jonka joku oli löytänyt.
Kurjaa, että jo noin nuorena joudut tällaisista asioista huolehtimaan.
[/quote]
Joo helpottaa kyllä se tieto, että on osastolla ja hoidossa ja ei tarvitse jatkuvasti pelätä sitä että yksin kotona tappaa itsensä viinalla ja lääkkeillä. Silti tuntuu kamalalta ja muutaman päivän olen itkenyt. En edes tiedä, miksi tuntuu näin pahalta. Edottelen vielä jos veljeni saisi vähän lisätietoa ennenkuin alan soittelemaan minnekään..
Ap
[/quote]
Totta kai se tuntuu kamalalta. On äärettömän ahdistavaa, kun on tunne, että pitäisi tehdä jotain, ja samalla olo, että koko maailma asettuu poikkiteloin, että et vahingossakaan mitään voi tehdä. Onhan se ihan riittävän ahdistavaa tilanteessa missä hyvänsä. Mutta nyt vielä puhutaan nuorehkosta ihmisestä, joka tekee pidennettyä itsemurhaa kieltäytymällä syöpähoidosta.
Voisi olla hyvä löytää itselle selväpäisiä tukijoukkoja tällaiseen tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa puhelimessa ei saa sanoa, onko joku hoidossa, vaikka puhuja väittäisi olevansa Saaban kuningatar. Vain lähiomaiselle ilmoitetaan ja muut ohjataan ottamaan häneen yhteyttä. Hoitaja ei ole inhimillinen tai epäinhimillinen, mutta tekee virkavirheen, jos alkaa selittelemään jollekin soittajalle, että kyllä täällä meillä on hoidossa suljetulla tää Saaban kuningattaren äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 18:35"]
No hyvä, että on osastolla eikä jossain kadoksissa. Luulen, että saat tarkemman olinpaikan selville tuosta yllä olevasta numerosta, jonka joku oli löytänyt.
Kurjaa, että jo noin nuorena joudut tällaisista asioista huolehtimaan.
[/quote]
Joo helpottaa kyllä se tieto, että on osastolla ja hoidossa ja ei tarvitse jatkuvasti pelätä sitä että yksin kotona tappaa itsensä viinalla ja lääkkeillä. Silti tuntuu kamalalta ja muutaman päivän olen itkenyt. En edes tiedä, miksi tuntuu näin pahalta. Edottelen vielä jos veljeni saisi vähän lisätietoa ennenkuin alan soittelemaan minnekään..
Ap
[/quote]
Totta kai se tuntuu kamalalta. On äärettömän ahdistavaa, kun on tunne, että pitäisi tehdä jotain, ja samalla olo, että koko maailma asettuu poikkiteloin, että et vahingossakaan mitään voi tehdä. Onhan se ihan riittävän ahdistavaa tilanteessa missä hyvänsä. Mutta nyt vielä puhutaan nuorehkosta ihmisestä, joka tekee pidennettyä itsemurhaa kieltäytymällä syöpähoidosta.
Voisi olla hyvä löytää itselle selväpäisiä tukijoukkoja tällaiseen tilanteeseen.
[/quote]
Mun veli on ainoa ihminen, joka voisi ees jollain tasolla ymmärtää. Veli on kuitenkin psykiatrisessa avohoidossa ja onkin sanonut, että häntä ei asia edes kiinnosta. On onnellinen, kun ei enää tarvitse kuunnella äidin kännisoittoja tai viestittelyä humalassa. Veljeni mielestä olisi hyvä, jos äitimme kuolisi.
En ole kenellekään tästä tilanteesta puhunut. Pidän negatiiviset asiat itselläni. Olen kyllä hakeutunut hoitoon, mutta juuri pari päivää sitten olin kontrollissa ja asiat olivat silloin niin hyvin, että kieltäydyin psykiatrista. Ehkä voisin soittaa ja sanoa, että haluan sittenkin jutella asioista.
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 15:57"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 15:08"]
Muutaman päivän olen ihmetellyt äitini hiljaiseloa ja vastaamattomuutta viesteihini. Olen itkenyt silmät päästäni ja pelännyt, että äitini on yksinasuvana kuollut/tappanut itsensä.
