Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tästä taloutilanteesta: selittäkää nyt joku mulle, että milloin palkat nousseet

Vierailija
14.09.2014 |

Hesarissa B. Wahlroos toteaa mm. "Klassinen tapa arvioida vientikilpailukykyä on katsoa ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Vaihtosuhde tarkoittaa vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. "Suomessa se on heikentynyt 30 prosenttia, mikä on ainutlaatuista. Samaan aikaan palkat ovat nousseet 40 prosenttia", Wahlroos listaa."

 

Olen 52v ja ollut työelämässä mukana jo 80-luvulta. Muistellessani vanhoja palkkojani, ja nykyisiä samoista hommista, en saa 40 prossaa korotusta millään. En mistään. 

Muiden palkoista teidän sen mitä yleensä tuttavien ja ystävien palkoista tiedetään  eli suuntaa antavasti. En tajua että mistä tämä + 40 % lasketaan. Millä alalla? Millä aikavälillä? Lasketaanko se jotenkin yhteen kaikista tulonsiirroista ja verovähennyksistä yhteen että sitten vuoden 1948 jälkeen tulot on nousseet?? Va faan? 

 

Whalroos: "Jopa viimeisten kuuden vuoden aikana palkat ovat nousseet 20 prosenttia. Aikana, jolloin bruttokansantuote ei ole noussut lainkaan. Itse asiassa se on laskenut. Jos kysyt, onko tämä ongelma, vastaus on – kyllä!"

 

Luin artikkelin mielenkiinnolla. Ja mielestäni jopa ymmärsin osan, vaikka olenkin vain tarjoilija (yo-pohjalla). Esim. tuo ettei ole enää mahdollisuutta devalvoida omaa valuuttaa, sen tajusin. Pitää tehdä muuta, joka on tietysti verotuksen keventäminen. Rankalla kädellä.

 

Mutta sitten taas tökkää: milloin ja missä ja miten helv---ssä palkat on nousseet noin paljon? Kenellä? 

Olen töissä Ruotsissa ja sen on totta, että täällä yhteiskunta toimii huomattavasti dynaamisemmin ja joustavammin. En kyllä usko noihin vapaa-sopiminen-saarnoihin, kun siinä käy työntekijöille järjestään kalpaten.  Harva työnhakija johonkin esim. näihin tarjoilijan hommiiin pystyy itselleen vapaasti sopimaan kunnollista palkkaa. Kyllä jonkinlainen minimipohja pitää olla palkalle. 

 

Kepulaiset veti varmaan aamukahvit keuhkojen puolelle lukiessaan verotuksen kohdentamisesta myös maatalous- ja metsätalousmaahan. Hyvä idea! Tätähän ovat kepulaiset varjelleet kuin omia lapsiaan koko kepukauden aikakauden ja mikäs siinä varjellessa kun on presidentit ja pääministerit olleet keskustasta. Ministeriön virkamiehistä puhumattakaan. Toviottavasti tämä ehdotus nousee keskusteluun! Keskusta yrittää vaieta kuoliaaksi tietty.

 

 

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkat ovat nousseet julkisen puolen johtajilla, ei muilla. Piste.

Vierailija
2/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkat nousivat hallitsemattomasti Tehyn työtaistelua seuranneella liittokierroksella 2007-08. Tämän seurauksena työn tuottavuus Suomessa romahti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkkoja on nostettu joidenkin vahvojen ay-liittojen puolella sekä julkisella sektorilla. Etenkin jälkimmäinen on ihan hullunhommaa silloin, kun yksityispuolella on vaikeat ajat, koska julkispuolen palkat maksetaan yksityisen sektorin tuotoilla ja veroilla ja huonoina aikoina ottamalla velkaa, kuten viime vuodet on tehty.

Vierailija
4/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä äijä edes tarkoittaa sillä, että palkat ovat nousseet 40 %? Yleisesti palkkakustannuksetko, kun tarkastellaan kaikkia palkanmaksajia?

Vierailija
5/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nalle länkyttää vailla tarkistettavia faktoja ja puolieettomia lähteitä!!! Jos olis kysytty asiaa vaikka Palkansaajien tutkimuslaitokselta, okisi saatu taatusti eri lukuja!

Vierailija
6/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en tiedä mitään muuta, mutta kun keskiverto taatelintallaaja perheellä on varaa hommata (velaksi tietysti) 300 neliön talo ja kaksi autoa, niin silloin ollaan yksinkertaisesti metsässä. Ja ihan turha väittää että se ei ole keneltäkään pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä siinä valtioiden lainanotossa oikeistolaisia niin kamalasti häiritsee? En kässää ollenkaan. Eihän se ole niinkuin tavallisella työmuurahaisella että ylivelkaantuu ja ottaa liikaa vippejä eikä pysty maksamaa edes korkoja ja se korttitalo sortuu.

