kostitko pettämisen?

Up

Kostin. Menin sen kanssa naimisiin ja nyt roikun sen riippana lopun ikää!

Up

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:33"]Kumma kyllä täällä yksi aviopari eikä ole pettämiset kiinnostanut. Kai se on niin että jos löytyy se paras johon voi luottaa ja asiat keskustellaan selviksi jo suhteen alussa. Luottamus ja toisen arvostus on tärkeintä, ei suhteella ole mitään pohjaa ilman sitä. Näillä menty parikymmentä vuotta ja seksikin vaan paranee, ei siihen kolmas oikein väliin mahdu, hyvään suhteeseen.
[/quote]

Mitä helvettiä sä tulet tänne tämmöistä sönköttämään? Kysyikö ap, että onko täällä pariskuntia jotka eivät ole pettäneet toisiaan? Mä veikkaan että te kaks olette vaan niin rumia ja tylsiä, ettette edes kelpaisi toisille.

Kostin. Otin eron ja nyt kun on pakko olla tekemisissä, niin kostan erinäisillä asioilla.. :)

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:19"]Hölmöläinen on se joka jää pettäjän kanssa kimppaan, johan tuo on näyttänyt miten vähät välittää, ei arvostusta ei rakkauttta, vain raasut läheisriippuvaiset jää siihen kun eivät ymmärrä arvostaa itseään. [/quote]Hölmöläinen on se joka luulee löytävänsä miehen joka ei petä.Ei ole olemassa uskollisia miehiä,on vain sinisilmäisiä vaimoja.

[/quote]

HP! Terveisin, mies

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:31"]Mun ex-vaimo ei tullu juttuun lasten kaa. Lähti hakeen lohtua toisesta miehestä. Otin eron. Sen jälkeen paljastu kuinka tyhjä äitiys hänel oli. Hän osasi olla äiti vain mun läsnäollessa. Oikeasti säälin äitiä koska hän menetti täysin lapsensa mulle.ei siis tarvunut kostaa. Nyt kun lapset ovat isompia niin vihaavat äitiään. Äidillä on narsistineb persoonallisuushäiriö ja laoset eivät koe itseään arvokkaiksi hänen seurassaan. Viisauta lapsia mulla.
[/quote] pitäiskö sun viisaiden lasten opettaa kirjoittamista isälleen..?

Kostin ja kerroin itse siitä miehelleni. En tiedä oliko siitä muuta hyötyä kuin että koin sen olevan ainoa keino päästä " tasoihin " miehen kanssa ja osoittaa kuinka paljon satutti minua pettämisellä. Avioliittomme jatkuu edelleen, mutta ei missään nimessä ole entisellään. Aika näyttää mitä tapahtuu, toivon että olisimme yhdessä vahvempia, rakkaus ei kuitenkaan ole kadonnut.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 12:23"]Mitä se kostaminen hyödyttää, itse heittäisin pettäjän pihalle ja sillä siisti, se on paras kosto!
[/quote] Sinä lennät pihalle jos et omista talo :)

Ex petti raskausaikana ja tytön synnyttyä. Löysin jopa vaatteistani vieraan naisen hiuksia kun palasin kotiin sukulaisten luota. En kertonut että tiesin, hommasin salaa uuden kodin ja muutin äijän "työpäivän" aikana sanomatta mitään. Jätin tiskipöydälle tyhjään asuntoon kopion uudesta vuokrasopimuksesta josta poistin uuden osoitteen.

Up

[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 08:10"]

Kostin. Otin eron ja nyt kun on pakko olla tekemisissä, niin kostan erinäisillä asioilla.. :)

[/quote]

Katkera, et kostaja! Myrkytetty mielesi vie, on varmasti jo vienyt, elämänhalusi ja ainoa lohtu on aiheuttaa ongelmia toiselle, hae apua itsellesi.

Minusta pettämällä kostaminen ei hyödytä yhtään mitään. Jos asiat ovat sillä lailla, että mies ei suostu muuttumaan ja raidoistaan luopumaan, niin lähtee pois suhteesta ja etsii uuden paremman miehen. Jos lapset on pieniä, suosittelen vielä enemmän että lähdet. Helpompaa. Minulla olivat jo koululaisia ja kiintyneitä isäänsä, oli todella vaikeaa alussa.

Minä lähdin,  sukulaisten avulla lyötiin kamat autoihin miehen työpäivän aikana. Lapset oli mummolassa hoidossa muutenkin kun koulu oli loppunut. Olin tiennyt pettämisestä jo kuukausia, mutta en voinut paljastaa tietojani, koska riitatilanteissa en voinut olla varma, miten mies reagoi. Mies  suuttuessaan oli uhkaava ja hiukan pelkäsin häntä. Ei lyönyt, mutta karjuminen ja huutaminen oli pelottavaa. Oikeastaan vaikeinta oli sitten kertoa lapsille, että muutamme uuteen kotiin.

