Onko sinulle käynyt näin? Aiemmin miehet kääntyivät katsomaan perääsi

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:33"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:15"]

Joo, olen huomannut, että kun olen lapsen kanssa liikenteessä, aika rauhassa saa kulkea (miehiltä siis), korkeintaan jotkut mummot hymyilee kadulla :) Toisaalta kivaakin, kun saa olla rauhassa varsinkin ulkomaalaistaustaisten miesten flirttailulta!

Sit jos lähden ilman lasta liikenteeseen ja meikkaan ja panostan ulkonäkööni vähän enemmän, flirttiä ja katseita tulee entiseen malliin.

[/quote]

Tätä en tajua. Kyllä miehet katsovat minua olen sitten lastenrattaiden kanssa tai en. Tietysti jos räntäsateessa menen huppu päässä, niin sitten ei. Normaalisti meikkaan kevyesti ja pukeudun kivasti (jotain värikästä pitää olla aina, niin erottuu;)), oli sitten ulkoilu- tai ns.kaupunkivaatteet. En kulje mamma-lookissa.

[/quote]

Ihanko sulle tullaan suoraan flirttailemaankin kun olet lapsen kanssa liikkeellä? Oho. Itse huomasin, et suunnilleen silloin kun raskausmaha alkoi selvästi näkyä, flirttailut ja treffipyynnöt loppui, eikä niitä tule myöskään, kun olen lapsen kanssa. Jos olen ilman lasta liikkeellä, silloin kyllä.

[/quote]

Oletpa hyökkäävä. Miksi? Ei se nyt mitään flirttailua ole, kirjoitin että katsovat minua. Niinkuin ennen lasta tai ilman lasta tai milloin nyt vaan. Olen hymyilevä ja ystävällinen. Jos joku mies minua katsoo ja hymyilee, niin sehän on kiva. En usko, että siinä on sen kummempaa kuin että miellytämme toistemme silmää ohikulkiessamme. Ei lapsi tehnyt minusta näkymätöntä.

Itse vastasit "en tajua", siksi laitoin selventävän kysymyksen :) OK, puhuimmekin eri asiasta. Sinä ystävällisistä katseista, minä seksuaalissävytteisistä flirteistä. Tällaisessa siis olen huomannut eron kun olen lapsen kanssa liikkeellä vs ilman lasta.

Olen huomannut tulleeni näkymättömäksi (paitsi salarakkaalleni, joka jumaloi minua). Ja miehelleni joka haukkuu minua rumaksi, lihavaksi ja vanhaksi. Hän on itse  minua huomattavasti vanhempi lihakseton löllykkä, kurttunaamainen ja huomasin juuri äskettäin, että hänen rintakehänsä on alkanut painumaan kuopalle. Niin ja hänellä on manboobsit! Mutta olenko tästä hänelle sanonut? No en tietenkään. Hän on lasteni isä.

Minua haukkumaan hän alkoi tasan samaan aikaan kun hänellä alkoi erektio-ongelmat. Minun ruma ulkomuotoni on kuulemma niiden syy. Toivottavasti! Sillä.....

Ukko tulee kokemaan elämänsä yllätyksen kun ensi keväänä tämä likka lähtee komean rakastajansa mukaan pohjoiseen! Yritän vielä talven aikana saada ukosta salonkikelpoisen, että hänkin löytäisi onnen. Mutta pelkäänpä että juoppo impotentti ei kauniille, hoikalle ja nuorelle naiselle enää kelpaa?

Voipi olla, että tuleva eromme tuhoaa mieheni lopullisesti? Mutta hän aiheuttaa sen ihan itse. Juopottelemalla, tupakoimalla ja olemalla tosi inhottava. 

Rakastajani on tosi raivoissaan kun mieheni minulle säännöllisesti laukoo, että sinä et enää kelpaa kenellekkään. Hän käy kuntoutuksissa ja kaikenmaailman reissuissa ulkomaita myöten, eikä raukka tajua että kun lapsemme ovat jo niin isoja, minä en enää ole sidottu kotiin. Kiitos kännyköiden, voin liikkua vapaasti missä haluan. Mutta on vain yksi tietty osoite ja mökki jossa liikun ;)

Anteeksi avautuminen. Mutta tätä arkea ja näitä kulisseja vaan on joskus niin vaikea pitää pystyssä. Mieheni on ryypännyt aivonsa pilalle. Hän kuvittelee minun "kiltteyteni" johtuvan siitä että rakastan häntä edelleen. Ja että annan hänelle anteeksi kaiken. On raukka siinä kuvitelmassa, että olen ottanut todesta hänen haukkumisensa. Että olen jotenkin huonompi vaimo kuin muilla. Tai no useimmat hänen kavereistaan ovat eronneet. Ja ne jotka ovat uudelleen naimisissa ovat jostain syystä tämän kaveriporukan jättäneet!

