Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin tämä uusi talous/työelämä johtaa?
17.08.2021 |
Perusduunaritöistä, kokopäiväisistä, ei tienaa edes 2000 euroa käteen. Tarjolla on pätkätyötä, nollasopimuksia ja yrittäjätyyppisiä työsuhteita.
Itketään että suomalainen työntekijä on liian kallis ja roudataan halpatyövoimaa Suomeen, joille se 1500e on ihan luksuspalkka kotimaan hintatasoon verrattuna.
Eläminen kallistuu koko ajan. Työttömiä syyllistetään työttömyydestään ja väitetään laiskoiksi, koska tuet ovat liian suuret. Vai suuret? Perustyökkäri n.500e/kk. Ansiosidonnaista heikennetään.
Kansallisena tavoitteena on että 70%:a kansalaisista omaisi korkeakoulututkinnon. Silti akateeminen työttömyyskin on jo olemassaoleva ongelma. Myös akateemisilla aloilla on pätkätyöongelmat ym. Samalla tieteen tekemisestä leikataan rahoitusta, vaikka tavoitteena olisi luoda vienti-innovaatioita Suomeen.
Luodaan positiivinen luottorekisteri, jonka väitetään suojelevan henkilöä ylivelkaantumiselta, kun tosiasiassa se vie matalapalkkalaiselta viimeisenkin toivon päästä käsiksi omistusasuntoon.
Mikä tämä logiikka tässä nyt on?
Kyllä työmies on palkkansa ansainnut, sanoi entinen valtion päämies. Miksi työelämää kurjistetaan ja kiristetään ja siinä samalla elämisen laatua? Ulkomaisille kaivosyhtiöille myydään Suomen maaperän rikkaudet eikä niiden tarvitse edes siivota jälkiään.
Mitä kestävää tästä voi seurata? Mitä kasvua? Mikä on se talouskasvu, josta politiikot puhuvat ja keihin se kohdistuu?
Voisko joku viisaampi valaista? Kerrohan Elinkeinoelämä, mitä tällä nyt haetaan?
Kommentit (12)
Syynä on rahan arvon heikentyminen. Aikaisemmin mies elätti koko perheen, nykyisin eivät kahdenkaan henkilön tulot riitä. Rahan arvon aleneminen on keskuspankkien tavoite. Rahan arvo on heikentynyt vuosikymmenten saatossa jatkuvasti.
Kulta on tästä hyvä mittari. Kullan ostovoima on pysynyt läpi vuosikymmenten suurinpiirtein samana. Sen sijaan ”kullan hinta” fiat-valuutassa on muuttunut. Mitä ”kalliimpaa” kulta on meille, sitä heikompaa on sen ostoon vaadittavan fiat-valuutan arvo.
Esim. Suomen liittuessä euroon 2002 1 gramma kultaa maksoi noin 10€. Tänä päivänä se on noin 50€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syynä on rahan arvon heikentyminen. Aikaisemmin mies elätti koko perheen, nykyisin eivät kahdenkaan henkilön tulot riitä. Rahan arvon aleneminen on keskuspankkien tavoite. Rahan arvo on heikentynyt vuosikymmenten saatossa jatkuvasti.
Kulta on tästä hyvä mittari. Kullan ostovoima on pysynyt läpi vuosikymmenten suurinpiirtein samana. Sen sijaan ”kullan hinta” fiat-valuutassa on muuttunut. Mitä ”kalliimpaa” kulta on meille, sitä heikompaa on sen ostoon vaadittavan fiat-valuutan arvo.
Esim. Suomen liittuessä euroon 2002 1 gramma kultaa maksoi noin 10€. Tänä päivänä se on noin 50€.
Jatkan, että samalla kullan ostovoima on pysynyt suunnilleen samana. Vuonna 2002 Kalliolaisyksiön sai noin 50 000€:lla, eli 5000g:lla kultaa. Tänä päivänä sellaisesta joutuu pulittamaan 250 000€, joka on edelleen noin 5000g kultaa.
Työelämä pilattiin 80 luvun jälkeen. Laman aikana opitut jutut edelleen kiristettynä käytössä.
