Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä irti yksipuolisesta rakkaudesta??
19.08.2021 |
Lyhyt seurustelu takana. Mies ei tunnekaan yhtään samalla tavalla kuin minä, tai jos tuntee, niin hyvin osaa olla tunteistaan välittämättä.
Miten saisin omatkin tunteet pois, kun mikään ei auta? Olen yrittänyt jo kaikkea! Yhteydet on poikki ja somet piilotettu jne jne, mutta ei auta. Silti edelleen joka päivä toivon ja odotan, että meistä vielä jotain tulisi ja mies tuntuu maailman ihanimmalta ja rakkaimmalta.
Mitä tässä enää voisi, kun ei helpota vaikka aikaa kuluu. Eikä kannata sanoa, että unohda ja mene vain eteenpäin (kuten ystäväni hokee, niinkuin sen voisi nappia painamalla tehdä), koska sitähän tässä on juuri yrittänyt enkä vielä ole kaikesta yrityksestä huolimatta unohtanut.
Ihan yhtä painajaista rakastaa ihmistä, jota ei voi saada!
Kommentit (58)
Järkevintä olisi päästää irti, kuten olet jo ymmärtänytkin. Irti päästäminen on sitä, että kieltäytyy enää vatvomasta asiaa. Aina, kun ajatus tulee mieleen, teet päättäväisesti jotain muuta. Jo se auttaa, että tuijottaa kaukaisuuteen. Olen joskus keksinyt tämän metodin intuitiivisesti, ja sopivasti tänään sain tukea tälle ajatukselle, kun luin jutun, jonka mukaan silmien liikkumattomuus auttaa tyhjentämään pään. Kokeile.
Miksi on niin tärkeää tyhjentää pää - no, aivotoiminnan fysiologian takia. Neuroniyhteydet vahvistuvat, mitä enemmän niitä käytetään, ja heikentyvät, kun niitä ei käytä. On siis ihan olennaista, että lopetat henkilön ajattelun, niin hän sitten vähitellen painuu taka-alalle. Kyllä sekin päivä tulee, kun et enää ajattele häntä. Tai jos joskus pulpahtaa mieleen, niin et tunne enää mitään. Tiedän kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä39914 kirjoitti:
Itse tapailin 5 vuotta naista, josta jo aika pian ymmärsin, ettei jutusta voi tulla mitään. Silti jäin koukkuun. Yritin tutustua muihin naisiin, mutta aina tämä henkilö oli mielessä. "Suhde" katkesi vasta sitten, kun en nähnyt enää mitään muuta ulospääsytietä tuskallisesta tilanteesta.
Mikä se ulospääsytie siis oli
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi päästää irti, kuten olet jo ymmärtänytkin. Irti päästäminen on sitä, että kieltäytyy enää vatvomasta asiaa. Aina, kun ajatus tulee mieleen, teet päättäväisesti jotain muuta. Jo se auttaa, että tuijottaa kaukaisuuteen. Olen joskus keksinyt tämän metodin intuitiivisesti, ja sopivasti tänään sain tukea tälle ajatukselle, kun luin jutun, jonka mukaan silmien liikkumattomuus auttaa tyhjentämään pään. Kokeile.
Miksi on niin tärkeää tyhjentää pää - no, aivotoiminnan fysiologian takia. Neuroniyhteydet vahvistuvat, mitä enemmän niitä käytetään, ja heikentyvät, kun niitä ei käytä. On siis ihan olennaista, että lopetat henkilön ajattelun, niin hän sitten vähitellen painuu taka-alalle. Kyllä sekin päivä tulee, kun et enää ajattele häntä. Tai jos joskus pulpahtaa mieleen, niin et tunne enää mitään. Tiedän kokemuksesta.
Kokeilen tätä tuijottamista. Olen yrittänyt pitää itseni liikkeessä ja kiireisenä, mutta alkaa olla stressaavaa.
Ap.
Avaatko vähän lisää. Miksi teillä oli epävirallista seurustelua, jos miestä ei kiinnostanut?
Mulla on vähän samanlainen tilanne. Tapasin 3 vuotta sitten maailman ihanimman miehen. Hän alkoikin seurustelemaan mun tuttavan kanssa. En ole koskaan kokenut niin suurta tuskaa. Noh, nykyään eivät ole enää hekään yhdessä. Mullakin ollut tässä välissä suhteita. Silti vieläkin itken ja haikailen tätä miestä. (Kävi siis aikoinaan niin että itse 'torjuin', tapahtui kai joku väärinkäsitys) ja nykyään ollaan jo niin etäällä toisistamme että yhteydenotto tuntuu vaikealta. Myös siksi kun on tämä ex.
En keksi miten nämä tunteet saa lakkaamaan. Elämä valuu ihan hukkaan ja mietin häntä useim aamuisin ja iltaisin. Yrittänyt vaan keksiä paljon keskittymistä vaativaa puuhaa päiviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole päässyt. Ensirakkauteni on mielessäni vieläkin vaikka en ole nähnyt häntä yli 50 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Avaatko vähän lisää. Miksi teillä oli epävirallista seurustelua, jos miestä ei kiinnostanut?
Olen tullut siihen tulokseen, että miehelläkin olisi tunteita minua kohtaan, mutta menneisyytensä takia ei uskalla täysin heittäytyä suhteeseen ja ”tunteidensa valtaan”.
Voi olla, että olen väärässä eikä asialla ole enää mitään merkitystä edes…
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla meni kaksi vuotta päästä yli miehestä. Ja mies käytti tunteitani hyväksi. Välillä otti yhteyttä ja särki sydämen aina uudestaan. Halusi vain sänkyyn. Eikä ollut edes hyvä, kun tunteet puuttui. Olin jo ihan loppu siihen pompotteluun.
