Lue keskustelun säännöt.
Mietin erään tuttavani lapsen koulunkäyntiä
19.08.2021 |
Että miten on mahdollista ja mitä vanhemmuudessa, jos mitään, on sellaista joka edesauttaa sellaista koulumenestystä ja sen helppoutta kuin mitä kys lapsen koulunkäynti on ollut?
Hän siis pääsi peruskoulusta lukuaineiden keskiarvolla 10 ja ns eliitti lukiosta keskiarvolla 9,4 ja nyt aloittaa yliopistossa alalla joka sitten vuosien päästä valmistuessaan työllistää taatusti.
Kaikki muut ympärillä perusjonneja-ja jonniinoja keskiarvojen pyöriessä max 9, yleensä 7,5-8,8 välillä.
Kommentit (23)
Lapsella ollut motivaatio oppia asioita ja hyvät geenit, kannustava koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja poika oli ystäväni perheen kautta osa elämääni. Muistan hänet iloisena vesselinä, joka keräsi elokuussa pihan viinimarjapensaat tyhjiksi ja rakasti lennättää kirjavasta silkkipaperista rakentamaansa leijaa. Pojan tulevaisuus näytti kirkkaalta... Koulu sujui hienosti, poika rakasti tarinoita historiasta ja kaukaisten maiden eläimistä. Muistan kuin eilisen sen kauniin alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa pelata koulun jälkeen videopelejä ja lähteä hieman vanhempana kiertämään Eurooppaa. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku ihana tyttö vielä hienon poikaystävän! Pojan vanhemmilla ei ollut varaa mopoon tai mopoautoon, joten yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Poika varttui ja tultiin vuoteen jolloin lukio alkoi, hänestä tuli muutoksen seurauksena hiljainen ja varautunut. Poika opiskeli edelleen yhteiskuntaoppia loistavin arvosanoin, mutta ilo hänen silmistään oli kadonnut. Olimme huolesta suunniltamme... Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, kenties poika tarvitsi ainoastaan uusia ympäristöjä. Poika pääsikin ensimmäisellä hakukerralla opiskelemaan valtio-oppia, mutta palattuaan kesäksi kotiin opiskelu vuoden jälkeen, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Eli tää aloitus oli sun tekemä ja taas pääsit vastaamaan itsellesi. Mee hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja poika oli ystäväni perheen kautta osa elämääni. Muistan hänet iloisena vesselinä, joka keräsi elokuussa pihan viinimarjapensaat tyhjiksi ja rakasti lennättää kirjavasta silkkipaperista rakentamaansa leijaa. Pojan tulevaisuus näytti kirkkaalta... Koulu sujui hienosti, poika rakasti tarinoita historiasta ja kaukaisten maiden eläimistä. Muistan kuin eilisen sen kauniin alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa pelata koulun jälkeen videopelejä ja lähteä hieman vanhempana kiertämään Eurooppaa. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku ihana tyttö vielä hienon poikaystävän! Pojan vanhemmilla ei ollut varaa mopoon tai mopoautoon, joten yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Poika varttui ja tultiin vuoteen jolloin lukio alkoi, hänestä tuli muutoksen seurauksena hiljainen ja varautunut. Poika opiskeli edelleen yhteiskuntaoppia loistavin arvosanoin, mutta ilo hänen silmistään oli kadonnut. Olimme huolesta suunniltamme... Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, kenties poika tarvitsi ainoastaan uusia ympäristöjä. Poika pääsikin ensimmäisellä hakukerralla opiskelemaan valtio-oppia, mutta palattuaan kesäksi kotiin opiskelu vuoden jälkeen, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Kuinkahan monta kertaa tehtailet tätä samaa aloitusta. Ja miksi aina roolihenkilö on poika, eikä tyttö?
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Kyllähän se äly geeneissäkin on, mutta voi hypätä sukupolvien yli. Vaikkapa mun miehen vanhemmat eivät kumpikaan ole mitenkään älykkäitä. Silti hän oli aina tosi hyvä koulussa ja kirjoitti 5 laudaturia ja eximian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ihmettelen aina suuresti näitä helppoja tapauksia, että mitenkä he myöhemmin puolustelevat korkeita palkkojaan, kun eikö se älykkyys ole jo se palkinto.
