Lue keskustelun säännöt.
Paljonko aiot lahjoittaa pakkoruotsin vastaiseen kampanjaan?
07.09.2014 |
http://vapaakielivalinta.fi/lahjoitukset.php
Kaikki kerätyt varat käytetään:
Edistämään tietoutta siitä, että vapaaehtoinen ruotsi on mahdollisuus parantaa suomalaista koulutusta. On suvaitsevuutta tunnustaa oppilaiden erilaiset tarpeet sekä kiinnostuksen ja lahjakkuuden kohteet. On monia oppiaineita, joista opiskelijoille on todennäköisesti enemmän hyötyä elämässä.
Edistämään kieltenopetuksen monipuolisuutta kouluissa. Maailman valtakielien (järjestyksessä äidinkielenään puhuvien mukaan: kiina, espanja, englanti, hindi, arabia, portugali) osaaminen edellyttää käytännön panostuksia ja kiinnostusta opiskella niitä. Lisäksi on tärkeää huomioida Euroopan valtakielet (saksa, ranska ja italia). Pakollinen ruotsi on pois muiden kielten opiskelusta, koska koululaisten viikkotuntimäärää ei voida tehokkaasti kasvattaa.
Tiedotamme näistä vapaaehtoisen ruotsin eduista kaikkia asianmukaisia ja resurssien sallimia välineitä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi mainokset liikennevälineissä, lehdissä, radiossa sekä kädestä käteen jaettavat tiedotteet.
Kommentit (142)
0 euroa.
Mutta natsipuolue persuja vastustavaan kampanjaan voisin antaa vaikka puolet palkastani!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:33"]
0 euroa.
Mutta natsipuolue persuja vastustavaan kampanjaan voisin antaa vaikka puolet palkastani!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen
[/quote]
Kyllähän ne natsit löytyvät pikemminkin RKP:n joukoista, joille olisi järkytys, jos suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laitettaisiin edes samaan koulurakennukseen. Segregaatio se olla pitää.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:33"]
0 euroa.
Mutta natsipuolue persuja vastustavaan kampanjaan voisin antaa vaikka puolet palkastani!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen
[/quote]
Kyllähän ne natsit löytyvät pikemminkin RKP:n joukoista, joille olisi järkytys, jos suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laitettaisiin edes samaan koulurakennukseen. Segregaatio se olla pitää.
[/quote]
Kummatkin puolueet on vähän natseja. RKP kielipolitiikassaan ja persut kaiken uuden vastustamisessa.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 02:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 22:38"]
0e. En tue elämän koululaisia/wt-porukan pyrkimyksiä.
[/quote]
Et siis osaa päättää oman lapsesi kieliopinnoista, vaan haluat valtion päättävän niistä puolestasi. Onneksi Suomesta löytyy vielä älykkäitä vanhempia, jotka haluaisivat parhaimman mahdollisen koulutuksen lapsilleen, eivätkä kouluta heistä pelkkiä toisten palvelijoita, kuten sinä haluat tehdä.
[/quote]
En saa päättää muistakaan lapseni opiskelemista kouluaineista.
Paljon turhempiakin aineita koulussa opiskellaan pakolla kuin jotain kieltä.
Aivan turhia PAKKOaineita ovat esimerkiksi kuvaamataito, tekstiili- ja tekninen työ ja musiikki.
Miksi ihmeessä koko ikäluokan on opiskeltava PAKOLLA 7 vuoden (!) ajan sukkien parsimista tai kynttilänjalkojen sorvaamista? Saati sitten tikku-ukkojen piirtelyä?
Nämä taidot olivat hyödyllisiä maatalous-Suomessa vuosikymmeniä sitten, mutta nykyihminen ei tee moisilla taidoilla mitään!
Nämä PAKKOaineet sopivat valinnaisaineiksi ihmisille, jotka ovat niistä kiinnostuneita. Tai harrastuskerhoihin koulun ulkopuolelle.
Näitä aineita koko ikäluokka joutuu kuitenkin opiskelemaan PAKOLLA 7 vuoden ajan! Jotain ruotsia opiskellaan murto-osa siitä ajasta kuin näitä turhaakin turhempia harrasteaineita.
Pois turhat PAKKOharrasteaineet koulusta ja niiden tilalle tietotekniikkaa ja lisää kieliä!
Niitä nykyihminen tarvitsee elämässään. Ei sukanparsimista, kynttilänjalkojen sorvailua tai tikku-ukkojen piirtelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:50"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 02:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 22:38"]
0e. En tue elämän koululaisia/wt-porukan pyrkimyksiä.
[/quote]
Et siis osaa päättää oman lapsesi kieliopinnoista, vaan haluat valtion päättävän niistä puolestasi. Onneksi Suomesta löytyy vielä älykkäitä vanhempia, jotka haluaisivat parhaimman mahdollisen koulutuksen lapsilleen, eivätkä kouluta heistä pelkkiä toisten palvelijoita, kuten sinä haluat tehdä.
