Mä en jaksa tätä syksyä. Ei ensimmäistäkään arkipyhää.
Jouluun asti koko ajan töitä, ei mitään pitkää viikonloppua, ei arkivapaata, ei mitään. Keväällä oli sentään vappua, helatorstaita, loppiaista ja pääsiäistä. Nyt syksyllä on jouluaattoon asti töitä, aatonaattonakin.
Säännöllinen työ, joka päivä 8-16. En jaksa. 3,5kk pelkkää arkipuurtamista.
Kommentit (30)
Hei.
Kerrot, että arki nujertaa jaksamistasi. Kaipaisit enemmän taukoja ja lepoa.
Koska vuodenkierrolle ja arkipyhille et mitään mahda, niin tekisi mieleni kysyä, mitä muita vaihtoehtoja sinulla on itsesi rentouttamiseen ja lepoon?
Kelaan tässä muutaman mieleeni tulleen ajatuksen, saa ampua alas tai tykätä :)
* Jos mahdollista älä varaa viikonloppuihin ohjelmaa
*Höllää kotitöistä ja muista velvollisuuksista
* Onko työnkuvaasi mahdollissta jotenkin viilata tai tehdä työpaikalla muutoksia, jotta päivät eivät olisi vain 'lusimista' vaan kokisit edes ajoittain selvää imua ja innostusta?
*Innostus on lamaantumisen vastalääke. Mistä voit innostua? Kantaisiko se sinun jaksamistasi
*Kokeile uutta! Pienetkin muutokset keikuttavat tasaista puurtamista. Jos normaalisti ajat töihin autolla, voitko mennäkin osan päivistä vaikka julkisilla? Voitko aloittaa uuden harrstuksen? (Ihan arkisesti kotona, vaikka ompelemista tai mistä nyt pidätkin).
* Millaisia ovat ihmissuhteesi? Raivaa ainakin niille aikaa, vaikka esimerkisk siivous jäisi vähemmälle. Ihmissuhteet elvyttävät ja suistavat hyvällä tavalla radaltaan. Käy kavereiden kanssa kahvilla tai kutsu kylään.* Kulje metsässä. Tutkimustenkin mukaan metsä aktivoi endorfiineja ja hoitaa alakuloa
Miltä kuulostaa? Mitä muita voit keksiä?
Voi pientä; toisaalta minään muunakaan syksynä ei ole yhtään arkipyhää. Itsenäisyyspäivä on ainoa, joka välillä osuu arkipäivälle, mutta sehän on joka tapauksessa vasta joulukuussa. Tänä vuonna sekin ikävästi lauantaina.
Se on oma valinta, jos kaiken lomansa käyttää jo kesällä, ne jotka eivät pitkästä ja pimeästä syksystä nauti, säästävät osan lomastaan aina syksylle. Sinäkin olisit voinut tehdä saman.
Aloittaja syyttää väsymystään arkipyhien puuttumisella. On se hyvä, että syy on muualla kuin itsessä, niin ei tarvitse tehdä muutoksia.
Kohta alkaa media vänkyttää kaamosmasennuksesta päivästä toiseen, niin onhan sitä pakko olla väsynyt.
Pidä syyslomaa tai edes kaksi päivää viikonlopun yhteydessä vapaata.
Mistä sä ap tiedät, ettet jaksa? Nythän on vasta syyskuun alku. Sä vaan päätät väsyä?
Puhutaan kevätväsymyksestä, mutta kyllä minulla on syysväsymys. Tämä paheneva pimeys on kamalaa. Vuoden vaihteessa alkaa helpottamaan, kun päivät pitenevät.
Kuten joku sanoikin, yritä saada pidennetty viikonloppu, se auttaa jaksamaan. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 10:58"]
Puhutaan kevätväsymyksestä, mutta kyllä minulla on syysväsymys. Tämä paheneva pimeys on kamalaa. Vuoden vaihteessa alkaa helpottamaan, kun päivät pitenevät.
