Kuinka paljon lapsen isän pitää saada olla lapsen kanssa?

Et halua olla tekemisissä lapsen vai isän kanssa? 

Lapsella on oikeus olla isän kanssa ihan yhtä paljon kuin äidinkin kanssa.

Äidillä ei ole mitään diktatuurimaista rajatonta valtaa omia lasta itselleen, mutta asioissa on aina se mutta...Äitiys on valtion tukema oikeus, mutta isyys saadaa äidin armosta. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa sinun pitää ponnistella sen eteen, että lapsen oikeus isää toteutuu. Yhtää isäntöntä lasta ei enää saisi tehdä lisää.

Vauvana tietenkin tapaamiset ovat lyhyempiä ja useammin lähinnä sinun läsnäolessa. Jos et siihen pysty niin sitten toki muutaman tunnin tapaamisia vauva ja isä kahdestaan. Kun vauva kasvaa noin 1-2 vuotiaaksi tulee jo viikonloppu tapaamiset ajankohtaiseksi. Lapsen kasvaessa sitten myös vuoroviikko systeemmin.

Tervetuloa aikuisuuteen! Pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea joten joudumme tekemään selkeitä valintoja. Sinusta tulee nyt äiti ja saat oman napasi unohtaa vuosiksi!

Millaisen ihmisen pitää edes kysyä tälläistä?! Kysymys on silkkaa itsekyyttä! 

Toki lapsella pitäisi olla oikeus olla isän kanssa yhtäpaljon kuin äidinkin kanssa. Mutta riippuu paljon myös millainen isä ja millainen äiti on, että mikä on lapselle parasta. Ei se äitikään aina ole paras vaihtoehto. Meillä ainakin on todella usein huomattu, että isä on parempi vanhempi lapsilleen, kuin tämän exä eli lasten äiti. Vaikka äiti ei ole edes mikään alkkis tai narkkari, mutta jatkuvasti vaan huomataan kuinka huono äiti on. Ei ole kiinnostunut viettämään aikaa lasten kanssa, ei huolehdi että läksyt tulee tehtyä, ei vie lapsia harrastuksiin, eikä tee lasten kanssa oikein mitään, ym.

Mutta paljon on huonoja isejäkin, jotka näkevät lasta harvoin eikä ole kiinnostuneita viettämään aikaa lapsen kanssa. Toki paljon riippuu äidistäkin, että kuinka paljon on alusta asti antanut isän hoitaa lasta ja olla lapsen kanssa. Moni isä tekee niinkuin äiti sanelee ja sitten ollaan siinä pisteessä, että äiti on aina hoitanut lapsen yksin oltiin sitten erottu tai ei.

En minäkään erinäisistä syistä juuri välitä lapseni isästä, mutta lapsi on hänenkin enkä ikinä, milloinkaan tekisi sitä virhettä että estäisin lastani saamasta hyvää, tervettä suhdetta omaan (kunnolliseen) isäänsä. Olimme siis eronneet jo kauan ennen syntymää hyvin riitaisasti, mutta ne on meidän välisiä ongelmia, ei lapsen ja isänsä.

Voi lapsi raukka.. Mitä mieltä olet miehen vanhemmista, haluatko olla heidän kanssaan tekemisissä? Vai ajattelitko samalla viedä lapselta isovanhemmatkin?

Sinun ei ole pakko olla lasten isän kanssa tekemisissä. Lapsella on kuitenkin oikeus saada tutustua omaan isäänsä. Ymmärrän kyllä tunteitasi, mutta ajatuksesi voivat myös muuttua lapsen syntymän jälkeen. Yksinhuoltajana ei ole aina helppoa, ja voi olla, että vaikka et miehen kanssa itse haluaisi muutoin tekemisissä ollakaan arvostat sitä tulevaisuudessa, että saat omaan hoitovastuuseesi taukoja lapsen ollessa isällään.

Hyvää loppuraskautta, toivon, että saatte asiat sovittua lapsen isän kanssa.

ei yhtään. se on tehtävänsä hoitanut. enää sitä ei tartteta mihkään. paitsi tietysti maksamaan laskut.