[/quote]
En saa päättää muistakaan lapseni opiskelemista kouluaineista.
Paljon turhempiakin aineita koulussa opiskellaan pakolla kuin jotain kieltä.
Aivan turhia PAKKOaineita ovat esimerkiksi kuvaamataito, tekstiili- ja tekninen työ ja musiikki.
Miksi ihmeessä koko ikäluokan on opiskeltava PAKOLLA 7 vuoden (!) ajan sukkien parsimista tai kynttilänjalkojen sorvaamista? Saati sitten tikku-ukkojen piirtelyä?
Nämä taidot olivat hyödyllisiä maatalous-Suomessa vuosikymmeniä sitten, mutta nykyihminen ei tee moisilla taidoilla mitään!
Nämä PAKKOaineet sopivat valinnaisaineiksi ihmisille, jotka ovat niistä kiinnostuneita. Tai harrastuskerhoihin koulun ulkopuolelle.
Näitä aineita koko ikäluokka joutuu kuitenkin opiskelemaan PAKOLLA 7 vuoden ajan! Jotain ruotsia opiskellaan murto-osa siitä ajasta kuin näitä turhaakin turhempia harrasteaineita.
Pois turhat PAKKOharrasteaineet koulusta ja niiden tilalle tietotekniikkaa ja lisää kieliä!
Niitä nykyihminen tarvitsee elämässään. Ei sukanparsimista, kynttilänjalkojen sorvailua tai tikku-ukkojen piirtelyä.
[/quote]
Yliopistoissa ei ole virkamieskuvaamataitoa, eikä muitakaan mainitsemiasi aineita, ei myöskään lukioissa paria kurssia enempää. Ne harjoittavat kädentaitoja, koska kaltaisesi vanhemmat eivät niitä enää lapsille halua opettaa, ja joista oikeasti on hyötyä myös aikuisena. Musiikki ja kuvaamataito ovat myöskin osa yleissivistystä, vaikka kaltaisesi WT ei tietenkään voi sitä ymmärtää. Ruotsia opiskellaan helposti se kahdeksan vuotta, mikä on jo vuoden enemmän aineet, joista juuri valitit ja joille ei myöskään ole vaihtoehtoja. Ruotsille on, periaatteessa tuhansia.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:14"]
Tässä iljettävässä kampanjassa on kyse paljon syvemmistä asioista.
"Antisemitismi tai juutalaisvastaisuus tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin / suomenruotsalaisiin joko heidän juutalaisen uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi. Antisemitismi voi kohdistua juutalaisiin / suomenruotsalaisiin yksilöinä tai ryhmänä, ja se voi ilmetä esimerkiksi vihana, syrjintänä tai väkivaltana.
Juutalaisvihalle/ suomenruotsalaisvihalle on löydetty selitysmalleja niin juutalaisuuden /suomenruotsalaisten ominaisuuksista vihamielisyyden aiheuttajina kuin vihaajasta itsestään.
Eristäytynyt vähemmistö herättää epäluuloa
Tuntematonta vihataan
Pelko muutetaan hyökkäävyydeksi
Heikompaa on helppo lyödä
Tarvitaan syntipukki
Kateus juutalaisten / suomenruotsalaisten menestystä kohtaan
Juutalaisten / suomenruotsalaisten näkyvyys ja helppous kohteena"
Noihin kaikkiin kohtiin olisi tämänkin keskusteluketjun perusteella voinut kirjoittaa suomenruotsalainen juutalaisen sijaan.
Hävetkää oikeasti.
Tällaiset kampanjat ovat iljettäviä.
[/quote]
Olivatko samat syvät asiat mielessä, kun Ahvenanmaa poisti kouluistaan pakkosuomen? Vai oliko motiivina ihan vaan monipuolisempien kieliopintojen tarjoaminen?
[/quote]
Ahvenanmaa ei liity manner-Suomeen mitenkään.
Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jolla on oma eduskunta, oma hallitus ja oma lainsäädäntö.
Ahvenanmaa noudattaa Ahvenanmaan lakia, ei Suomen lakia.
Ahvenanmaa on samanlainen autonominen itsehallintoalue Suomen alaisuudessa, kuin Suomi oli 1800-luvulla Venäjän alaisuudessa. Ei autonomisessa Suomessakaan noudatettu Venäjän lakeja, vaan Suomen omia lakeja.
Ahvenanmaan itsehallintoalueella ei ole mitään tekemista manner-Suomen lainsäädännön kanssa. Ahvenanmaa päättää omista asioistaan, manner-Suomi omista asioistaan.
Eikä mannersuomalaisilla - ei suomenkielisillä eikä ruotsinkielisillä mannersuomalaisilla - ole edes oikeutta muuttaa pysyvästi tuonne itsehallintoalueelle.