Mutta en ole kertaakaan katunut lähtöäni. Olen myös uusissa naimisissa ja tämä on hyvä liitto. On vapautta hengittää.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:22"]

En kostanut! Päätimme vielä yrittää, koska rakastamme toisiamme. Asia selvitettiin perinpohjin ammattiauttajan luona ja keskenämme puhumalla. Selvisimme pettämisestä. Tästä on jo yli 10 vuotta aikaa. Avioliittomme on nyt onnellisempi, kuin koskaan. Annoin anteeksi, mutta unohtanut en ole. Toista kertaa en anteeksi anna, vaan se on heti moro. Mieheni tietää tämän.

[/quote]

Luulet vaan, niin moni mies pettää, vaikka vaimo muuta luulee. Ei mun mies, mutta kuitenkin. Tekee sen niin salaa, ettei vaimot epäile. Kun joku näkee ja käräyttää niin sitten totuus selviää.

Kostatteko yleensä, vai menette mukaan? auts..

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12493796

Mies petti harrastamalla seksiä eksänsä kanssa. Mies kertoi tästä itse – etukäteen jopa! Aamulla luin hänen yöllä laittaman viestinsä, mitä aikoo tehdä ja pyyteli anteeksi. Sen päivän olin aivan rikki, mutta kun kävin hakemassa kamojani hänen luotaan, annoin mahtavaa jäähyväisseksiä ja miehen kanssa sovittiin, että yritetään uudelleen. Minä vakuuttelin, että tietysti osaan antaa anteeksi, että jokainen nyt virheitä tekee.

Viikon ajan esitin olevani maailman paras tyttöystävä ja onneni kukkuloilla. Tuli viikonloppu ja menimme yhdessä ystäväni tupareihin. Ennen keskiyötä puhuin mieheni lähtemään kotiin sen varjolla, että hän on liian kännissä päästäkseen baariin. Kerroin vain käväiseväni baarissa tyttöystävieni ja heidän poikaystävien kanssa, ja tulisin hänen viereen nukkumaan. Raukka uskoi. Todellisuudessa iskin bileistä sen komeimman miehen (jota jo mieheni vihasi valmiiksi) ja harrastin seksiä hänen kanssaan sinä yönä kaksi kertaa. Mikään uusi tuttavuus ei ollut kyseessä, vaan olin ko. miehen tuntenut jo parin vuoden ajan.

Aamulla kahdeksan aikaan tulin kotiin, kävin suihkussa ja laitoin itseni seksikkääksi. Keitin kahvit ja menin herättämään mieheni suihinotolla. Mieheni heräsi siihen hyvin nopeasti. Toin hänelle kahvikupin ja hän ihanasti kehui, kuinka hyvältä näytän. Rauhallisesti kerroin hänelle, että olen lähdössä kahville äitini kanssa ja hänellä on sen aikaa pakata kamansa luotani ja lähteä. Meinasi raukka tukehtua kahviinsa, kun kerroin hänelle, miten olin suunnitellut aivan kaiken ja mitä yöllä oli tapahtunut hänen nukkuessaan rauhallista unta. Yritti vielä kinua takaisin, mutta kun en suostunut, hän haukkui minut pataluhaksi. En osannut mitään muuta kuin nauraa hänelle, koska olin aivan mielettömän hyvällä tuulella.

Oliko kosto sen arvoista? Kyllä. Mies oli läpipaska ja sai ansaitsemansa mukaan. Suhdetta kesti 8 kuukautta, joten mistään pitkästä suhteesta ei toki ollut kyse. Toivottavasti kuitenkin kostoni opetti sen verran, että ei tulevia tyttöystäviään pettänyt.

Kostin. Erosimme myöhemmin, kun löysin paremman miehen. En ole koskaan kertonut kostostani.

Kostinhan minä. Kun mies jäi kiinni, olin sluksi raivona. Meillä oli pieni lapsi, jonka kanssa olin ollut kotona. Lisäksi meillä oli avioehto. Mies ei halunnut erota, joten lähdin siihen mukaan. Aikamme siinä yritimme, mies huiteli edelleen missä sattui mutta ei jäänyt mulle kiinni. Lopulta ehdotin miehelle avio-ehdon purkamista. Se purettiin, mies oli onnensa huipuilla (koska sai pitää vaimonsa ja tyttöystävänsä). Vai saiko sittenkään? Etsin uuden asunnon mulle ja lapselle, muutettiin miehen viikonloppumatkan aikana. Avioerohakemus vetämään, numeroiden jne vaihto ja kaikki asioinnit asianajajan kautta.

musta tuntuu että naiset kostaa vähän kaiken. Nyt ei välttämättä puhuta pettämisestä, vaan yleisesti. Jos mies ei toimi naisen haluamalla tavalla, ei siitä välttämättä tee nroa, mutt illalla ei taas jaksa ja halua tms. Ja sittenhän nää hommat kasautuu kunnes ollaan vaikkapa ap:n tilanteessa. Olkaa naisia miehille, ne älkää prinsessoja. Vähän täytyy nähdä vaivaa itsekin.

Uuup