Tänään otin yhteyttä veljeeni, joka sanoi että äitini on _kai_ otettu jollekin osastolle. Tarkempaa tietoa hänelläkään ei aiheesta ole, mutta äitini mielenterveydelliset vaivat tuntien ja hänen puheistaan päätellen veikkaan, että on suljetulla mielenterveydellisellä osastolla.
Mistä voisin saada jotain tietoa asiasta? Miksei minulle ole ilmoitettu asiasta mitään?!
[/quote]
Eihän sairaalasta ilmoitella mitään muille kuin henkilölle, jonka potilas itse on ilmoittanut lähiomaisekseen. Useimmilla se on oma puoliso. Ei sairaalaan joutumisesta ilmoiteta automaattisesti silloinkaan, jos kyseessä ei ole mitään kovin vakavaa. Kuolemantapauksen yhteydessä tietysti otetaan yhteyttä lähiomaiseen.
Sinä nyt vain et sattunut olemaan äitisi lähiomaiseksi merkitty henkilö eikä äidilläsi kai ole mitään niin vakavaa, että olisi ollut aihetta ilmoitella sairaalasta kenellekään. Ilmoittaa itse, kun muistaa ja kokee sen tarpeelliseksi.
[/quote]
Jos äitisi on kykenevä käyttämään itse puhelinta, ei sairaala saa ilmoittaa kenellekkään hänen siellä olostaan tai voinnistaan (vaitiolovelvollisuus). Vain siinä tapauksessa, jos äitisi on kykenemätön ilmoittamaan itse omaisilleen sairaala voi olla yhteydessä äitisi luvalla lähiomaiseksi ilmoitettuun henkilöön. Kuullostaa, että äitisi on mahdollisesti vain omasta halustaan jättänyt itse ilmoittamatta kenellekkään tilanteestaan.
Kovasti voimia, tilanteesi kuulostaa ihan kamalalta. Soita äitisi kotipaikkakunnan psykiatriselle osastolle/osastoille ja varmuuden vuoksi vaikka päivystykseen. Sieltä äitisi toivottavasti löytyy jai saavat taivuteltua häntä sen verran, ettet veljesi kanssa joudu olemaan ihan pimennossa.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 21:37"]
Kovasti voimia, tilanteesi kuulostaa ihan kamalalta. Soita äitisi kotipaikkakunnan psykiatriselle osastolle/osastoille ja varmuuden vuoksi vaikka päivystykseen. Sieltä äitisi toivottavasti löytyy jai saavat taivuteltua häntä sen verran, ettet veljesi kanssa joudu olemaan ihan pimennossa.
[/quote]
Kiitos. Soitan huomenna, jos voimia siihen jostain löytyy. Tässä tilanteessa voimistuu kyllä se, että tieto lisää tuskaa.
Ap
Jos äiti ei ole halunnut että sinulle ilmoitetaan? Voi olla, ettei sinua ole merkitty lähiomaiseksi äitisi potilastietoihin ja siksi sinulle ei ole ilmoitettu. Yleensä ilmoitus tehdään vain yhdelle omaiselle, ei hoitajat/lääkärit soita koko sukua läpi.
Sairaalasta ilmoitetaan (potilaan luvalla) vain yhdelle potilaan nimeämälle omaiselle. Jos potilas ei anna lupaa, ei ilmoiteta kenellekään.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 17:14"]
Miksi et mene käymään äidilläsi? Ethän ole varma sairaalassa olosta. Mainitset heti alussa sanan kai.
[/quote] Tuli vahingossa alapeukku kun piti tulla yläpeukku. Minäkin mietin sitä, että onko ap todella varma siitä, että äiti on sairaalassa? Entä jos onkin kotona ja saanut sairauskohtauksen? Entä jos on joutunut rikoksen uhriksi? Jos ei ole varma asiasta, kannattaa tehdä poliisille katoamisilmoitus.
[/quote]
Olen siis aika varma, että on jossain osastolla. En tietenkään ihan 100% voi olla, ennenkuin saan asialle varmistuksen; veljeni lupasi kysellä asiasta henkilöltä joka ilmeisesti tilanteesta jotain tietää. Asun reilun 300km päässä ja en omista edes autoa. Ei tuonne ihan niin vain mennä käymään. Eikä minulla ole edes avainta äitini kotiin.
Ap