Ei myöskään se, mitä oppiaineita manner-Suomessa opiskellaan, liity johonkin Suomen yhteydessä olevaan itsehallintoalueeseen millään tavalla.
Manner-Suomessa sen sijaan jokainen joutuu opiskelemaan kumpaakin maan virallista kieltä. Ruotsinkieliset joutuvat opiskelemaan suomea ja suomenkieliset ruotsia.
Suurimmassa osassa monikielisiä maita on sama käytäntö eli maan viralliset kielet ovat pakollisia oppiaineita. Näin on mm. Kanadassa, Belgiassa ja Sveitsissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:27"]
Minusta Ahvenanmaalaisten pitäisi oppia Suomen kielestä perusteet, se on yhtälailla heidänkin sivistystään kuin meidän, samalla tuntimäärällä toki kuin millä Suomenkieliset tankkaavat ruotsia, joka ei tosiaankaan ole tämän kohun arvoinen määrä.
[/quote]
Miten itsehallintoalue Ahvenanmaa liittyy manner-Suomen koulunkäyntiin? Ei mitenkään.
Manner-Suomessa KAIKKI oppilaat joutuvat opiskelemaan kumpaakin maan virallista kieltä.
Ruotsinkieliset oppilaat opiskelevat koulussa pakollisena aineena suomea - ihan samalla lailla kuin suomenkieliset oppilaat opiskelevat pakollisena aineena ruotsia!
Ota nyt edes asioista selvää ennen kommentointia.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:50"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 02:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 22:38"]
0e. En tue elämän koululaisia/wt-porukan pyrkimyksiä.
[/quote]
Et siis osaa päättää oman lapsesi kieliopinnoista, vaan haluat valtion päättävän niistä puolestasi. Onneksi Suomesta löytyy vielä älykkäitä vanhempia, jotka haluaisivat parhaimman mahdollisen koulutuksen lapsilleen, eivätkä kouluta heistä pelkkiä toisten palvelijoita, kuten sinä haluat tehdä.
[/quote]
En saa päättää muistakaan lapseni opiskelemista kouluaineista.
Paljon turhempiakin aineita koulussa opiskellaan pakolla kuin jotain kieltä.
Aivan turhia PAKKOaineita ovat esimerkiksi kuvaamataito, tekstiili- ja tekninen työ ja musiikki.
Miksi ihmeessä koko ikäluokan on opiskeltava PAKOLLA 7 vuoden (!) ajan sukkien parsimista tai kynttilänjalkojen sorvaamista? Saati sitten tikku-ukkojen piirtelyä?
Nämä taidot olivat hyödyllisiä maatalous-Suomessa vuosikymmeniä sitten, mutta nykyihminen ei tee moisilla taidoilla mitään!
Nämä PAKKOaineet sopivat valinnaisaineiksi ihmisille, jotka ovat niistä kiinnostuneita. Tai harrastuskerhoihin koulun ulkopuolelle.
Näitä aineita koko ikäluokka joutuu kuitenkin opiskelemaan PAKOLLA 7 vuoden ajan! Jotain ruotsia opiskellaan murto-osa siitä ajasta kuin näitä turhaakin turhempia harrasteaineita.
Pois turhat PAKKOharrasteaineet koulusta ja niiden tilalle tietotekniikkaa ja lisää kieliä!
Niitä nykyihminen tarvitsee elämässään. Ei sukanparsimista, kynttilänjalkojen sorvailua tai tikku-ukkojen piirtelyä.
[/quote]
Yliopistoissa ei ole virkamieskuvaamataitoa, eikä muitakaan mainitsemiasi aineita, ei myöskään lukioissa paria kurssia enempää. Ne harjoittavat kädentaitoja, koska kaltaisesi vanhemmat eivät niitä enää lapsille halua opettaa, ja joista oikeasti on hyötyä myös aikuisena. Musiikki ja kuvaamataito ovat myöskin osa yleissivistystä, vaikka kaltaisesi WT ei tietenkään voi sitä ymmärtää. Ruotsia opiskellaan helposti se kahdeksan vuotta, mikä on jo vuoden enemmän aineet, joista juuri valitit ja joille ei myöskään ole vaihtoehtoja. Ruotsille on, periaatteessa tuhansia.
[/quote]
Heh.
Vuosikausia olen koulussa opetellut sukanparsimista, kynttilänjalkojen sorvaamista, tikku-ukkojen piirtelyä ja nuottiviivastoja, mutta en ole koskaan niitä yhtään missään tarvinnut.
Täysin hukkaanheitettyä koulutusaikaa.
Sen sijaan kaikkia lukuaineita, myös ruotsin kieltä, olen tarvinnut moneen kertaan elämässäni.
