Te kaikki av:n maisterit hoi!

Mä olen ollut useissa valmistujaisjuhlissa jotka ovat vanhempien järkkäämiä "yo-juhlia". Valmistujia on ollut sekä AMKsta ja yliopistosta. Mun mielestä ihan kivoja tilausuuksia ja sääli olisi jättää juhlimatta, ei tässä elämässä ole liikaa juhlan aiheita.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:42"]

En osallistunut mihinkään mutta juhlin kyllä perkeleen ja lähisukulaisten kera. Taisi olla vanhemmilleni isompi asia kuin minulle.

[/quote]Teologian maisteri, otaksun? :D

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:36"]

Kun tämä av on täynnä pelkästään korkeakoulutettuja ja huippupalkkaisia älykköjä, niin kysyn varmaan ihan oikeasta paikasta.

Kerro siis valmistumisestasi maisteriksi: miten juhlit, osallistuitko promootioon tai publiikkiin? Kerro myös paikkakunta ja koulutusalasi. En ole eläessäni osallistunut yksiinkään maisterijuhliin tai kuullutkaan sellaisista. Oma valmistuminen häämöttää ja ajattelin jättää juhlat järjestämättä. Silti kiinnostaisi muiden kokemukset. Miksi maisterien juhlat ovat niin harvinaisia, mutta esim ylioppilaita juhlitaan senkin edestä?

[/quote]

Hehe. Täällä on yksi työtön maisteri, terve! Valmistuin v. 2007 yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta Jyväskylän yliopistosta, joten olen luonnollisestikin yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM). Otin paperit ulos ja vanhempani kahvittelivat valmistumisen kunniaksi minun ja parin muun sukulaisen kanssa. Tämä valtava juhliminen tapahtui ienimuotoisesti kotona. Olipa hurjaa, eikös. En ole myöskään osallistunut kenenkään toisen maisterijuhliin ja promootiosta olen lukenut vain esitteestä ja lehdistä. Kutsu promootioon toki tuli, kuten se tulee kai kaikille alumneille eli yliopistosta valmistuneille, mutta ei kiinnostanut osallistua siihen. Syyt: asuin silloin jo Helsingissä ja promootio olisi ollut minulle silloisessa elämäntilanteessani sekä liian aikaa vievää että kallista.

Läheskään kaikki maisterit eivät juhli valmistumistaan sen enempää, kuin juomalla perhepiirissä kahvit. Promootio ei osu välttämättä edes samalle vuodelle valmistumisen kanssa. Jos muistan oikein, niin niitä on neljän vuoden  välein, eikä osallistuminen ole ihan ilmaista. Viralliseen kaavaan kuuluvat promootio-juhlallisuudet kestävät kolme päivää ja niihin kuuluu laakeriseppeleen sitomista ja valkoinen oikeanlainen kolttukin pitää hankkia (jos on nainen). Yhtenä päivänä sitten on sitä seppeleen sidontaa, yhtenä päivänä tanssiaiset ja vielä yhtenä päivänä oli ainakin Jyväskylässä joku risteily illallisineen paikallisella paatilla. 

Kuulin kerran yhden tutun sanovan, ettei ole oikeasti maisteri ennen kuin on myös promovoitu. Siihen asti on pelkkä alumni. Maisterinsormuksenkin kai saisi tai siis se pitäisi ostaa, jos osallistuisi promootioon? Mitäpä minä sillä tekisin. Sormuksia saa muutenkin, jos haluaa.

Miksi maisterien juhlat ovat niin harvinaisia? Olisiko siksi, että promootiojuhlallisuuksia ei järjestetä joka vuosi? Ihmiset juhlivat valmistumista omassa piirissään kuten muitakin tutkintoja, jos ylipäänsä juhlivat. Minä juhlin aikoinaan ylioppilaaksi tuloani paljon näyttävämmin kuin maisterin papereita. Taisi olla isommat juhlat siinä välissä myös amiksesta leipuriksi valmistuttuani. Ei sillä maisterin tutkinnolla edes ole itselleni mitään erityistä arvoa. Tulipahan hukattua 4 vuotta yliopistossa muiden ideoiden puuttuessa ja terveyden petettyä, minkä jälkeen leipurin ammatin harjoittaminen oli käynyt mahdottomaksi. 

t. megaletti -77

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:56"]

Mä olen ollut useissa valmistujaisjuhlissa jotka ovat vanhempien järkkäämiä "yo-juhlia". Valmistujia on ollut sekä AMKsta ja yliopistosta. Mun mielestä ihan kivoja tilausuuksia ja sääli olisi jättää juhlimatta, ei tässä elämässä ole liikaa juhlan aiheita.

[/quote]

Olen samaa mieltä! Miksei pitäisi juhlia, kovan työn on jokainen valmistunut tehnyt ja sitä sietäisi kyllä edes vähän juhlistaa.

Saako lisuri vastata? Osallistuin tiedekunnan järjestämään publiikkiin. Vähän hassua oli juhlia siinä vaiheessa, kun valmistumisesta oli jo hetki. Mutta olipa kuitenkin virallisempi juhla. Muuten perheen kesken pidettiin pienimuotoiset kakkukestit, jossa oli paikalla siis vain oma perhe ja mun vanhemmat, ihan normivaatteet jne, eli ei mitään varsinaista juhlaa.

