lastenhoitokäytännöt 80-luvulla

No en ole äitis, vaikea sanoa juu vai ei.

Sukulaiseni kertoi vieneensä 7 kk lapsensa yksityiselle hoitajalle. Silloin ei ollut heillä mitään valvontaa. Joutui vaihtamaan hoitajaa kuukauden päästä, kun hoito oli huonoa. Mutta perhepäivähoitajia oli. Sitten muuttivat, ja saivat lapsen päivähoitoon tarhaan, kun lapsi oli   4 v. Kertoi että tarhassa oli jaksettu muistuttaa, kuinka onnekkaita olivat, kun saivat lapselle paikan kunnallisessa hoidossa. Kun olivat liian hyvätuloisia, ja ydinperhe. Silloin sosiaaliset perusteet merkkasi paljon. Työkaveri kertoi, että 1970-luvun lopulla perustivat oman tarhan Tuttavien ja muiden alueen vanhempien kanssa, koska kunnallista päivähoitoa ei ollut tarjolla. Ei ollut muuta vaihtoehtoa , hoitaja kotiin olisi ollut aivan liian kallista.

Minun vanhempani eivät tahtoneet minua ollenkaan päiväkotiin, olin koko ajan perhepäivähoitajilla. Nyt sitten olen itse töissä päiväkodissa.

Minä aloitin tarhassa 9kk iässä ja ihan normaali minusta kasvoi. Tarhassa oli kivaa kun oli kavereita ja mukavia hoitajia. Äitini oli yksinhuoltaja, töihin oli pakko palata vaikka pieni olinkin koska muuten se olisi ollut moimoityöpaikka. Oma tytär, 1,5 aloitti hoidossa 11kk ikäisenä ja hyvinhän tuo siellä on pärjännyt. Kävelee, puhuu, syö ja juo itse, osaa käydä potalla. Joissain asioissa selviää paremmin kuin kotihoidossa olevat ikätoverit. Tarhassa ottaa mallia tarhakavereista joten oppii nopsasti. Aamuisin viedessä antaa nopsasti halin ja ehkä pusun ja kirmaa kavereiden luo innokkaasti. Hakiessa sitten juoksee suoraan syliin halaamaan. Ei itkeskele päivisin eikä oireile kuten en minäkään lapsena tai nyt aikuisena.

Minä laitoin 80-luvulla 9kk vanhan kunnalliselle pph:lle, väittäisin että ainakin 80-luvun lopulla oli kaikille tarjolla kunnallinen hoitopaikka.

En muuten ollut edes yh ja miehelläkin oli aikas hyvä palkka, maailma vain oli sellainen että äidit saivat syyllistämättä valita viekö lapsen hoitoon vai jääkö kotiin kolmeksi vuodeksi, kumpiakaan ei katsottu kieroon tai arvosteltu, ei onneksi ollut av:ta.

Kotihoidontuki Espoossa oli niin hyvä että pystyin palkkaamaan siskoni hoitamaan lastani, kaksivuotiaana hän meni pphlle, sain paikan helposti. Ja oli valvottua touhua, keltokin kävi välillä.

Ainakaan Oulussa siis v 1983 tai 1984 kunnallisia hoitopaikkoja ei ollut tarpeeksi. Sukulaiseni muistellut usein päiväkodin hoitajien asennetta, ikäänkuin hänen olisi tullut olla äärimmäisen kiitollinen hoitopaikasta. 

En ollut ikinä päivähoidossa, vain seurakunnan kerhossa kävin ja sitten esikouluun.

No mun siskoni oli kans pph:lla, kuten me nuoremmat (90- ja 91 syntyneet) lapset kans. Sisko sen muutaman vuoden meitä vanhempi.Sisko alotti joskus 1-2vuotiaana hoidossa käynnin.

Silloin ei varmaan taidettu niin tarkkaan seurata keitä tohon toimeen pääsi kuin nyt. Tai äitini ainakin kertoi että kun olivat hoitajan valinneet ja hän oli jo viemässä jotain vaippapakettia hoitajalle valmiiksi, tuli rappukäytävässä tämä nainen vastaan hakattuna tms. En enää muista tarkemmin miten homma meni, oliko se mies vai tää nainen joka tuli vastaan mutta kuulemma tuli selväksi että perheväkivaltaa oli alkkismiehen taholta sillä pariskunnalla tjtn.
Äiti tietysti heti päätti että sinne ei lapsensa mene ja etsi toisen pph:n. Me kaikki sisarukset oltiin perhepäivähoidossa kunnes eskari alko ja eskari oli päiväkodin yhteydessä. 