Hyvin koulutettuna ylempänä toimihenkilönä en saanut mitään yleissivistystä siitä, että vuosikausia minua pakotettiin parsimaan sukkia tai piirtelemään tikku-ukkoja. Inhosin joka sekuntia, koska olisin halunnut opiskella senkin ajan itseäni kiinnostavia lukuaineita.
Nämä peruskoulun PAKKOharrasteaineet eivät anna mitään yleissivistystä kenellekään, vaan ovat täysin turha muinaisjäänne vuosikymmenien takaisesta maatalous-Suomesta.
Yleissivistystä on nimenomaan tiedonhankintakyky ja siihen tarvittavat tietotekniset valmiudet sekä mahdollisimman laaja kielitaito.
Näitä voitaisiin helposti lisätä poistamalla turhat harrasteaineet pakollisista aineista. Valitkoon niitä ne oppilaat, joilla on niihin kiinnostusta ja lahjoja. Niitä on turha koko ikäluokalle PAKOLLA vuosikausia opettaa!
Omiin aikuisiän harrastuksiini - oopperan ja klassisen musiikin seuraamiseen, kuvataiteen keräilyyn ja gastronomian harrastamiseen - ei noilla turhilla pakkoaineilla ole ollut muuta kuin haittaava vaikutus.
Pakollinen tikku-ukkojen piirtely sai ihmiselle, jolla ei ole lahjoja piirtämiseen, lähinnä aikaan vastareaktion kaikkea kuvataidetta kohtaan. Vasta aikuisiällä olen löytänyt esimerkiksi kuvataiteen suuren merkityksen, kun olen päässyt tuosta koulun pakko-piirtelytuntien tuomasta vastenmielisyydestä eroon.
Vasta sitten, kun näistä täysin turhista ja vuosikausia opeteltavista PAKKOharrasteaineista päästään eroon, voidaan koulussa täysimittaisesti panostaa hyötyaineisiin, kuten tietotekniikkaan ja kieliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:12"]
Kyse ei ole mistään palvelemisesta ja opiskelussa ei ole pelkästään kyse omista haluista.
Kyse on yleissivistyksestä ja siihen kuuluu jokaiselle aineita, joista pitää enemmän tai vähemmän riippuen luonteesta.
Voitko olla varma, että lapsesi haluavat asua maailman tappiin asti ainoastaan suomenkielisellä paikkakunnalla. Mitä, jos he muuttavat rannikolle. Haluavat mennä töihin pohjoismaiseen yritykseen, jossa oikeasti pitää se ruotsinkieli osata. Haluavat muuttaa töiden perässä Norjaan? Silloin ruotsinkielestä on etua!
Miksi ainoastaan suomenruotsalaiset saisivat oppia kolmea, neljää kieltä. Miksi ei suomalaisten lasten kannata osata, edes perusteita molemmista kotimaisista kielistä?
Olemme osa pohjoismaita ja jos tekee mitä tahansa muuta työtä kuin istuu kaupan kassalla, voisi huomata kuinka paljon bisnestä ja yhteistyötä meillä heidän kanssan on ja kuinka ruotsinkielen osaamisesta on SUURTA etua. Ja KYLLÄ ruotsalaisten kanssa on helpompaa puhua ruotsiksi, kuin englanniksi ja kaikkiin töihin ei pääse ilman ruotsinkielen osaamista.
Pohjoismaat, ruotsi kärjessä on meidän SUURIN vientimaamme, olemme taloudellisesti riippuvaisia onnistuneista kaupoista pohjoismaissa, eikö ole syytä opetella edes ne perusteet?!!
Jos ajatuksesi on, että lapsesi asuu lopunelämää tuppukylässä, hän on niin tyhmä, ettei kykene oppimaan kuin yhden kielen ja how do yo do. Niin ehkä, näitten lasten kohdalla, voi sanoa, että aika suuri osa koulutuksesta on resurssien tuhlausta.
Surullista luettavaa teiltä, kannustaisitte lapsianne, kertokaa kuinka oppiminen ja oivaltaminen on lahja!
Jos sanotte, että matikka on mälsää sitä ei kannata oppia, asetatte lapsellenne SUUREN kynnyksen ikinä oppia matematiikkaa. Miettikää sanojanne, niillä on suuri vaikutus.
[/quote]
- Miksi ruotsi on yleissivistystä, mutta ranska ei ole?
- Miksi joku muuttaisi yhdelle niistä pienistä ruotsinkielisistä kunnista, joissa oikeasti ruotsia tarvitsee?
- Entäs jos joku haluaisi mennä töihin Euroopan Unioniin, mutta meillä kun ei ole pakkoenglantia, -ranskaa ja -saksaa?
- Jos haluaa tehdä bisnestä, niin eikö kannattaisi osata kieliä, joita puhuu useampikin kuin vajaa 10 miljoonaa? Kuinka muunmaalaiset tekevät bisnestä ruotsalaisten kanssa, kun heillä ei ole pakkoruotsia?