Vituttaa kuunnella kun joku muka laskeskelee, että nyt meillä on jokaisella kansalaisella jo xx summa paljon velkaa. Eikä muuten ole. Ihan älyttömän ärsyttävää yrittää selittää että jopa pikkulapsilla oli joku summa velkaa, koska suomen valtio on ottanut joltain kasvottamalta superrahoittajalta jonkun summan velkaa.

Oikeestikko jotkut pyrkii siihen,että valtiolla ei olisi velkaa? Onko semmoinen politiikka ja valtio mahdollinen? Onko semmoisia jo olemassa? En tiedä, kun en näistä tiedä saati tajua. En vaan oikein usko.

 

"Kilpailukyky" on ihan hebreaa itselleni. En osaa ajatella, että miten sitä minä voisin parantaa. Siis millään.

Sen kyllä muistan elävästi, kun ansiosidonnaisen keräämiseen riitti 6kk töitä, jotka käytiin nousukauden aikaan tehtailemassa jossain eteläsuomen työpaikoissa. Sitten takas pohjoiseen ja lähimpään työkkäriin ilmottautumaan että saisi rahat nostettua. 6kk lomaa ja takas töiihin. Tosin työttömyys- % taisi olla koko maassa jotain 3%.  Töitä sai aina ja kuka vaan haki. Rahaakin tuli. Talous sauhusi kovaa.

 

Lamankin muistan, kiitos Esko Aho ja täysin avuttomat pankkiirit ja politiikot, jotka ette mitenkään tajunneet että mitä tapahtui ja mitä olitte tekemäss. Jotenkin ne personoituu mulla C. Wegeliukseen ja Sundqvistiin. Niin ja Kullberg. Ei ne pysyneet mukana ollenkaan ja niin joutui koko maa syöksyyn. Oli se kamalaa aikaa.

Vierailija
8/8 |
14.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 11:00"]

Hesarissa B. Wahlroos toteaa mm. "Klassinen tapa arvioida vientikilpailukykyä on katsoa ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Vaihtosuhde tarkoittaa vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. "Suomessa se on heikentynyt 30 prosenttia, mikä on ainutlaatuista. Samaan aikaan palkat ovat nousseet 40 prosenttia", Wahlroos listaa."

 

Olen 52v ja ollut työelämässä mukana jo 80-luvulta. Muistellessani vanhoja palkkojani, ja nykyisiä samoista hommista, en saa 40 prossaa korotusta millään. En mistään. 

Muiden palkoista teidän sen mitä yleensä tuttavien ja ystävien palkoista tiedetään  eli suuntaa antavasti. En tajua että mistä tämä + 40 % lasketaan. Millä alalla? Millä aikavälillä? Lasketaanko se jotenkin yhteen kaikista tulonsiirroista ja verovähennyksistä yhteen että sitten vuoden 1948 jälkeen tulot on nousseet?? Va faan? 

 

Whalroos: "Jopa viimeisten kuuden vuoden aikana palkat ovat nousseet 20 prosenttia. Aikana, jolloin bruttokansantuote ei ole noussut lainkaan. Itse asiassa se on laskenut. Jos kysyt, onko tämä ongelma, vastaus on – kyllä!"

 

Luin artikkelin mielenkiinnolla. Ja mielestäni jopa ymmärsin osan, vaikka olenkin vain tarjoilija (yo-pohjalla). Esim. tuo ettei ole enää mahdollisuutta devalvoida omaa valuuttaa, sen tajusin. Pitää tehdä muuta, joka on tietysti verotuksen keventäminen. Rankalla kädellä.

 

Mutta sitten taas tökkää: milloin ja missä ja miten helv---ssä palkat on nousseet noin paljon? Kenellä? 

Olen töissä Ruotsissa ja sen on totta, että täällä yhteiskunta toimii huomattavasti dynaamisemmin ja joustavammin. En kyllä usko noihin vapaa-sopiminen-saarnoihin, kun siinä käy työntekijöille järjestään kalpaten.  Harva työnhakija johonkin esim. näihin tarjoilijan hommiiin pystyy itselleen vapaasti sopimaan kunnollista palkkaa. Kyllä jonkinlainen minimipohja pitää olla palkalle. 

 

Kepulaiset veti varmaan aamukahvit keuhkojen puolelle lukiessaan verotuksen kohdentamisesta myös maatalous- ja metsätalousmaahan. Hyvä idea! Tätähän ovat kepulaiset varjelleet kuin omia lapsiaan koko kepukauden aikakauden ja mikäs siinä varjellessa kun on presidentit ja pääministerit olleet keskustasta. Ministeriön virkamiehistä puhumattakaan. Toviottavasti tämä ehdotus nousee keskusteluun! Keskusta yrittää vaieta kuoliaaksi tietty.

 

 

[/quote]

Taas tällaista tampiomatikkaa, ei ihme ettei ymmärretä. Varmasti olet saanut niitä huomaamattomaksi jääviä liiton korotuksia kuten muutkin. 1,5% korotukset tekevät yli 55% korotuksen, jos esim kelataan takaisin 80-luvulle (30 vuotta). Pienistä puroista jne...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä yksi