Ja töitä saa johtajien suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä pilattiin 80 luvun jälkeen. Laman aikana opitut jutut edelleen kiristettynä käytössä.
Ja töitä saa johtajien suhteilla.
Tämä.
Yksilön kohdalla tilanne voi ja eteneekä kohti parempaa, mutta Suomi kokonaisuutena on menossa alamäkeen. Kurjistumisen kierre on alkanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämä pilattiin 80 luvun jälkeen. Laman aikana opitut jutut edelleen kiristettynä käytössä.
Ja töitä saa johtajien suhteilla.
Suomeen tulee muslimivalta.
Milloin perusduunari on ansainnut yli 2000€/kk käteen? Se vaatii 3000€/kk bruttopalkkaa. Siihen pääsee teollisuuden duunarit, mutta kun mukaan otetaan kaupan- ja sosiaalialan työntekijät, nettopalkat ovat lähempänä 1700€/kk.
Onko vika silloin palkoissa vai kuvitelmissa, että muut ansitsevat enemmän? Eihän koko Suomen mediaanipalkka ole kuin alle 3000€/kk bruttona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on rahan arvon heikentyminen. Aikaisemmin mies elätti koko perheen, nykyisin eivät kahdenkaan henkilön tulot riitä. Rahan arvon aleneminen on keskuspankkien tavoite. Rahan arvo on heikentynyt vuosikymmenten saatossa jatkuvasti.
Kulta on tästä hyvä mittari. Kullan ostovoima on pysynyt läpi vuosikymmenten suurinpiirtein samana. Sen sijaan ”kullan hinta” fiat-valuutassa on muuttunut. Mitä ”kalliimpaa” kulta on meille, sitä heikompaa on sen ostoon vaadittavan fiat-valuutan arvo.
Esim. Suomen liittuessä euroon 2002 1 gramma kultaa maksoi noin 10€. Tänä päivänä se on noin 50€.Jatkan, että samalla kullan ostovoima on pysynyt suunnilleen samana. Vuonna 2002 Kalliolaisyksiön sai noin 50 000€:lla, eli 5000g:lla kultaa. Tänä päivänä sellaisesta joutuu pulittamaan 250 000€, joka on edelleen noin 5000g kultaa.
Kalliolaisyksiön hinta on todella huono mittari yleiseen hintatasoon. Ihan yhtä huono kuin Pieksämäkeläisyksiö toisessa ääripäässä.
Tilastonikkari kirjoitti:
Milloin perusduunari on ansainnut yli 2000€/kk käteen? Se vaatii 3000€/kk bruttopalkkaa. Siihen pääsee teollisuuden duunarit, mutta kun mukaan otetaan kaupan- ja sosiaalialan työntekijät, nettopalkat ovat lähempänä 1700€/kk.
Onko vika silloin palkoissa vai kuvitelmissa, että muut ansitsevat enemmän? Eihän koko Suomen mediaanipalkka ole kuin alle 3000€/kk bruttona.
Julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista, joten jos niissä palkkoja nostetaan, on myös kiristettävä veroja. Ja jos kiristetään veroja, kansalaisten ostovoima heikkenee. Yksityisten palveluntarjoajien (esim kaupanalalla) palkkojen korotus taas tarkoittaa, että korotukset laitetaan kuluttajahintoihin, joten asiakkaiden tekemien ostosten määrä vähenee. Varsinkin, jos on samaan aikaan kiristetty asiakkaiden verotusta. Meissä suomalaisissa on vielä sellainen "vika", että teemme mieluummin itse kuin maksamme naapurille, että naapuri tekee puolestamme. Jos leivän hinta nousee, suomalainen alkaa ostaa jauhoja sekä hiivaa ja alkaa leipoa leipänsä itse.
80-luvun ihannointikin on lähinnä huvittavaa. Olin perheellinen jo kasarilla. Silloin lakkoiltiin paljon ja saatiin palkankorotuksia. Mutta ei niistä ollut iloa kuin hetken, koska kaikilla muillakin aloilla lakkoiltiin ja palkat nousivat. Ja sitten nousivat kaikki hinnatkin, joten palkankorotuksista huolimatta ostovoima ei kuitenkaan noussut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilastonikkari kirjoitti:
M.illoin perusduunari on ansainnut yli 2000€/kk käteen? Se vaatii 3000€/kk bruttopalkkaa. Siihen pääsee teollisuuden duunarit, mutta kun mukaan otetaan kaupan- ja sosiaalialan työntekijät, nettopalkat ovat lähempänä 1700€/kk.