Pääsin yli kun sain elämääni uutta sisältöä. Aloitin ihan uuden harrastuksen, josta sain paljon iloa elämään! Opin uusia asioita. Itsevarmuuteen kasvoi. Olin ihaillut miehessä sitä, että hänellä oli elämässään eräs harrastus, jonka eteen näki paljon vaivaa. Hän oli tosi karismaattinen.
Eli mieti mitä ihailet miehessä ja toteuta se omassa elämässäsi.
Suru on surtava. Anna nyt vaan siihen itsellesi lupa. Itke oikein kunnolla ja lyö nyrkilää tyynyä ja raivoa. Miksi pitäisi unohtaa jotain ihanaa ja kaunista ? Muistot jää, ne hyvätkin.
Tuota kutsutaan kasvamiseksi.
Mistä tiedät ettei mies tunne samanlaista ikävää teidän yhteisiä hetkiä kohtaan ? Ei vain näytä sitä.
Elämässä saadaan haavoja, joita ei voi pyyhkiä pois.Mutta ne arpautuvat jakun niitä vanhana tarkastelee, voi vain todeta :
"Katsos vaan, selvisinpä tuostakin'!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele niin, että sitä ihmistä johon rakastuit aikoinaan ei ole enää olemassa. Tämä mies, josta nyt yrität pitää kiinni, on eri ihminen eikä häntä pysty muuttamaan siksi ihmiseksi johon aikoinaan rakastuit. Näin itse pääsin eroon vastaavassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä39914 kirjoitti:
Itse tapailin 5 vuotta naista, josta jo aika pian ymmärsin, ettei jutusta voi tulla mitään. Silti jäin koukkuun. Yritin tutustua muihin naisiin, mutta aina tämä henkilö oli mielessä. "Suhde" katkesi vasta sitten, kun en nähnyt enää mitään muuta ulospääsytietä tuskallisesta tilanteesta.
Mikä se ulospääsytie siis oli
Se, kun nainen ilmoitti odottavansa lasta toiselle miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelin vastaavanlaisessa tilanteessa, että tapaus todistaa, että minä pystyn rakastumaan ja tuntemaan tunteita. Miksipä se siis ei onnistuisi vielä jonkun toisenkin kanssa. Kylmän vastapuolen rakastumisesta yhtään kehenkään jatkossakaan en olisi sen sijaan niin varma. Joten kummalla pyyhkii paremmin? Sinulla, koska kykenet tuntemaan tunteita.✌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole rakkautta vaan limerenssiä.
Miten päästä limerenssistä eroon?
Mitä se edes on…
Ap.
Mitä se on? No katso vaikka täältä. Löydät varmaan lisää tisekin.
Sinun pitää suhtautua tuohon ihmissuhteeseen kuten johonkin koukuttavaan asiaan, kuten alkoholiin, huumeisiin tai vaikka suklaaseen. Kaikki nämä asiat kutkuttelevat mielihyvähormonit liikkeelle. Sinun tekee mieli ajatella tätä ihmistä ja suloisia muistoja, kuten joidenkin tekee mieli syödä suklaata tai juoda alkoholia, vaikka tiedät, ettei se ole sinulle hyväksi. Nyt tarvitaan vain luonteen lujuutta. Kaikista mielihyväkoukuista voi päästä irti. Mitä enemmän niitä ruokkii ja niille antaa periksi, sen vaikeampi on irrottautua. Mutta kun onnistuu sinnittelemään tietyn ajan, huomaa sitten, ettei enää kaipaakaan niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.
Rakaus jutujen loputua,Pääsee niistäkin terapiaan,Joten mars sinne,mitä autaa täällä valitaa?
Maapallolla on yllin kyllin ihmisiä. Kyllä löydät ennen pitkään toisen kaksoisolennon.
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi päästää irti, kuten olet jo ymmärtänytkin. Irti päästäminen on sitä, että kieltäytyy enää vatvomasta asiaa. Aina, kun ajatus tulee mieleen, teet päättäväisesti jotain muuta. Jo se auttaa, että tuijottaa kaukaisuuteen. Olen joskus keksinyt tämän metodin intuitiivisesti, ja sopivasti tänään sain tukea tälle ajatukselle, kun luin jutun, jonka mukaan silmien liikkumattomuus auttaa tyhjentämään pään. Kokeile.
Miksi on niin tärkeää tyhjentää pää - no, aivotoiminnan fysiologian takia. Neuroniyhteydet vahvistuvat, mitä enemmän niitä käytetään, ja heikentyvät, kun niitä ei käytä. On siis ihan olennaista, että lopetat henkilön ajattelun, niin hän sitten vähitellen painuu taka-alalle. Kyllä sekin päivä tulee, kun et enää ajattele häntä. Tai jos joskus pulpahtaa mieleen, niin et tunne enää mitään. Tiedän kokemuksesta.
Minä en juurikaan ajatellut rakastettuani 15 vuoteen. Luulin, että olin päässyt jo yli hänestä. Sitten satuin kerran näkemään hänet, ja yhtäkkiä aloin taas ikävöidä häntä ja tajusin että olin vieläkin rakastunut. Päätin sitten, että en rupea enää koskaan uskottelemaan itselleni, että olisin hänestä yli päässyt. Nyt olen tavannut uuden miehen, johon melkein olen rakastunut, mutta kun en kuitenkaan rakasta häntä yhtä paljon kuin tätä toista, niin ei kai sitä voi ihan rakastumiseksi sanoa. No semmoista elämä on.
Miten päästä limerenssistä eroon?
Mitä se edes on…
Ap.