No tulevan puolivuotta seison vaikka käsilläni! Sitten on lainat maksettu ja voimme miehen kanssa laittaa lusikat jakoon. Ja rakastajani on vapaa omista kahleistaan.... Menee kuin se Mariskan "Suloinen myrkynkeittäjä" kappale. Paitsi ettei minun tarvitse kuin ottaa henk. kohtaiset kamani ja häipyä. Lakimiehet hoitaa loput.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 11:36"]

nyt kääntävät katseensa pois.

Miten suhtautua tällaiseen tilanteeseen, kun on muuttunut kauniista rumaksi.

[/quote] ku ei oo sivulla ja takana silmiä niin en osaa sanoa. Enpä kehtaa katsettani vääntää että jäikö joku kattomaan perääni. Ei oo siis harmainta aavistusta moisesta hommasta.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:04"]

Urheilkaa naiset, niin ette muutu näkymättömiksi! t. 42 v paljon liikkuva nainen, jonka perään katsotaan vieläkin (ja hyvä perä onkin :-))))

[/quote] On se varmaan vaikea juosta pää kääntyneenä taaksepäin katsoen. Itse urheilen ja keskityn siihen omaan tekemiseen. Hiihtoladulla on helppo tietää jonkun asteisesta katselusta, jos nopeammin takaa tullut on kauan perässä kunnes ohittaa (vaikka olisi ollut tilaisuus jo aiemmin).

Onnea 24! Toivottavasti suunnitelmasi onnistuu.

Ei mua ole koskaan kukaan katsonut. Ihan tavallisen näköinen olen ja pukeudun tavalla joka hukkuu muuhun massaan myös.

Voi meitä naisia. Tämä on Suomi. Täällä ei samalla tavoin arvosteta naiskauneutta kuin muualla. Ja tällä tarkoitan myös naiskauneuden moninaisuutta. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa nainen on nainen ja haluttava niin kauan kuin hän itse viitsii vähän nähdä vaivaa. Ei haittaa makkarat tai rypytkään, siellä ymmärretään että seksi kiinnostaa myös 40+ ihmisiä ja että elämästä ja flirtistä pitää nauttia.

En nyt kannusta mihinkään lomaromansseihin, mutta jos matkoilla käytte, niin huomaatte eron. Yrittäkääpä olla saamatta huomiota. Ei onnistu ellet ihan muumio ole. 

Minua katsotaan lasten kanssa liikuessa vähemmän. Silloin yleensä ihmiset hymyilevät ja juttelevat lapsilleni. Eikä haittaa.
Ymmärtäähän sen, ettei toisen lapsiin sidottu nainen ole samalla tavalla haluttava.

Kyllä 35-v ja bang, näkymätön nainen.

Kävi silloin, kun lihoin ylipainoiseksi. Nykyään taas katsovat perääni, kun olen normaalipainoinen. Kai sitä pitäisi taas lihottaa, että saisi olla rauhassa.

Kyllä miehet minua edelleen katsovat, joskus tulee mieleen että jospa ne kauhuissaan tuijottavat kun en ymmärrä mitä nähtävää minussa on :D. Sitä en tarkista että katsovatko ihan perään. Ikää minulla jo reippaasti yli 40 ja en ole pynttäytyvä meikkipeikko.

Käykää tytöt kerram vuodessa italiassa lomamatkalla. Saatte katseluita, kehuja ja flirttiä koko vuoden edestä! Siellä me ollaan kuumaa kamaa, 4kymppisinäkin ;-)

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:11"]

Minulle se on helpotus. Olen 40 v ja selvästikin perään katsominen on vähentynyt, vaikka olenkin edelleen hoikka, pitkätukkainen ja ikäisekseni ihan ok näköinen. Mutta on se helpotus ettei enää päät käänny kun kuljen jossain eikä tarvi reagoida arjessakin iskumielessä jututusyrityksiin. Olen pohjimmiltani aika epäsosiaalinen, jopa vähän erakko, joten minua aina häiritsi miesten huomio ulkonäköni takia.

[/quote]

Aika samoilla linjoilla sinun kanssasi vaikken erakko olekaan. Enemmänkin olen välillä tosi omissa maailmoissani ja hyi, miten olen kokenut ahdistavana, kun joku yhtäkkiä kovaan ääneen viheltää tai huutaa perään. Välillä yhä katsovat perään, välillä eivät - olen 40+. Muutama ihan kaupungilla päiväsaikaan tapahtunut iskuyritys viime vuosina. Mutta olen ihan hirvittävän helpottunut, että vislailu, huutelu ja ääneen kommentointi on vähentynyt. Hirveän paljon tärkeämpää on, että koen itse itseni viehättäväksi nahoissani ja saan rakkailtani positiivista palautetta.

Nyt mietin kauniin tyttöseni elämää. Pitäisi alkaa puhua hänelle tuosta huomiosta, huutelusta jne. jne. Ihan ahdistaa. Osa puheistahan on ihan kauniita, mutta sitten on niitä ihon alle pyrkiviä ja liian tungettelevia.