Kuten joku sanoikin, yritä saada pidennetty viikonloppu, se auttaa jaksamaan. Tsemppiä!
[/quote]
Sä asennoidut jo etukäteen, että olet väsynyt syyspimeällä. Nythän on vielä valoisaa!
Nämä on niin näitä vapaapäivästä ja pyhästä toiseen allakanlaskijoita.
OLE iloinen, että sinulla on TYÖTÄ ja TYÖPAIKKA mihin mennä. Arkea nyt vain on suurinosa elämästä ja siihen ei auta jos siihen suhtautuu tavallasi. Se on asennekysymys.
Vastaukset ovat ap:lle kuin sairaalle ihmiselle; koita nyt jaksaa ja hanki jotain mielekäs harrastus, jep jep. Työssäkäynti kun on niiiin tylsää ja pitäisi saada vielä virikkeitä.
Koska nämä kitisijät tajuu että elämä on nyt ja tässä, eikä aina jossain tuolla.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 10:41"]
Voi pientä; toisaalta minään muunakaan syksynä ei ole yhtään arkipyhää. Itsenäisyyspäivä on ainoa, joka välillä osuu arkipäivälle, mutta sehän on joka tapauksessa vasta joulukuussa. Tänä vuonna sekin ikävästi lauantaina.
Se on oma valinta, jos kaiken lomansa käyttää jo kesällä, ne jotka eivät pitkästä ja pimeästä syksystä nauti, säästävät osan lomastaan aina syksylle. Sinäkin olisit voinut tehdä saman.
[/quote]
Ei aina ole oma valinta. Meillä tehdas oli kiinni 4 viikkoa heinäkuussa, jolloin kaikki olivat lomalla lomalla.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 11:03"]
kirkasvalolamppu.
[/quote]
Ei auta, jos väsymys on asenteesta kiinni. (pakko olla väsynyt kun on syksy)
Etelän ihmiset puhuu kaamosmasennuksesta,vaikka etelässä ei edes kaamosta ole :)
Kannattaa olla onnellinen, jos syksy ei masenna. Minusta tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä tuskallisempia syksyt/talvet on.
Olen kuin karhu talviunilla, keväällä herään eloon:)) no.10
Nyyh.Näin pätkätyöläisenä 24/7 ei oo tuollaista arkipuurtamis-ongelmaa. Sitä on iloinen kaikesta työstä mitä on, silloin kun sitä on. Leivästä pöydässä. Aika paljon menee voimia myös siihen työnsaantiin ja koko ajan tilanne näyttää heikkenevän. Pitkät arkipyhät tarkoittavat tiukentuvaa rahatilannetta. Palkallista lomaa en ole kokenut koskaan. Kannattaisi sunkin kokeilla, niin ei tarvii kärsiä tuollaisesta. Tänä päivänä on helppoa saada kokemusta ihan toisenlaisista haasteista, avartaa kummasti näkökykyä. Ja päälle tietysti ihmisenä olemisen, jaksamisen ja perhe-arjen haasteet, vieläpä yksinhuoltajana. Jostain syystä ei puuduta. Ehkä itsestäänselvyydet ei ole ihmiselle hyväksi?
Ap tässä. Tiedän, etten jaksa, koska olen jo yli kuukauden itkenyt päivittäin sitä, etten jaksa. Todellinen romahtaminen on lähellä.
En voi antaa yksityiskohtaisia tietoja työstäni, etten paljastu. Minulla on työ, jota en jaksa. Olen hakenut kaksi vuotta oman alan töitä, mutten ole tässä työllisyystilanteessa päässyt edes haastatteluihin. Olen pitänyt lukua hakemistani työpaikoista. Eilen hain työpaikkaan nro 457. Ja kyllä, olen hakenut myös muita kuin oman alan töitä. En pääse mihinkään. Olen kiitollinen siitä, että minulla on edes tämä työ, josta saan tuloja.
