Lasteni mummo on unohtanut meidät.
Eli äitini, joka ennen kävi usein meillä lastenlastensa luona. Ei käy enää kuin aniharvoin, eikä pidä yhteyttä enää meidän lapsiin. Minulle soittaessaan käskee kertoa terveisiä lapsille, muttei soita heille itselleen, vaikka koululaisilla on omat puhelimet. Sisareni lasta hoitaa täyspäiväisesti joka toinen viikko.
Onko tämä oikein? Lapsetkin alkavat vieraantua mummosta, eivätkä enää kyselekään hänestä.
Kommentit (27)
Äitisi on hoitanut sinut elossa 18-vuotiaaksi. Siihen loppui hänen velvollisuutensa ja oikein/väärin pohdinnat. Olkoot perheesi kanssa tekemisissä jos haluaa ja älkööt olko jos ei halua.
Lapsesi ovat koululaisia, siis aika isoja eivätkä tarvitse niinkään hoitamista. Siskosi lapsi on kai aika pieni, ja tarvitsee hoitoa? Eipä mummolla ja koululaisilla nyt niin kamalasti yhteistä välttämättä ole, mummo ei varmaan ole kiinnostunut poppibändeistä ja piirretyistä yms. Lisäksi saattaa olla että lapsukaisesi ovat käyttäytyneet rumasti, tai ehkäpä sinä olet?
Koskas olet muuten viimeksi auttanut siskoasi hoitamalla hänen lastaan?
Suurten ikäluokkien naisten käytös vaan on ihan sairaan käsittämätöntä! Näin olemme jo usean ystävämme kanssa todenneet js päättäneet jättää mummot sekoiluineen omaan arvoonsa. Elämämme on kunnossa, talous ja ihmissuhteet perheen sisällä järjestyksessä. Emme kärtä hoitoapua. Mutta mummo/anoppi katsoo asiakseen olla piikikäs, epäasiallinen, saa raivareita, on vaatelias ja juoruava. Olkoon siis! Lastenlasten kannalta ikävää että yhteyksiä pidetään yhä vähemmän mutta ei voi mitään.
Soittaako lapsesi ikinä mummolle? Entä sinä?
Siis minulla on myös alle kouluikäisiä lapsia. Todellakin tarvitsisimme joskus apua (meillä ei ole ketään hoitajaa lapsille koskaan, jos vaikka tarvisi käydä hammaslääkärissä tmv, joudumme sumplimaan miehen kanssa että hän tulee töistä kotiin siksi aikaa että minä käyn jos on pakko). Siskon yksi ja ainoa lapsi saa mummon (ja vaarin) kaiken huomion. Ja on mummon hoidossa joka toinen viikko yötä päivää.
Ei minun mielestäni ihan oikein mene näin. Ja mitenkään emme ole loukanneet tmv. Siitä olen varma. Päinvastoin, olen myös auttanut heitä kun apua ovat tarvinneet.
ap
Muutit pois toiselle paikkakunnalle?
Jospa sinä olet äitisi mielestä jotenkin hankala? :) Eihän vanhemmilla ole mitään velvollisuuksia auttaa aikuisia lapsia tasapuolisesti tai ollenkaan. Selvästi siskollasi ja vanhemmillasi on paremmat välit. Eihän se tietenkään reilua ole.
Tunteita ei voi pakottaa. Epäreilultahan toi kuulostaa mut jos kerroit totuuden niin on aika selvää et siskosi on äidillenne rakkaampi. Ehkä sinä muistutat enemmän isäänne ja siskosi kanssa äidillä vaan synkkaa paremmin. Julmaltahan se kuulostaa mut kuten sanoin, tunteita ei voi pakottaa.
p.s Hoitiko mummo lapsenlapsiaan kun sinun lapsesi oli pienempiä eli ennen siskosi lapsen syntymää? ONko siskosi yksinhuoltaja/sairas tms. Liittyisikö asiaan jotain mitä sinä et tiedä?
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 10:56"]
Siis minulla on myös alle kouluikäisiä lapsia. Todellakin tarvitsisimme joskus apua (meillä ei ole ketään hoitajaa lapsille koskaan, jos vaikka tarvisi käydä hammaslääkärissä tmv, joudumme sumplimaan miehen kanssa että hän tulee töistä kotiin siksi aikaa että minä käyn jos on pakko). Siskon yksi ja ainoa lapsi saa mummon (ja vaarin) kaiken huomion. Ja on mummon hoidossa joka toinen viikko yötä päivää.