- Ehkä ruotsinkielisille on helpompaa puhua ruotsia, mutta minulle vaikeampaa. Miksi he eivät voi tulla minua vastaan puhumalla kaikille yhteistä vierasta kieltä? Ovatko he parempia kuin minä?
- En tee Ruotsin-kauppaa, eikä myöskään suurin osa suomalaisista. Ehkä Suomella menisi paremmin, jos tehtäisiin kauppaa muidenkin kanssa?
- Miksi haluat pakottaa lapseni lukemaan ruotsia, jos hän äitinsä tavoin lukisi mieluummin jotain hyödyllistä kieltä? Tai useampia?
- Matematiikka on universaali aine, jota opiskellaan kaikkialla maailmassa. Ruotsia ei opiskella.
[/quote]
Älä nyt huuhaata latele! Suomessa voi opiskella vaikka mitä kieliä, jos haluaa.
Minä olen opiskellut yläasteella ja lukiossa äidinkielen, englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa.
Mikään ei todellakaan estä opiskelemasta koulussa haluamiaan kieliä, kuten väität!
Harmi vain, että oikeasti Suomessa suurin osa ihmisistä ei tee koulussa opetetuilla ranskalla, saksalla tai espanjalla yhtään mitään ja niiden osaaminen unohtuu. Suomessa kun on hyvin vähän ranskalaisia tai saksalaisia palveltaviksi ja hyvin harva tekee juuri näihin maihin kauppaakaan.
Niin on valitettavasti käynyt myös minulle, vaikka sain kummastakin kielestä - ranskasta ja saksasta - kiitettävän lukion päästötodistukseen. Nyt 20 vuotta myöhemmin osaan ehkä lomamatkalla näissä maissa kysyä tietä tai tilata ruokaa. Ei siis kovin hyödyllistä kouluopetusta. Ja sama tarina on kerrottavana suurimmalla osalla koulukavereistani. Hyvin harva on oikeasti tarvinnut elämässään näitä ahkerasti opiskelemiaan kieliä.
Sen sijaan koulussa opetettua englantia ja ruotsia olen tarvinnut työelämässäni jokaikinen päivä. Niitä olisi voinut opettaa koulussa vielä paljon enemmänkin, koska niistä on oikeasti ollut suurta hyötyä!
Kaikissa maissa, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, on maan virallisten kielten opiskelu pakollista.
Maan virallisten kielten katsotaan kuuluvan juuri sen maan kansalaisten yleissivistykseen ja siksi virallisten kielten opiskelu on pakollista.
Näin on Suomen lisäksi mm. Norjassa, Islannissa, Belgiassa, Kanadassa, Irlannissa, Sveitsissä ja Etelä-Afrikassa.
Ainoa ero Suomen ja näiden muiden maiden välillä on se, ettei siellä ole persujen tapaista vihapuoluetta kampanjoimassa maan virallisia kieliä vastaan!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
"Belgia
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Irlanti
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islanti
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä.
Kanada
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska.Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norja
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen, kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Suomi
Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema.
Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa. Muiden kielien puhujat opiskelevat jompaa kumpaa kansalliskieltä joko äidinkielenä, toisena kielenä tai omalle ryhmällä (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) suunnatun opetussuunnitelman mukaan.
Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.
Sveitsi
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokallaenglannin alkaessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 03:08"]
Älä nyt huuhaata latele! Suomessa voi opiskella vaikka mitä kieliä, jos haluaa.
Minä olen opiskellut yläasteella ja lukiossa äidinkielen, englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa.
Mikään ei todellakaan estä opiskelemasta koulussa haluamiaan kieliä, kuten väität!
Harmi vain, että oikeasti Suomessa suurin osa ihmisistä ei tee koulussa opetetuilla ranskalla, saksalla tai espanjalla yhtään mitään ja niiden osaaminen unohtuu. Suomessa kun on hyvin vähän ranskalaisia tai saksalaisia palveltaviksi ja hyvin harva tekee juuri näihin maihin kauppaakaan.
Niin on valitettavasti käynyt myös minulle, vaikka sain kummastakin kielestä - ranskasta ja saksasta - kiitettävän lukion päästötodistukseen. Nyt 20 vuotta myöhemmin osaan ehkä lomamatkalla näissä maissa kysyä tietä tai tilata ruokaa. Ei siis kovin hyödyllistä kouluopetusta. Ja sama tarina on kerrottavana suurimmalla osalla koulukavereistani. Hyvin harva on oikeasti tarvinnut elämässään näitä ahkerasti opiskelemiaan kieliä.
Sen sijaan koulussa opetettua englantia ja ruotsia olen tarvinnut työelämässäni jokaikinen päivä. Niitä olisi voinut opettaa koulussa vielä paljon enemmänkin, koska niistä on oikeasti ollut suurta hyötyä!