80-luvulla ei kaikki päässeet päiväkotiin, koska paikkoja ei ollut kaikille. Ja kun kaupungilla ei ollut mitään velvoitetta järjestää hoitoa, perheet hommasivat itse hoitajansa. Itse hoidin 80-luvun alussa yhden perheen lapsia ja ystäväni hoito kahden perheen lapsia niin, että olivat vuoroviikoin perheiden kotona. Olin myös Hgin kaupungilla sijaisena päiväkodeissa. Soitin aamulla keskitettyyn numeroon ja sain paikan missä sijaista tarvittiin. Pesti kesti päivästä kuukauteen, tapauksesta riippuen. Sijaisuukien välissä pidin palkattomia vapaapäiviä. Itse hoito ei päiväkodeissa nyt niin kauheasti ole muuttunut, vaikka toiminnan suunnittelu kirjataan yksityiskohtaisemmin samoin turvallisuussuunnitelmat ja nykyään vakinaistetaan vain alan koulutuksen saaneita. Ennen myös siivoojat olivat auttamassa ryhmässä ja hoitajat joutuivat vaikka salaattia pilkkomaan tarvittaessa. Joissain päiväkodeissa alle kolmevuotiaat nukutettiin pukkiängyissä ja makuupusseissa ulkona.

Omat lapseni saivat hoitopaikat 80-90-luvun vaihteessa, mutta toiselta alueelta kun missä asumme.

Miksi ei viety hoitoon aiemmin? 

Oletko epäsosiaalinen tämän takia, ap?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 21:37"]

No en ole äitis, vaikea sanoa juu vai ei.

[/quote] Et niin, äiti kuoli

Oleb epäsosiaalinen. Päiväkodissa purin ja tappelin.

No hienoa. 60-luvulla ja ennen sitä osa pienistä lapsista vietti aikaa kotona ilman yksinään.

Kuiten minä.

No hienoa. 60-luvulla ja ennen sitä osa pienistä lapsista vietti aikaa kotona ilman yksinään.

Kuiten minä.

Kateelliset kotiäipät ne täällä käy asiallisia viestejä ja kokemuksia alapeukuttamassa. Kokeilkaas välillä käydä vaikka töissä jos niin pahasti vanne puristaa päätä ;)

Mun sisko on mennyt kunnalliseen päiväkotiin 1-vuotiaana vuonna 1982. Itsekin olen ollut päiväkodissa jo 70-luvun lopulla.

Olen syntynyt 70-luvun puolella. Minut vietiin perhepäivähoitoon, kun olin vähän vajaa 2-vuotias, ja osa hoitoajasta sattui 80-luvun alkuun. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että kyseessä olisi ollut kunnallinen pph, mutta voin kyllä oikeasti olla väärässä. Hoitaperheeni oli kuitenkin aivan ihana, ja muut hoidettavat olivat myös ikäisiäni. Pari vuotta tämän jälkeen muutimme, ja nyt olen ihan varma, että olin kunnallisessa päivähoidossa. Kyseessä oli pieni paikkakunta, jolla oli kenkätehdas ja ja tekstiilialan yrityksen iso ompelimo. Tuolloinhan tekstiiliteollisuudessa oli Suomessa 20 000 työntekijää, joista suurin osa oli naisia ja iso osa äitejä. Joten hoitoa tarvittiin. Omat vanhempani olivat töissä muualla, mutta hoitokavereiden äidit olivat pääsääntöisesti töissä noissa tehtaissa. 

Itse olin ainoa lapsi, mutta kaksi 80-luvun alkupuolella syntynyttä serkkuani vietiin hoitoon alle vuoden ikäisenä, vanhempi serkku jopa 4 kuukauden ikäisenä, koska hänen isänsä opiskeli vielä, ja perhe oli siis opintolainan ja äidin palkan varassa. Ja isän valmistumisen jälkeen oli maksettavana lainat, jotka olivat valtion takauksesta huolimatta isoja, koska työllisyystilanne oli hyvä, ja niitä otettiin surutta. Vastavalmistuneet olivat tuon takia muutaman vuoden töihin menon jälkeen todella tiukoilla, varsinkin, kun lapset tehtiin useinmiten heti.

Minä ja kaksi sisarustani oltiin kotihoidossa. Silloin yhden palkalla eli ja pystyi maksamaan taloa. Välillä meillä oli naapurin lapsia hoidossa.

Itse menin kunnalliselle pph:lle 7kk:n iässä vuonna -78. Hoitaja oli tosi mukava, 7 lapsen äiti, tosin omista lapsista nuorinkin oli jo yläkouluiässä ja vanhimmilla omiakin lapsia. Olin samalla hoitajalla siihen asti kun menin päiväkodin eskariin vuonna -83 (4h/päivä). Hyvät muistot on noista ajoista, mutta kyllä itsellä olisi tehnyt tosi tiukkaa jos olisi omat lapset pitänyt viedä noin pienenä hoitoon. Hoitopäivän pituus oli kuitenkin n. 9h alusta asti.