Ei minun mielestäni ihan oikein mene näin. Ja mitenkään emme ole loukanneet tmv. Siitä olen varma. Päinvastoin, olen myös auttanut heitä kun apua ovat tarvinneet.
ap
[/quote]
ehkäpä äitisi kokee sinun useamman & monenikäisen lapsen kanssa olemisen vähän raskaaksi. siskosi yksi (rauhallinen?) jo tutuksi tullut lapsi sensijaan menee helpommin. ja samalla äitisi saa tyydytetyksi halunsa viettää aikaa lapsenlapsen kanssa.
oletko pyytänyt häneltä apua (siis ihan tuolla sanalla) jos apua tarvitset? ei sitä aina osaa niin ajatella ilman, että suoraan sanotaan.
Pidätkö äitiäsi vain lastesi mummona, jonka kuuluu tarvittaessa tulla avuksi hoitamaan lapsiasi, vai oletko itse tekemisissä äitisi kanssa niin kuin ihan normaalisti muiden aikuisten kanssa.
Tuskin itse olisin kovin innokas tulemaan vain pelkästään lastenhoitoavuksi, jos en myös muulla tavoin olisi osa lasteni perheiden elämää.
Mummo itse sanoi aikoinaan, että kyllä ennenvanhaan olisi katsottu nokkavartta pitkin, jos lastenhoitoapua olisi pyytänyt. Niinpä en ole sitä pyydellyt kuin pakkotilanteissa. Ymmärrän toki, että on tottakai raskaampaa hoitaa useampaa lasta kuin yhtä, mutta sitä en ymmärrä ettei edes kerran kahdessa kuukaudessa tällainen onnistu? Varsinkin, kun hän on itse nähnyt, kuinka raskastakin meidän arki joskus on (perheessämme on vaativaa pitkäaikaissairautta kahdella).
En ole koskaan ollut hankala, mutta olen miettinyt, että pitäisikö tosiaan alkaa jo omiakin mielipiteitä tuomaan esille (silloinhan olen hankala). Olen tottunut olemaan samaa mieltä vanhempieni kanssa, pääsen itse paljon helpommalla silloin :(
ap
Ei vaan voi tajuta että edelleen jotkut pitää itsestään selvyytenä, että isovanhempien kuuluu hoitaa lapsenlapsiaan. No ei tarvitse!!!! Itse olet lapsesi hankkinut, joten turha valittaa. Olisit hankkinut vain yhden, jos et useammasta selviä.
Olen ilmeisesti ilmaissut itseäni väärin täällä. Tarkoitan sitä, että toivoisin että mummolla olisi AIKAA myös meidän lapsillemme. Vaikka niin, että kävisi meillä ja lapset saisivat olla mummon lähellä. Hoitoapu olisi sitten extraa jos sitä haluaa antaa. Tärkeintä olisi se että hän kävisi meillä, kuten ennen kävikin. Nyt vaan aika menee siskon lasta hoitaessa.
Minusta tämä ei vaan ole reilua. Yksi lastenlapsi saa kaiken huomion ja muut jäävät sitten hänen varjoon.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 11:31"]
En ole koskaan ollut hankala, mutta olen miettinyt, että pitäisikö tosiaan alkaa jo omiakin mielipiteitä tuomaan esille (silloinhan olen hankala). Olen tottunut olemaan samaa mieltä vanhempieni kanssa, pääsen itse paljon helpommalla silloin :(
ap
[/quote]
Miten niin et sano omia mielipiteitäsi? Ehkä sinun pitäisi jo ajatella, että et ole enää lapsi. Olette aikuisia ihmisiä, ja sen mukaan pitäisi osata käyttäytyä puolin ja toisin.
Sulla on sairaita vaikeasti hoidettavia lapsia?
Mummo loukkaantuu heti jos olen hänen kanssaan erimieltä. Samoin isäni. Näin on ollut aina. Heidän kanssaan pitää olla samaa mieltä. :(
Mummo saa aina syödä meillä lämpimän ruoan ja kahvia, kun hän käy meillä. Kun on ollut joskus hoitamassa lapsia, olen tuonut sitten tullessani jotain kivaa pientä tuliaista.
ap
Eivät ole vaikeasti hoidettavia, kilttejä lapsia ovat. Yhdellä lapsella pitkäaikaissairaus. Mutta mitenkään villejä tai hankalia eivät tosiaankaan ole.
ap
Kysy suoraan äidiltäsi?