[/quote]
Se lienee oma häpeäsi, ettet ole hyödyntänyt VAPAAEHTOISESTI lukemiasi kieliä, itse olen niistä hyötynyt paljonkin. Enemmän minä kuulen saksaa ja ranskaa puhuttavan asuinpaikkakunnallani kuin ruotsia, venäjästä nyt puhumattakaan. Jotta pakkoruotsille olisi perusteet, jokaisen suomalaisen tulisi sitä tarvita. Suurin osa ei sitä koskaan käytä koulutuntien loputtua ja unohtaa sen nopeasti. Sinä et ole maailman napa, eivätkä kaikki ole samanlaisia kuin sinä.
En yhtään! Äänestän ennemmin JONIN BB voittajaksi! On muuten tänä vuonna halpoja nuo turboäänet! 100kpl/70€!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 03:44"]
"Belgia
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Irlanti
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islanti
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä.
Kanada
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Norja
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen, kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Sveitsi
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokallaenglannin alkaessa."
[/quote]
Eipä löydy muista maista kaikille ja kaikkialla pakollista vähemmistökieltä. Etelä-Afrikassa yksi virallisista kielistä on kaikkialla puhuttava englanti, iiri on Irlannin oma kieli, jonka englantilaiset melkein onnistuivat hävittämään (samaa yrittivät ruotsinkieliset Suomessa), Islanti joutuu koulutuksessaan turvautumaan muihin maihin, koska asukkaita on niin vähän. Norjassa kyse on käytännössä samasta kielestä. Muualla asioista päätetään provinssi-/kantonikohtaisesti ja kieletkin ovat yleensä suuria maailmankieliä, joita muutenkin opiskeltaisiin. Toisin kuin Suomessa, Suomessa ei edes ole virallisia kieliä.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:02"]
Hmm. Mitä kieltä juutalaiset pakottivat saksalaiset opiskelemaan?
[/quote]
Ööh...
Suomessa eletään DEMOKRATIASSA. Se tarkoittaa, että ENEMMISTÖ päättää laeista. Myös koululaeista.
Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista vain 9 kuuluu RKP:hen.
191 kansanedustajaa, eli valtava enemmistö, kuuluu siis muihin puolueisiin.
Ja tämä valtava 191 kansanedustajan enemmistö päättää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan. Ei RKP:n 9 kansanedustajaa!
Joten millä ihmeen logiikalla joku voi väittää, että ruotsinkieliset tai RKP (vain osa ruotsinkielisistä edes äänestää tätä puoluetta) määrää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan?
Kyllä se on se suuri suomenkielinen enemmistö, joka siitä päättää!
Tavallista ruotsinkielistä ei voisi edes vähempää kiinnostaa mitä suomenkieliset koulussa joutuvat opiskelemaan. Ruotsinkielisille on suuri suomenkielinen enemmistö määrännyt pakkosuomen, mutta eivät he siitä marise tai suomenkielisiä syyttele, vaan opiskelevat mitä SUOMENKIELINEN ENEMMISTÖ on määrännyt.
Niinpä onkin kumma, että tietyt suomenkieliset syyttelevät ruotsinkielistä vähemmistöä suomenkielisen enemmistön päätöksistä. Taitaa olla käsite "demokratia" täysin hukassa!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen, joka kannattaa sitä, että kaikki kansanosat opiskelevat Suomen virallisia kieliä
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 04:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:02"]
Hmm. Mitä kieltä juutalaiset pakottivat saksalaiset opiskelemaan?
[/quote]
Ööh...
Suomessa eletään DEMOKRATIASSA. Se tarkoittaa, että ENEMMISTÖ päättää laeista. Myös koululaeista.
Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista vain 9 kuuluu RKP:hen.
191 kansanedustajaa, eli valtava enemmistö, kuuluu siis muihin puolueisiin.
Ja tämä valtava 191 kansanedustajan enemmistö päättää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan. Ei RKP:n 9 kansanedustajaa!
Joten millä ihmeen logiikalla joku voi väittää, että ruotsinkieliset tai RKP (vain osa ruotsinkielisistä edes äänestää tätä puoluetta) määrää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan?
Kyllä se on se suuri suomenkielinen enemmistö, joka siitä päättää!
Tavallista ruotsinkielistä ei voisi edes vähempää kiinnostaa mitä suomenkieliset koulussa joutuvat opiskelemaan. Ruotsinkielisille on suuri suomenkielinen enemmistö määrännyt pakkosuomen, mutta eivät he siitä marise tai suomenkielisiä syyttele, vaan opiskelevat mitä SUOMENKIELINEN ENEMMISTÖ on määrännyt.