Onko vika silloin palkoissa vai kuvitelmissa, että muut ansitsevat enemmän? Eihän koko Suomen mediaanipalkka ole kuin alle 3000€/kk bruttona.
Julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista, joten jos niissä palkkoja nostetaan, on myös kiristettävä veroja. Ja jos kiristetään veroja, kansalaisten ostovoima heikkenee. Yksityisten palveluntarjoajien (esim kaupanalalla) palkkojen korotus taas tarkoittaa, että korotukset laitetaan kuluttajahintoihin, joten asiakkaiden tekemien ostosten määrä vähenee. Varsinkin, jos on samaan aikaan kiristetty asiakkaiden verotusta. Meissä suomalaisissa on vielä sellainen "vika", että teemme mieluummin itse kuin maksamme naapurille, että naapuri tekee puolestamme. Jos leivän hinta nousee, suomalainen alkaa ostaa jauhoja sekä hiivaa ja alkaa leipoa leipänsä itse.
80-luvun ihannointikin on lähinnä huvittavaa. Olin perheellinen jo kasarilla. Silloin lakkoiltiin paljon ja saatiin palkankorotuksia. Mutta ei niistä ollut iloa kuin hetken, koska kaikilla muillakin aloilla lakkoiltiin ja palkat nousivat. Ja sitten nousivat kaikki hinnatkin, joten palkankorotuksista huolimatta ostovoima ei kuitenkaan noussut.
Nyt tulee vielä maakuntavero entisten verojen lisäksi. Eikös se ole se millä maksetaan sote-alan palkankorotukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastonikkari kirjoitti:
M.illoin perusduunari on ansainnut yli 2000€/kk käteen? Se vaatii 3000€/kk bruttopalkkaa. Siihen pääsee teollisuuden duunarit, mutta kun mukaan otetaan kaupan- ja sosiaalialan työntekijät, nettopalkat ovat lähempänä 1700€/kk.
Onko vika silloin palkoissa vai kuvitelmissa, että muut ansitsevat enemmän? Eihän koko Suomen mediaanipalkka ole kuin alle 3000€/kk bruttona.
Julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista, joten jos niissä palkkoja nostetaan, on myös kiristettävä veroja. Ja jos kiristetään veroja, kansalaisten ostovoima heikkenee. Yksityisten palveluntarjoajien (esim kaupanalalla) palkkojen korotus taas tarkoittaa, että korotukset laitetaan kuluttajahintoihin, joten asiakkaiden tekemien ostosten määrä vähenee. Varsinkin, jos on samaan aikaan kiristetty asiakkaiden verotusta. Meissä suomalaisissa on vielä sellainen "vika", että teemme mieluummin itse kuin maksamme naapurille, että naapuri tekee puolestamme. Jos leivän hinta nousee, suomalainen alkaa ostaa jauhoja sekä hiivaa ja alkaa leipoa leipänsä itse.
80-luvun ihannointikin on lähinnä huvittavaa. Olin perheellinen jo kasarilla. Silloin lakkoiltiin paljon ja saatiin palkankorotuksia. Mutta ei niistä ollut iloa kuin hetken, koska kaikilla muillakin aloilla lakkoiltiin ja palkat nousivat. Ja sitten nousivat kaikki hinnatkin, joten palkankorotuksista huolimatta ostovoima ei kuitenkaan noussut.
Nyt tulee vielä maakuntavero entisten verojen lisäksi. Eikös se ole se millä maksetaan sote-alan palkankorotukset?
Maakuntavero tulee, mutta ei sillä makseta sote-alan palkankorotuksia vaan palkkaa niille, joita sote-uudistus edellyttää palkkaamaan lisää. Soten myötä kun byrokratia tulee lisääntymään.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin haluaisin kovasti tietää.