Perheen kanssa pidettiin muistaakseni pienet kahvittelut, kavereiden kanssa pippalot. Vuosi oli 2000 ja Tampereelta valmistuin.

Lisään, että ei Jyväskylässäkään ollut silloin mitään erityistä. Hain vain todistuksen karusti kansliasta virka-aikana, kuten eräs toinen edellä jo kertoikin näistä hurjista juhlallisuuksista.

Kiitos sulle, joka kerroit juhlineesi perkeleen kanssa. Sain päivän naurut :D

t. megaletti -77

Mun mielestä tämä on oikeastaan aika erikoista. Olisiko syynä se, ettei haluta herättää kateutta? Omat vanhempani nimittäin olivat niin vaikeuksissa omien kateudentunteittensa kanssa, että noloahan se olisi ollut katsella heidän naamanasettelemistaan vieraiden edessä. Ei siinä tosiaan juhlatuulella oltu.

Publiikkiin osallistuin ja vanhempani ja veljeni olivat siellä katsomassa. Publiikin jälkeen mentiin porukalla ulos syömään.

Myöhemmin vielä pidin pienet pippalot kavereiden kesken (ihan perus illainstujaiset, mutta valmistuminen "teko"syynä) ja jossain vaiheessa tarjosin myös kakkua ja kahvit kummeille ja läheisimmille sukulaisille.

Hyvin pienimuotoista juhlintaa verrattuna yo-juhliin.

Promootioon en ole vielä osallistunut, kun ajankohta oli vähän huono ja olisi maksanutkin liikaa. Ehkä ensi kerralla, kun tilaisuus taas muutaman vuoden kuluttua tulee.

Paikkakunta Helsinki ja mat-lu tiedekunnasta valmistuin.

Automaattinen tekstinsyöttö ei kyllä kirjoita itsestään "perkeleen", kaikki kirosanat on sinne täytynyt itse lisätä. Vähän ajattelimisen aihetta tuolle törkytekstejä kirjoittavalle ...

Postiluukusta kolahti paperit. En juhlinut. Äidille lähetin kopion todistuksesta, kun tiesin, että hän arvostaa sitä.

Asuin jo muualla kuin opiskelupaikkakunnallani, kun valmistuin. Tutkintotodistus tuli kotiin kannettuna. Muistan hämärästi, kun avasin oven postinkantajalle ja hän ojensi ison ruskean kirjekuoren. En juhlinut valmistumistani mitenkään. Olisi tietysti kannattanut. Asuin kämppiksenä naisen kanssa, joka oli jotenkin kateellinen opinnoistani ja sekin hillitsi riemuani. 

En juhlinut mitenkään vuonna 2004 Tampereelta valmistuttuani. Hain paperit kansilasta ihan tavallisena arkipäivänä ja menin takaisin töihin. Appivanhemmat halusivat tarjota minulle ja miehelleni pikkuisen prameamman ravintolaillallisen samana syksynä valmistujaisteni kunniaksi. Siinäpä se.

Käytiin syömässä vanhempien kanssa ja sain heiltä lahjan. Hopeisen kaulakäädyn ja korvikset (otin itselleni reiät korviin maisteriksi valmistumisen kunniaksi). Kavereille pidin juhlat kotonani. Koko kesä sitten biletettiin sillä varjolla, että olin valmistunut. Syksyllä töihin, ja oikeasti maisterin koulutusta vaativiin töihin neljä vuotta myöhemmin. Lay, ytk.

Kiva kun on tullut näin paljon vastauksia! -ap

Onko maisterikin akateeminen? Olen aina luullut että vasta tohtori olisi akateeminen. Vai vaatiiko maisteriksi tuleminen julkaisuja?

Toiselle sivulle

Valmistuimme mieheni kanssa yliopistosta samaan aikaan ja järjestimme sen kunniaksi juhlat 25 lähimmälle ystävälle. Vuokrasimme juhlia varten hulppean tilan ja järkkäsimme kivat tarjoilut. Itse juhlissa ei sen kummemmin opiskelujuttuja mietitty tai muisteltu vaan keskityttiin hauskan pitoon. Näitä bileitä on muisteltu monet kerrat jälkikäteenkin, ja nyt voi sanoa että hyvä että tuli juhlat pidettyä vaikka kustannukset tuolloin vähän kirpaisikin. Yliopiston juhlallisuuksiin emme osallistuneet kumpikaan.

Hain paperit yliopiston kansliasta, ja valmistumista "juhlittiin" käymällä miesystävän kanssa kaljalla Viidessä Pennissä Mannerheimintien varrella. Tämä 70-luvun alussa.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 19:31"]

Onko maisterikin akateeminen? Olen aina luullut että vasta tohtori olisi akateeminen. Vai vaatiiko maisteriksi tuleminen julkaisuja?

[/quote]

Ei ole ;) Vasta post doc kymmenellä artikkelijulkaisulla ulkomaan lehdissä on akateeminen ;)

t. megaletti -77