Niinpä onkin kumma, että tietyt suomenkieliset syyttelevät ruotsinkielistä vähemmistöä suomenkielisen enemmistön päätöksistä. Taitaa olla käsite "demokratia" täysin hukassa!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen, joka kannattaa sitä, että kaikki kansanosat opiskelevat Suomen virallisia kieliä
[/quote]
Enemmistö kansanedustajista vastustaa pakkruotsia, joten demokratia ei selvästikään toimi. RKP kiristämällä, uhkailemalla ja lahjomalla vaatii pakkoruotsin jatkamisen.
Kannattaa muuten muistaa, että:
- Peruskouluun ei alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut tarkoitus tulla pakkoruotsia ollenkaan. RKP kiristi pakkoruotsin peruskouluun, koska ilman RKP:tä ei olisi saatu hallitusta kasaan.
- RKP:läinen opetusministeri hoiti virkamiespakkoruotsin yliopistoihin.
- Viimeisimmässä peruskoulu-uudistuksessa ei ollut tarkoitus aikaistaa pakkoruotsia, mutta RKP ilmoitti suunnitelman julkistamisen jälkeen, että he hoitavat asian hallituksen "suljettujen ovien takana". Ja pian kerrottiinkin, että pakkoruotsi aikaistetaan 6. luokalle.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 07:32"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 04:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 22:02"]
Hmm. Mitä kieltä juutalaiset pakottivat saksalaiset opiskelemaan?
[/quote]
Ööh...
Suomessa eletään DEMOKRATIASSA. Se tarkoittaa, että ENEMMISTÖ päättää laeista. Myös koululaeista.
Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista vain 9 kuuluu RKP:hen.
191 kansanedustajaa, eli valtava enemmistö, kuuluu siis muihin puolueisiin.
Ja tämä valtava 191 kansanedustajan enemmistö päättää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan. Ei RKP:n 9 kansanedustajaa!
Joten millä ihmeen logiikalla joku voi väittää, että ruotsinkieliset tai RKP (vain osa ruotsinkielisistä edes äänestää tätä puoluetta) määrää mitä aineita Suomen kouluissa opiskellaan?
Kyllä se on se suuri suomenkielinen enemmistö, joka siitä päättää!
Tavallista ruotsinkielistä ei voisi edes vähempää kiinnostaa mitä suomenkieliset koulussa joutuvat opiskelemaan. Ruotsinkielisille on suuri suomenkielinen enemmistö määrännyt pakkosuomen, mutta eivät he siitä marise tai suomenkielisiä syyttele, vaan opiskelevat mitä SUOMENKIELINEN ENEMMISTÖ on määrännyt.
Niinpä onkin kumma, että tietyt suomenkieliset syyttelevät ruotsinkielistä vähemmistöä suomenkielisen enemmistön päätöksistä. Taitaa olla käsite "demokratia" täysin hukassa!
Terv. Tervejärkinen, suomenkielinen suomalainen, joka kannattaa sitä, että kaikki kansanosat opiskelevat Suomen virallisia kieliä
[/quote]
Enemmistö kansanedustajista vastustaa pakkruotsia, joten demokratia ei selvästikään toimi. RKP kiristämällä, uhkailemalla ja lahjomalla vaatii pakkoruotsin jatkamisen.
Kannattaa muuten muistaa, että:
- Peruskouluun ei alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut tarkoitus tulla pakkoruotsia ollenkaan. RKP kiristi pakkoruotsin peruskouluun, koska ilman RKP:tä ei olisi saatu hallitusta kasaan.
- RKP:läinen opetusministeri hoiti virkamiespakkoruotsin yliopistoihin.
- Viimeisimmässä peruskoulu-uudistuksessa ei ollut tarkoitus aikaistaa pakkoruotsia, mutta RKP ilmoitti suunnitelman julkistamisen jälkeen, että he hoitavat asian hallituksen "suljettujen ovien takana". Ja pian kerrottiinkin, että pakkoruotsi aikaistetaan 6. luokalle.
[/quote]
Minä en ole RKP:tä nähnytkään, olen suomenkielinen ja olen vakaasti sitä mieltä, että kaikkien kielten opetusta pitäisi aikaistaa huomattavasti.
Ihmisen herkkyyskausi kielten oppimiselle on nimittäin paljon aikaisemmin kuin meidän koululaitos niitä alkaa opettaa.
Paras herkkyyskausi kielten oppimiselle on itse asiassa jo ennen 7. ikävuotta, jolloin meillä vasta mennään kouluun.
Kun kieliä opetetaan silloin, kun on herkkyyskausi niiden opiskeluun, muodostavat aivot oman käsittelyalueensa jokaiselle uudelle kielelle.
Kun kieliä opetetaan vasta herkkyyskauden mentyä jo ohi, käsittelevät aivot kaikkia uusia kieliä yhdellä ja samalla alueella, joka vaikeuttaa oppimista ja aiheuttaa kielten sotkeentumista.