Olen yrittänyt löytää innostusta jostain. Perheestä saan sitä, mutten pysty viikonloppuisin tai iltaisin rentoutumaan tai saamaan tarpeeksi voimia seuraavaan työviikkoon. Lapset ovat isoja, niistä ei ole enää sellaista valvomis- tai hoitamisvaivaa kuin aiemmin. Olen saanut elokuussa pari täysin vapaata viikonloppua itselleni. Itkin ne läpi.
En pysty sopimaan ainuttakaan kaveritapaamista. En vain jaksa lähteä mihinkään, enkä halua, että meille tulee ketään.
En voi ottaa lomaa, enkä voi sopia mitään lomia itse. Lomat ovat sidoksissa yhteen asiaan, johon en voi vaikuttaa.
Olin jo ilmoittautunut opiskelemaan, mutten ole päässyt kirjastoon asti (300 metrin päässä) hakemaan tenttikirjoja. Mielekäs harrastus on, mutta olen jaksanut lähteä sinne kaksi kertaa ja tullut itkien pois. En vain jaksa.
Olen yrittänyt nyt reilun kuukauden tehdä kaikkeni. Olen saanut läheisiltäni tukea ja apua. Ei auta. Nielen itkua päivät pitkät ja joskus itku purkautuu. Joskus on nykyään joka päivä.
ap
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 11:13"]
Ap tässä. Tiedän, etten jaksa, koska olen jo yli kuukauden itkenyt päivittäin sitä, etten jaksa. Todellinen romahtaminen on lähellä.
En voi antaa yksityiskohtaisia tietoja työstäni, etten paljastu. Minulla on työ, jota en jaksa. Olen hakenut kaksi vuotta oman alan töitä, mutten ole tässä työllisyystilanteessa päässyt edes haastatteluihin. Olen pitänyt lukua hakemistani työpaikoista. Eilen hain työpaikkaan nro 457. Ja kyllä, olen hakenut myös muita kuin oman alan töitä. En pääse mihinkään. Olen kiitollinen siitä, että minulla on edes tämä työ, josta saan tuloja.
Olen yrittänyt löytää innostusta jostain. Perheestä saan sitä, mutten pysty viikonloppuisin tai iltaisin rentoutumaan tai saamaan tarpeeksi voimia seuraavaan työviikkoon. Lapset ovat isoja, niistä ei ole enää sellaista valvomis- tai hoitamisvaivaa kuin aiemmin. Olen saanut elokuussa pari täysin vapaata viikonloppua itselleni. Itkin ne läpi.
En pysty sopimaan ainuttakaan kaveritapaamista. En vain jaksa lähteä mihinkään, enkä halua, että meille tulee ketään.
En voi ottaa lomaa, enkä voi sopia mitään lomia itse. Lomat ovat sidoksissa yhteen asiaan, johon en voi vaikuttaa.
Olin jo ilmoittautunut opiskelemaan, mutten ole päässyt kirjastoon asti (300 metrin päässä) hakemaan tenttikirjoja. Mielekäs harrastus on, mutta olen jaksanut lähteä sinne kaksi kertaa ja tullut itkien pois. En vain jaksa.
Olen yrittänyt nyt reilun kuukauden tehdä kaikkeni. Olen saanut läheisiltäni tukea ja apua. Ei auta. Nielen itkua päivät pitkät ja joskus itku purkautuu. Joskus on nykyään joka päivä.
ap
[/quote]
Taidat olla masentunut? Mene lääkäriin. Ehkä tarvitset sairaslomaa?
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 11:09"]
Kannattaa olla onnellinen, jos syksy ei masenna. Minusta tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä tuskallisempia syksyt/talvet on.
Olen kuin karhu talviunilla, keväällä herään eloon:)) no.10
[/quote]
Niin ja mitään muutosta asiaan ei kannata tehdä, koska "mä nyt vaan olen tällainen"
No ehkä tulee sota.