Aika moni ihminen haluaisi noin helpon elämän ja perimän.
Kuka sitten siivoisi jos kaikki suunnittelisi ydinaseita tai kehittelisi pahempia tuhoaseita?
prkl! kuka taas on epätykkäillyt kaikki kommentit!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Jos peruskoulun ka ei ole huono, se ei kerro mitään lapsen älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
No voit lesoilla vain omilla saavutuksillasi. Lapsesi ei ole jatkeesi eikä kerro mitään sinun ahkeruudestasi, älystäsi tai paremmuudestasi muihin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
Olin hyvä (perus)koulussa, ka 9,9...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
Olin hyvä (perus)koulussa, ka 9,9...
Okei. Siis oletko tyhmä, mutta kuitenkin keskiarvosi oli 9,9? En nimittäin tunne ainoatakaan tyhmää, jolla keskiarvo olisi huidellut noilla lukemilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Nykyään toki pitää soveltaa oppimaansa. Siihenkin auttaa älykkyys ja hyvä muisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
Olin hyvä (perus)koulussa, ka 9,9...
Peruskoulu on helppo ja opettaa helposti oppivat laiskoiksi. Seuraavilla asteilla ainevalinnoista riippuen joutuu yleensä tekemään enemmän töitä.
Geenit ei vaikuta jokainen on oma ihmisensä.Oppii haluaa oppia.Käydä kouluja.Adhd ja Asperger pojat yhdessä perh.Poikien keskiarvo likemmäksi 10.Toinen insinööri..Äly on yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
Olin hyvä (perus)koulussa, ka 9,9...
Okei. Siis oletko tyhmä, mutta kuitenkin keskiarvosi oli 9,9? En nimittäin tunne ainoatakaan tyhmää, jolla keskiarvo olisi huidellut noilla lukemilla.
Peruskoulu on niin helppoa, ettei se kerro älystä vaan korkeintaan sen puutteesta.
Sitten kun niitä lentokoneita pitäisi ihan oikeasti suunnitella niin että ne myös pysyvät taivaalla eikä laskujen oikeellisuutta voi enää opelta eikä keneltäkään muulta tarkistaa, tulee äkkiä pupu pöksyyn vaikka peruskoulun ka olisi kuinka 10 tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.
Ei se ole älyykkyyttä että opettelee ulkoa muiden tekemää tietoa ja suoltaa sitten saman eteenpäin.
Mikä on tämä ikuinen katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat hyviä koulussa?
Olin hyvä (perus)koulussa, ka 9,9...
Okei. Siis oletko tyhmä, mutta kuitenkin keskiarvosi oli 9,9? En nimittäin tunne ainoatakaan tyhmää, jolla keskiarvo olisi huidellut noilla lukemilla.
Peruskoulu on niin helppoa, ettei se kerro älystä vaan korkeintaan sen puutteesta.
Sitten kun niitä lentokoneita pitäisi ihan oikeasti suunnitella niin että ne myös pysyvät taivaalla eikä laskujen oikeellisuutta voi enää opelta eikä keneltäkään muulta tarkistaa, tulee äkkiä pupu pöksyyn vaikka peruskoulun ka olisi kuinka 10 tahansa.
Kuten sanottua, en ole koskaan tavannut tyhmää ihmistä, jonka peruskoulun keskiarvo olisi huidellut kympin tuntumassa. Ehkä sinä olet se poikkeus, mutta ei se kyllä tavallista ole.
Daru32 kirjoitti:
Geenit ei vaikuta jokainen on oma ihmisensä.Oppii haluaa oppia.Käydä kouluja.Adhd ja Asperger pojat yhdessä perh.Poikien keskiarvo likemmäksi 10.Toinen insinööri..Äly on yksilöllistä.
Niin? Myös ADHD ja Asperger pojat ja tytöt voivat olla erittäin älykkäitä. Jopa niin, että älykkyys peittää osittain alleen ADHD:n tuomat ongelmat.
Vanhemmilta peritty älykkyys ja hyvä muisti.