Kielten opiskelu alkaa koulussa auttamatta liian myöhään. Englanti 3. luokalla eli 9-vuotiaana, suomi 5. luokalla eli 11-vuotiaana, ruotsi 7. luokalla eli 13-vuotiaana, samoin valinnaiset kielet 7. luokalla.
Kaikki kielten opiskelu tapahtuu siis vasta herkkyyskauden mentyä jo ohi!
Se on täyttä resurssien ja opiskelun tuhlaamista.
Suomessa kouluun mennään monta vuotta myöhemmin kuin muissa maissa ja sen takia meillä pitäisikin kielten opiskelu aloittaa leikin varjolla jo kaikille kuuluvassa varhaiskasvatuksessa eli päiväkodissa.
Näin oppimistulokset ja kieltenopiskelun panos-tuotossuhde olisivat aivan eri tasolla kuin tänä päivänä.
Hyvä, että tässäkin asiassa poliitikot ovat vihdoinkin alkaneet kuunnella aivotutkijoita ja tehdä päätöksiä tieteen pohjalta. Mutta paljon enemmän on vielä tehtävä ja kielten opiskelun aloittaminen aikaistettava jo sinne varhaiskasvatuksen puolelle. Näin saamme parhaita tuloksia suomalaisten kielitaidon parantamisessa.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 08:06"]
Kaikki kielten opiskelu tapahtuu siis vasta herkkyyskauden mentyä jo ohi!
Se on täyttä resurssien ja opiskelun tuhlaamista.
Suomessa kouluun mennään monta vuotta myöhemmin kuin muissa maissa ja sen takia meillä pitäisikin kielten opiskelu aloittaa leikin varjolla jo kaikille kuuluvassa varhaiskasvatuksessa eli päiväkodissa.
Näin oppimistulokset ja kieltenopiskelun panos-tuotossuhde olisivat aivan eri tasolla kuin tänä päivänä.
Hyvä, että tässäkin asiassa poliitikot ovat vihdoinkin alkaneet kuunnella aivotutkijoita ja tehdä päätöksiä tieteen pohjalta. Mutta paljon enemmän on vielä tehtävä ja kielten opiskelun aloittaminen aikaistettava jo sinne varhaiskasvatuksen puolelle. Näin saamme parhaita tuloksia suomalaisten kielitaidon parantamisessa.
[/quote]
Resurssien tuhlausta on opettaa koko ikäluokalle yhtä ja samaa pikkukieltä, jota suurin osa kansasta ei koskaan elämässään tule tarvitsemaan, sen sijaan että opetettaisiin heille muutamia isoja maailmankieliä, jolloin suomalaisten kielivaranto kasvaisi. Tällä hetkellä suomalaiset osaavat enää enimmäkseen englantia ja ruotsia (ne harvat, joita edes kiinnostaa), ruotsin aikaistamisen jälkeen enää vain englantia, koska sen opiskeleminen käytännössä jää parille vuodelle peruskoulussa. Kieltenopettajat ovat huolissaan suomalaisten kielitaidosta, mutta RKP ei ole, koska pakkoruotsissa ei koskaan olekaan ollut kyse suomenkielisten kielitaidosta, vaan pelkästä valtapolitiikasta. Yhdellä viikkotunnilla vuodessa ei nimittäin enää opita uutta, vaan hädin tuskin pidetään yllä jo opittua kielitaitoa, ja tämä oli RKP:n tahto.
Osaan 4:ää eri kieltä suomen ja tarvitsen saksaa ja viroa päivittäin työssäni. Ruotsin kieltä en tarvitse juurikaan ja silloin kun tarvin niin puhumme englantia.
Olisi ollut paljon hyödyllisempää aikanaan opiskella ruotsin tilalta venäjää -> erittäin suuri kauppakummpani tai ranskaa -> avautuu myös espanjan ja italian alkeet.
Ruotsin kieli (vain n. 9 milj. puhuu sitä) on täyttä resurssien hukkaamista.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:26"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:15"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 01:12"]
EN TASAN YHTÄÄN!!!!! Suomi on, tiedoksi vaan idiootit, edelleenkin virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsinkielisillä on oikeus äidinkieleensä ihan yhtä lailla kuin meillä suomenkielisillä. En siis puhu ruotsinkielen puolesta vain, koska satun olemaan itse siinä hyvä, vaan aivan laillisista syistä!
[/quote]
Miten ruotsinkielisten oikeus äidinkieleensä liittyy millään tavalla suomenkielisten pakkoruotsiin? Eivätkö ruotsinkieliset opi ruotsia ilman että suomenkieliset lukevat sitä vuosikausia koulussa?
[/quote]
Luetunymmärtäminen taas...
[/quote]
Niin, ensimmäisellä on tosiaan luetun ymmärtämisessä suuria vaikeuksia. Eihän pakkoruotsin poistaminen vaikuta mitenkään suomenruotsalaisiin.