Miten päästä irti yksipuolisesta rakkaudesta??
Lyhyt seurustelu takana. Mies ei tunnekaan yhtään samalla tavalla kuin minä, tai jos tuntee, niin hyvin osaa olla tunteistaan välittämättä.
Miten saisin omatkin tunteet pois, kun mikään ei auta? Olen yrittänyt jo kaikkea! Yhteydet on poikki ja somet piilotettu jne jne, mutta ei auta. Silti edelleen joka päivä toivon ja odotan, että meistä vielä jotain tulisi ja mies tuntuu maailman ihanimmalta ja rakkaimmalta.
Mitä tässä enää voisi, kun ei helpota vaikka aikaa kuluu. Eikä kannata sanoa, että unohda ja mene vain eteenpäin (kuten ystäväni hokee, niinkuin sen voisi nappia painamalla tehdä), koska sitähän tässä on juuri yrittänyt enkä vielä ole kaikesta yrityksestä huolimatta unohtanut.
Ihan yhtä painajaista rakastaa ihmistä, jota ei voi saada!
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Miksi siitä pitäisi päästää irti? Rakkaus ei ole omistushaluista.
Koska elämä menee aivan hukkaan haikaillessa ja itkiessä toisen perään…
Ap.
Minä kysyisin suoraan vaikka nolottaisi.
Toiseks paraskaan ei ole huono vaihtoehto, jos tuo tapaus on ollu prima. Katselehan ympärilles!
Aika auttaa. Jos tilanne on tuo niin siihen täytyy vaan sopeutua. Vaikka omat tunteesi tuota toista kohtaan olisivat millaiset vaan niin toista et saa pakolla itsestäsi tykkäämään ja tuntemaan samalla tavalla. Toivoisit selvästi vastaukseksi jotain ihan muuta ja kannustusta, että asiat voivat vielä muuttua jne. Mutta tuskin ne muuttuvat. Pahimmassa tapauksessa mies voisi käyttää tunteitasi hyväkseen ja ottaisi yhteyttä, kun hänelle sopii, koska tietää, että sinulle sopisi kaikki ja milloin vain.
Tee omia juttujasi ja pyri unohtamaan. Tulee vielä muitakin, kun olet päässyt tästä yli.
Tarvitset jotain tuosta yksipuolisesta ihastuksesta. Mitä se jokin on? Etsi sitä muualta. Muista, että nyt tunne on omassa päässäsi, ellei mies koe samoin.
Keskity itseesi ja omiin juttuihisi, jos mies ei ole kiinnostunut. Niin hän ei vaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Toiseks paraskaan ei ole huono vaihtoehto, jos tuo tapaus on ollu prima. Katselehan ympärilles!
En halua tyytyä toiseksi parhaaseen. Ei kukaan muu edes kiinnosta, vaikka sitäkin olen kokeillut. Haluan vain olla yksin, kun tuota en saanutkaan. Tai ainakin siihen asti, että kaikki tunteet on kuollut miestä kohtaan. Kunpa vain kuolisi äkkiä!
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Keskity itseesi ja omiin juttuihisi, jos mies ei ole kiinnostunut. Niin hän ei vaan ole.
Ei mies ole kiinnostunut, eikä tarvikaan olla. Vaikka sitä toki haluaisin.
Kunhan vain saisin omatkin tunteet pois, niin olisin tyytyväinen. On vain tosi vaikeaa.
Ap.
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.
No ensinnäkin, tunsitko edes miestä hyvin, vai oletko ihastunut vain mielikuvaan, joka hänestä on.
Lähde sieltä kotoa vellomasta miehen perään ja harrastamaan tai muuten tekemään omia kiinnostuksenaiheitasi. Et kai voi ikinä päästäkään yli, jos jäät sinne piehtaroimaan ikävissäsi. Elämässä tulee näitä kohtia, joista ei auta kuin mennä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.No ensinnäkin, tunsitko edes miestä hyvin, vai oletko ihastunut vain mielikuvaan, joka hänestä on.
Tunnen hyvin. Epävirallista seurusteluakin ehti olla noin vuoden.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Lähde sieltä kotoa vellomasta miehen perään ja harrastamaan tai muuten tekemään omia kiinnostuksenaiheitasi. Et kai voi ikinä päästäkään yli, jos jäät sinne piehtaroimaan ikävissäsi. Elämässä tulee näitä kohtia, joista ei auta kuin mennä eteenpäin.
Olen niin tehnytkin. Olen oikeasti yrittänyt ihan kaikkea.
Tuntuu umpikujalta, josta ei ole ulospääsyä.
Ap.
Aika auttaa. Tuntuu, että tosissasi yrität..🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.No ensinnäkin, tunsitko edes miestä hyvin, vai oletko ihastunut vain mielikuvaan, joka hänestä on.
Tunnen hyvin. Epävirallista seurusteluakin ehti olla noin vuoden.
Ap.[/quote
Onko tämä eronne tuore?
Ei se ole rakkautta vaan limerenssiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehkutat väärää unelmaa itsesi kanssa. Mitä enemmän sitä teet, sen vaikeempaa on toisesta päästää irti. Teet asian vain vaikeeksi itsellesi, elät jotain hattaraelämää päivittäin.
Okei. Mikä sun neuvosi siis olisi?
Mä olen oikeasti jo ihan turhautunut ja väsynyt tähän olotilaan. MITEN ihmiset tuosta noin vaan lakkaa rakastamasta ja siirtyy eteenpäin ja uuteen suhteeseen? Mulla on niin ikäväkin sitä miestä koko ajan, että tuntuu henkiseltä kidutukselta olla erossa.
Ap.No ensinnäkin, tunsitko edes miestä hyvin, vai oletko ihastunut vain mielikuvaan, joka hänestä on.
Tunnen hyvin. Epävirallista seurusteluakin ehti olla noin vuoden.
Ap.[/quote
Onko tämä eronne tuore?Mennyt jo monta kuukautta eikä yhtään helpota. Siksi turhauttaakin jo, kun en jaksaisi enää yhtään tätä. Kuukaudesta toiseen yhtä itkua vain vähän väliä, kun ikävä iskee.
Ap.
Itse tapailin 5 vuotta naista, josta jo aika pian ymmärsin, ettei jutusta voi tulla mitään. Silti jäin koukkuun. Yritin tutustua muihin naisiin, mutta aina tämä henkilö oli mielessä. "Suhde" katkesi vasta sitten, kun en nähnyt enää mitään muuta ulospääsytietä tuskallisesta tilanteesta.
Miksi siitä pitäisi päästää irti? Rakkaus ei ole omistushaluista.